Kromimalmia on tähän asti louhittu avolouhoksesta ja maan alta puolesta kilometristä. Puolentoista vuoden kuluttua valmistuva 250 miljoonan euron laajennus vie louhinnan kilometrin syvyyteen.

Elijärven kaivoksen nimelläkin kulkeva Suomen laajin maanalainen kaivos tuottaa vuosittain noin kaksi ja puoli miljoonaa tonnia kromimalmia, joka käytetään Outokummun Tornion tehtailla ruostumattoman teräksen valmistukseen.

Tornion tuotanto edellytti kaivoslaajennusta

Laajennus ei kasvata vuotuista kromin tuotantomäärää, vaan pidentää kaivoksen elinkaarta ja takaa pitkäksi aikaa tasaisen raaka-ainevirran Tornioon.

– Me tuotamme Kemistä malmia ja rikasteita sen mitä ferrokromituotanto tarvitsee ja näillä näkymin tarve pysyy hyvin samanlaisena. Tällä investoinnilla varmaan mennään joitakin vuosikymmeniä, kertoo ferrokromiliiketoiminnan johtaja Martti Sassi.

Kaivoksen jättäminen syventämättä ei ollut Outokummulle edes vaihtoehto, sillä Tornion tehtaiden tuotanto olisi voinut kärsiä siitä.

– On täysin mahdollista, että tuotantomääriin olisi jouduttu tekemään jonkinlaisia leikkauksia ferrokromitehtaalla, jos ei olisi tähän laajennukseen menty viimeistään 20-luvun loppupuolella, arvioi syventämis- eli DeepMine -projektin päällikkö Kari Huttunen.

Lisälaajennuksia ei tutkita – vielä

Kemin kaivos sijaitsee Euroopan suurimman tunnetun kromiesiintymän äärellä. Se on ainoa kromikaivos EU-alueella ja Suomen laajin maanalainen kaivos. Lienee siis lupa odottaa, ettei tämä laajennus jää viimeiseksi.

– Se näkymä mikä malmivaroista on, niin kyllä siellä riittää tulevaisuuteen tämän investoinnin jälkeenkin, muotoilee liiketoimintajohtaja Martti Sassi.

Samoin asian näkee myös syvennysprojektin päällikkö Kari Huttunen.

– Viitteitä on varsin syvälle saakka. Käsittäisin, että 30-luvun alussa seuraavaa syvennystä ruvetaan suunnittelemaan ja selvittelemään, kuinka malmio jatkuu ja onko malmi samanlaista kuin se on nykyisessä.

Eurooppalainen terästeollisuus on kärsinyt tuonnin rajusta kasvusta ja Yhdysvaltain terästullien aiheuttamasta hintapaineesta. Tästä huolimatta Elijärven kaivoksessa tulevaisuuteen suhtaudutaan luottavaisesti.

– Hinta on metalleissa aina vaihteleva, mutta näen tämän hyvin turvallisena, koska ruostumatonta terästä tarvitaan sekä kotitalouksissa että teollisuudessa ja tarve kasvaa vuosittain noin neljän prosentin vauhtia. Siinä mielessä hinnan vaihtelut eivät ole niin radikaaleja, että tehokkaan yksikön toiminta voisi vaarantua, pohtii Huttunen.

Syvyyteen rakentuu toimintakeskus

Kaivoksen laajennus – tai oikeastaan uuden kaivoksen rakentaminen – tuhannen metrin syvyyteen on puolivälissä. Valmiina tuotantoon ollaan loppuvuonna 2021.

Kromimalmia louhitaan uudenkin kaivoksen valmistuttua edelleen myös puolen kilometrin tasosta sekä avolouhoksesta.

Kilometrin syvyyteen on louhittu noin 90 prosenttia uuden toiminnan vaatimista tiloista. Varsinainen rakennustyö on vasta alkamassa. Nyt tunneleissa muun muassa verkotuksella ja betoniruiskutuksella varmistetaan seinämärakenteiden turvallisuutta.

Runsaan vuoden kuluttua tuhannen metrin syvyyteen on rakentunut eräänlainen toiminta- ja hermokeskus, joka muistuttaa mitä tahansa toimistotilaa. Tänne syntyy monenlaisia toimisto-, varasto- ja korjaamotiloja sekä muun muassa ruokala ja keittiötiloja.

Mallia on otettu puoli kilometriä ylempää; 500 metriä maanpinnan alapuolella sijaitsee samantyyppinen toimintakeskus. Se otettiin käyttöön 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, kun kaivoksella siirryttiin maanalaiseen louhintaan.

Nostotornin ja kaivoksen rakennustöissä on tällä hetkellä runsaat 200 henkilöä ja lisäksi suunnittelutyötä tekee edelleen noin 60 henkilöä.

Lue myös:

Outokumpu suunnittelee jätti-investointia Tornioon – uuden laitoksen hintaa ei kerrota, rakennusaika kaksi vuotta

Sulatossa virtaa 1600-asteinen metalli – Katso 360-videolta, miten ruostumaton teräs syntyy

Koronaviruksen takia tavaroiden kuljettamisessa alkaa näkyä ensimmäisiä ongelmia. Monet isot kansainväliset alan toimijat ovat joutuneet kertomaan asiakkailleen Kiinasta tulevien lähetysten viivästymisistä ja jopa perumisista. Vaikutukset näkyvät pikkuhiljaa myös Suomessa.

– Kuukaudessa tulee reilu miljoona lähetystä. Niistä arviolta ainakin noin puolet on viivästyneenä, kertoo Postin kansainvälisen verkkokaupan palveluista vastaava johtaja Sami Finne.

Syynä ongelmiin on se, että tietyillä alueilla Kiinassa ihmisiä ei ole viruksen takia töissä tekemässä tuotteita, pakkaamassa niitä ja kuljettamassa eteenpäin. Esimerkiksi Wuhanin alueella postia ei täysin normaalisti jaeta.

Ei ole merkittävä riski Postin tulokselle

Finnen mukaan tärkeintä on, että poikkeustilanteesta huolimatta asiat kyetään hoitamaan järkevästi, tavara saadaan liikkumaan ja kustannukset pysyvät järkevinä.

– Tämä vaatii työtä, mutta meillä on sellaiset sopimukset, joilla on pystytty aika hyvin hallitsemaan tämä tilanne. Eli tällä hetkellä en näe tässä merkittävää tulosriskiä Postin kannalta, Finne jatkaa.

Suurimmat kustannukset tulevat Kiinan Postille, joka etsii vaihtoehtoisia reittejä saada tavarat liikkeelle. Käytännössä he maksavat kulut, kun eivät pysty tavaraa normireittejä pitkin kuljettamaan.

Myös Postilla mietitään varasuunnitelmia. Niihin kuuluvat muun muassa vaihtoehtoiset juna- laiva- tai lentoreitit. Ihan pahimpaankin on varauduttu. Se on se, että tavaraliikenne jouduttaisiin pysäyttämään kokonaan.

– Meillä on pitkä Kiinan kaupan kokemus. Me uskomme, että pystymme varmuusjärjestelyillä pitämään tavaran liikenteessä.

Finne muistuttaa myös, että kun pakettien kulku jossain vaiheessa normalisoituu, niin Posti pystyy nopeasti purkamaan sumat.

– Meillä on tällainen hyvä harjoittelujakso. Sitä kutsutaan jouluksi. Olemme harjoitelleet isoja volyymeja, Sami Finne naurahtaa.

Wasalinen uuden aluksen Aurora Botnian kölinlasku tapahtuu tänään. Kyseessä on laivanrakennuksessa merkittävä virstanpylväs, sillä laivan muoto alkaa jo näkyä.

Wasalinen toimitusjohtaja Peter Ståhlberg kertoo, että tänään Raumalla tapahtuva kölinlasku on hyvin perinteikäs ja tärkeä tapahtuma.

– Tämä on vanha traditio. Laitettiin onnenkolikot kölin alle tai hitsattiin mastoon purjelaivoissa. Tämä on tärkeä tapahtuma niille, jotka ovat olleet alusta asti mukana. Tuntuu hyvältä nähdä laivan muotoutuvan.

Laivan lohkot ovat valmiina, ja niitä ryhdytään seuraavaksi kokoamaan yhteen.

– Vähän kuin legopalikoita laitettaisiin yhteen, naurahtaa Ståhlberg.

Aikataulu on pitänyt

Rakennustyöt ovat edenneet pääosin aikataulussaan. Välillä aikataulusta on oltu hieman jäljessä ja välillä taas hieman edellä. Kölinlaskun päivämäärä on kuitenkin se sama päivämäärä, mikä on alun perinkin sovittu.

Laivaan tulee joitakin komponentteja Kiinasta, ja koronaviruksen vuoksi niiden toimituksissa saattaa olla viivästyksiä.

– Tällaiset voivat aikataulua hieman myöhästyttää, mutta laivan käyttöönottopäivä on edelleen sama kuin silloin kun laiva tilattiin, sanoo Ståhlberg.

Seuraava isompi vaihe on rungon kokoaminen, ja laiva lasketaan sen valmistumisen jälkeen vesille. Ståhlberg arvioi, että merikokeisiin päästään tammikuussa.

Tarkoitus on, että uusi alus kulkee Vaasan ja Uumajan välillä vuoden 2021 vappuna ensimmäisen kerran.

Aiheesta aiemmmin:

Merenkurkun uuden laivan rakentaminen alkaa

Merenkurkun uuteen laivaan ladataan isoja odotuksia – tavoitteena jopa 300 000 matkustajaa vuodessa

1980-luvun lopulla Juliet Jonesin Sydän -bändin jäsenet käyttivät jokainen sukunimea Jones. Niinpä yhtyeeseen 1986 mukaan tulleesta lääketieteen opiskelija Sami Pirkolastakin tuli vuosikymmenen ajaksi Sami Jones. Yli kolmekymmentä vuotta myöhemmin hän muistelee tuota aikaa Puoli seitsemän -ohjelman haastattelussa:

– Meillä oli paljon samanhenkisyyttä, ja se Jones-nimi aika hyvin kuvaa sitä veljesmäisyyttä. Kyllä se veljeys syntyi yhteisen tekemisen ja kuin ikään perheen myötä. Kyllä sama sukunimi oli täysin perusteltu.

Hyvää ja huonoa kominaa

Juliet Jonesin Sydämen tiivistä yhteyttä peilasi myös bändin yhteinen kieli. Puhuttiin muun muassa flangista (tapa soittaa hallitsemattomasti). Toinen bändille tärkeä sana oli komina.

– Jos joku asia komisee, se tuntuu aidosti hyvältä. Ja jos halutaan hakeutua siihen, mennään komisemaan jonkun kanssa. Väkinäiskomina taas oli teennästä ja jyrkästi tuomittavaa toimintaa. Sitä että yrittää väkisin, että olisi kivaa.

Bänditouhuista psykiatrian professoriksi

Juliet Jonesin Sydän lopetti vuonna 2001. Viisi vuotta sitten veljessarja kuitenkin palasi takaisin esiintymislavoille, ja tässä kuussa ilmestyi uusi levy, Kansas, 24 vuoden tauon jälkeen.

Siinä välissä Pirkola ehti toimia psykiatrian ylilääkärinä yliopistollisissa sairaaloissa ja on nykyisin Tampereen yliopiston sosiaalipsykiatrian professori. Eilen hänen vetämänsä Kansallisen mielenterveysstrategian työryhmä jätti mietintönsä sosiaali- ja terveysministeriölle.

– Me emme aina tajua, miten tärkeä asia mielenterveys on kaikessa tekemisessä. Nimenomaan lasten ja nuorten parissa tehtävä työ on hirveän vaikuttavaa ja hyödyllistä.

Mitä omaan vointiin tulee, niin ehkä kannattaa miettiä, että mitä kannattaa murehtia.

Tässä ajassa on Pirkolan mukaan monia isoja asioita jotka kuormittavat ihmisten mielenterveyttä.

– Kyllä varmasti tulevaisuuden näkymät ovat ruvenneet monilla rajoittumaan. Ilmastoahdistus ja maailman yhteisöhyvinvoinnin hyytyminen varmasti rassaa monia. Aletaan olla huolissaan tästä maailmasta, ja se kuormittaa.

Mitään patenttireseptiä maailma-ahdistukseen ei Pirkolaltakaan löydy.

– Mitä omaan vointiin tulee, niin ehkä kannattaa miettiä, että mitä kannattaa murehtia. Eli olisiko oma toimitakyky kuitenkin aika tärkeä säilyttää. Vaikka asiat tuntuvat joskus pahalta, ja varsinkin aamuyöllä voivat tuntua erittäin mustilta, niin yrittää suhteuttaa niitä.

Katso Sami Pirkolan koko haastattelu Yle Areenasta:

Kaupan alalla menestyminen on usein kiinni oikeaan osuneesta arvauksesta: Myyntiin otettavien tuotteiden laadun ja määrän pitää osua kohdilleen.

Tavaroiden on oltavat haluttuja, ne eivät saisi loppua kesken ja toisaalta kaikki pitäisi saada myytyä kannattavasti. Muun muassa urheiluvälineiden kaupassa menekin arvioiminen voi olla erityisen vaikeaa.

– Vaihtelevia talvia on ollut ennenkin ja tulee ilmeisesti olemaan taajemmin tulevaisuudessa. Kuluttajien käyttäytyminen on muuttunut siten, että varsinkin hiihtovarusteet ostetaan vasta sitten kun keliolot mahdollistavat harrastamisen, toteaa Muoti- ja urheilukauppa ry:n toimitusjohtaja Veli-Matti Kankaanpää.

Nopea katsaus tullitilastoihin kertoo, että Suomeen on myös viime vuonna tuotu erilaisia talviurheiluvälineitä suunnilleen edellisvuotiseen tapaan. Tavaraa siis on hyvissä ajoin tilattu, kuten kaukana olevien tehtaiden tapauksessa pitääkin, mutta ostajista on nyt pulaa.

Talviurheiluvälineet suurelta osin tuontitavaraa

Niin jääkiekko- kuin taitoluistimiakin on tuotu eniten Kaukoidästä, mutta kärkimaiden joukkoon ovat yltäneet myös Kanada ja Ruotsi. Vuoden 2018 lukuihin verrattuna tuonnin euromääräisessä arvossa on jopa kasvua. Tosin jäälajit eivät Suomessa ole enää pitkään aikaan olleet täysin sääriippuvaisia jäähallien ja tekojääratojen ansiosta.

Selvästi enemmän säiden armoilla ollaan hiihtolajeissa. Todennäköistä siis on, että etenkin Romaniassa ja Kiinassa valmistettuja muovipintaisia monoja on nyt tarjolla asiakkaan kannalta hyvinkin kilpailukykyisillä hinnoilla.

Koska murtomaasuksia valmistetaan myös Suomessa, tuontitilastot eivät kattavasti kuvaa niiden markkinoiden kokoa. Sen sijaan laskettelusuksien puolella ollaan tiukemmin tuontituotteiden varassa. Vuoteen 2018 verrattuna viime vuonna laskettelusuksien tuonnin arvo pieneni selvästi. Tosin 2019 tilastoissa ei ole mukana joulukuun luvut. Tuonnissa kärkimaana on perinteikäs laskettelumaa Itävalta, perässään Bulgaria ja Ukraina.

Mutta kykeneekö alkava hiihtolomakausi vielä pelastamaan talviurheiluvälineiden markkinat? Ehkä ei, sillä muoti- ja urheilukaupan etujärjestössä katsotaan, että seuraava sesonki on jo osin käynnistynyt.

– Kevätsesonki on rannikkoseudulla tavallaan jo alkanut. Pyöräilytavaroiden myynti on yli kaksinkertaistunut viime vuodesta, mutta tasohan on matala verrattuna huhtikuun myynteihin, toteaa Kankaanpää.

Hänen mukaansa on muutenkin parempi katsoa eteenpäin.

– Kaupan kannalta olisi toivottavaa, että talvi ei tulisi enää kevätsesongin alettua. Muistissa on toukokuu parin vuoden takaa, kun lunta satoi Helsingissäkin toukokuun puolessa välissä, Kankaanpää muistelee.

– On yhä todennäköisempää, että [Jupiterin] Europa-kuussa on jään alla jonkinlaista elämää.

Näin sanoo Britannian johtaviin avaruustieteilijöihin kuuluva Monica Grady, joka toimii Liverpoolissa sijaitsevan Hope Universityn kanslerina.

Europan peittävä jääkansi on jopa yli 20 kilometriä paksu. Moni muukin tieteilijä on arvellut, että sen alla voi hyvinkin olla jonkinlaista elämää.

Jääkansi suojelisi mahdollista elämää avaruuden säteilyltä ja esimerkiksi meteoriitti-iskuilta. Sen alla, merenpohjassa, on mahdollisesti lämpimiä virtauksia, jotka yhdessä vedessä olevan suolan kanssa lisäävät elämän mahdollisuuksia.

Grady pitää jopa mahdollisena, että Europan peittävän jääkentän alla sijaitsevassa meressä elävät eliöt olisivat älykkyydeltään mustekalojen kaltaisia.

Myös Marsissa voi olla elämää

Gradyn mukaan elämää voi löytyä myös Mars-planeetalta. Siellä mahdollinen elämä olisi kuitenkin hyvin pientä, bakteeritasoista, ja sitä löytyisi vain paikoista, jotka sijaitsevat marsperän alla suojassa säteilyltä. Kivien huokosissa oleva jää voisi toimia veden lähteenä elämälle.

Ja jos ei Marsissakaan niin sitten jossain muualla. Hän pitää todennäköisenä, että olosuhteet, jotka synnyttivät elämää Maassa, toistuvat muualla.

Sikäli kun tiedämme, ei Aurinkokuntamme ole erityisen poikkeuksellinen planeettajärjestelmä, joten pelkästään oman galaksimme Linnunradan tähdissä on tutkimista, hän lisää.

– On mielestäni hyvin todennäköistä, että elämää on muuallakin, ja uskon, että se on hyvin todennäköisesti syntynyt samoista ainesosista, Grady sanoo.

Sattumallakin on osuutensa. Ihmiset kehittyivät pienistä nisäkkäistä sen jälkeen, kun asteroidi tappoi dinosaurukset. Näin ei ehkä tapahdu kaikilla planeetoilla, mutta ainakin se on mahdollista pelkästään planeetojen määrän perusteella, Grady sanoo.

Eri asia on, saammeko koskaan luotua yhteyttä maapallon ulkopuoliseen elämään. Pelkästään valtavat etäisyydet voivat estää sen, hän lisää.

Suomalaisasiantuntija: Liikaa oletuksia

Elämän synnyn edellytyksiä tutkinut dosentti Kirsi Lehto Turun yliopistosta ei innostu Gradyn pohdiskeluista. Lehto myöntää, että mustekalan älyisiä eliöitä voi hyvinkin kehittyä jossain maailmankaikkeudessa, mutta tässä tapauksessa elämän pohdiskelu on tyhjän päällä.

– Asiasta ei voi sanoa puoleen eikä toiseen, hän korostaa.

Lehdon mukaan mikrobeja löytyy varmaan Marsista, koska siellä on ollut olosuhteet elämän syntymiselle. Tai ainakin sen leviämiselle Maasta. Mars on riittävän lähellä Maata ja meteoreja on vaihtunut niiden välillä. Matkustaminen meteorin kyydissä ei ehkä ole kovin varma ja turvallinen keino, mutta mahdollinen.

– On huomattavasti vaikeampaa ajatella, että tämä Maan ja Marsin yhteinen elämä olisi voinut levitä Jupiterin ja Saturnuksen kuihin.

Lehto mainitsee vielä nykyisen käsityksen elämän synnystä. Sen mukaan elämä edellytäisi syntyäkseen esimerkiksi tulivuorisaarten kuivuvia ja konsentroituvia olosuhteita, jollaisia ei ainakaan jääplaneetalta löydy.

Elämän syntymiselle voi olla tiukka ikkuna

Kirsi Lehto myöntää, että elämää voi periaatteessa toki syntyä muuallakin. Siitä ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa, kuinka tiukka ikkuna sille on. Voi olla, että elämän syntyminen tapahtuu vain tiukkaan rajatuissa olosuhteissa.

– Esimerkiksi meteoriiteissa emme näe mitään elämänkaltaista. Niissä näkyy paljon orgaanista kemiaa, joka voi olla paljon rikkaampaakin, kuin mitä elämä tuottaa. Elämä on hyvin spesifistä.

Elämän löytyminen jostain kotiplaneettamme ulkopuolelta ei ehkä ole kovin kaukana.

Jo tänä vuonna Marsiin on lähdössä useita luotaimia ja muutaman vuoden kuluttua taivaalle laukaistaan James Webb -avaruusteleskooppi ja eräitä muitakin laitteita, jotka etsivät elämää. James Webb esimerkiksi tulee havainnoimaan planeettojen ilmakehiä, joista voi löytyä merkkejä elämästä.

Siitä Lehto on samaa mieltä Gradyn kanssa, että Marsista puuttuu edellytykset elämästä, joka olisi mikrobitasoista kummempaa.

Haastattelun lopuksi Lehto pohtii sitä, onko hän tullut kuulostaneeksi turhan pessimistiseltä.

– Toivottavasti en kuulosta tyrmäävältä. Toki olisin tosi innostunut, jos löytyisi vaikka alkeellista elämää!

Kirsi Lehdon kirja Astrobiologia. Elämän edellytyksiä etsimässä on ehdolla vuoden tiedekirjaksi.

Jutun kommentointimahdollisuus on avoinna torstaihin klo 23 saakka.

Lue myös:

Toivatko meteorit elämän maapallolle vai syntyikö se täällä itsekseen?

Elämän synty on tieteen suurimpia arvoituksia

Olemmeko yksin maailmankaikkeudessa?

Elämän alkuperä, kehitys ja yleisyys maailmankaikkeudessa

Kiinnostaako aihepiiri? Kirsi Lehto on luvannut vastata lukijoiden mahdollisiin kysymyksiin. Niitä voi laittaa tämän artikkelin keskusteluosioon, Facebookissa Yle Uutisten palstalle tai vaikka lähettää sähköpostitse osoitteeseen ilpo.pajunen@yle.fi

Kivimäen maatilalta lähtee päivittäin myyntiin 8 000 lattiakanan munaa. Vielä viime vuoden lopulla määrä oli lähes tuplasti suurempi, kun tuotannossa oli myös virikehäkkimunia.

Virikehäkkimunista saatava rahallinen korvaus ei kuitenkaan ollut kannattava, etenkin kun näköpiirissä oli kauppojen päätös lopettaa virikehäkkimunien myynti.

– Muutosta parempaan ei ainakaan ole tulossa. Tämän takia tehtiin sitten radikaali päätös ja keskitytään siihen, mitä pystytään kannattavasti tuottamaan, kertoo seinäjokelaisen Kivimäen maatilan nuorempi emäntä Viivi Kivimäki.

Tuotanto muutoksessa

Kananmunien kulutus on kasvanut jo yli kymmenen vuotta. Vaikka 1980-luvulla kulutus notkahti kolesterolikeskustelun myötä, on se jälleen 2010-luvulla hivuttautunut yhdeksi suosituimmaksi elintarvikkeeksi.

Suomalainen syö vuodessa noin 12 kiloa kananmunia, noin 200 kananmunaa. Vielä 2007 suomalaiset kuluttivat 9,3 kiloa kananmunia vuodessa.

–Munakas on esimerkiksi säilynyt yhtenä kotiruokasuosikkina jo pitkään. Munakkaan avulla voi myös vähentää ruokahävikkiä, kehuu Suomen Siipikarjaliitto ry:n toiminnanjohtaja**Hanna Hamina.**

Suomen pohjoisimmalla munapakkaamolta Närpiöstä lähtee maailmalle miljoona munaa viikossa. Närpiön munapakkaamon toimitusjohtaja Johnny Grandell mukaan suuren kysynnän vuoksi tuotantoa kasvatetaan kevään aikana 25 prosenttia.

Grandell on nähnyt työssään munatalouden muutoksen. Erityisen kova kolaus monille tuottajille oli häkkikasvatuskielto. Perinteiset häkkikanalat kiellettiin EU:n alueella vuoden 2012 alussa. Esimerkiksi Närpiönseudulla puolet tuottajista luopui kasvatuksesta.

Uusia muutoksia on luvassa, kun suuret elintarviketoimijat luopuvat virikehäkkimunista. Kaupoista Lidl on jo luopunut virikehäkkimunista, perässä vuosina 2025-2026 seuraavat Kesko ja S-Ryhmä.

– Virikehäkkimunien myynti on nyt toista vuotta selvässä laskussa, kun taas vapaan kanan munien myynti kasvaa. Luomumunien myynti on ollut kovassa kasvussa jo useita vuosia, joten eläinten hyvinvointi selvästi kiinnostaa ja asiakkaiden ostokäyttäytyminen muuttuu kovaa vauhtia, summasi S-ryhmän vähittäiskaupan valikoimajohtaja Antti Oksa tiedotteessa toukokuussa 2019.

Vaikka kauppojen luopuminen virikehäkkimunista ei pakota tuottajia lopettamaan tuotantoaan, lähtee munilta suuri joukko ostajia. Tuotannon muutos lattiakanaloihin vaatii monilla kanatiloilla suuria, satojen tuhansien eurojen investointeja.

– Koko maan kokonaispanosta ajatellen, niin se tarkoittaa 50-60 miljoonan euron investointeja. Se on merkittävä rahasumma. Näillä tuottajahinnoilla se panee kyllä kaikki miettimään, että voidaanko ja pystytäänkö muuttamaan tuotantomuotoa. Rahat pitäisi jostain saada, kertoo Närpiön munapakkaamon Johnny Grandell.

Vielä vanhoja velkoja

Monilla tiloilla tilanne on lohduton, sillä osalla on vielä velkaa edellisestä kahdeksan vuoden takaisesta häkkimuutoksesta. Tällaisia tapauksia Grandell tietää useamman.

– Kynnys ottaa uutta lainaa tämän päälle on suuri. Moni on tuottanut virikehäkeillä vasta alle kymmenen vuotta ja nyt pitäisi taas investoida. Monilla horjuu usko, Grandell toteaa.

Myös Kivimäen tilalla päätös virikehäkkituotannon alasajosta ei ollut helppo.

– Meillä olisi ollut ihan toimivat laitteet ja olisi mahtunut enemmänkin lintuja, mutta ei vaan, vaikka kuinka yritettiin, niin ei se kannattanut. Se oli sitten se lopputulema, jota kauan pohdittiin, Viivi Kivimäki kertoo.

Löytyykö virikehäkkimunille ostajia suurten kauppaketjujen vetäytymisten jälkeen? Grandellin mukaan Ruotsissa jo aiemmin tehdyn kauppapäätöksen jälkeen virikehäkkituotannon osuus on kymmenen prosenttia tuotannosta.

– Ostajana Suomessa voivat olla myös hotellit, ravintolat ja kahvilat, Grandell kertoo.

Osa luomu- ja vapaiden kananmunien tuottajista pelkää virikehäkkimunien tuotannon vähenemisen laskevan muiden munien hintoja.

– Kyllä meidän kaikkien osapuolien täytyy kantaa vastuu, että oikea hintataso löytyy, Grandell toteaa.

Virikemunien tuotannon lopettaminen ei kaduta, nyt saa itselleen palkan

Kivimäen maatilalla on ollut maatilatoimintaa jo vuodesta 1926 lähtien. Tilalla on kokeiltu vuosien saatossa munatuotannon lisäksi myös broilereiden kasvattamista, mutta nykypäivänä elinkeino on löytynyt kananmunista.

Kahden sukupolven voimin tila on löytänyt uuden vetovoiman omasta tuotemerkistä. Tilalla on oma tilamyymälä ja tuotteita myydään myös Reko-lähiruokaketjussa. Virikehäkkituotannon poistaminen ei ole parin kuukauden jälkeen kaduttanut.

– Jos sanotaan, että virikehäkkituotannossa piti olla rahaa, että voi tehdä töitä, niin nyt jo saa itselleen palkan, Viivi Kivimäki kertoo.

Kivimäen tyhjilleen jääneille kanaloille on suunnitteilla lisäkäyttöä poikaskasvattamoina. Tavoitteena on myös kehittää omaa tuotemerkkiä ja lisätä tilamyyntiä.

Uskoa tulevaan vielä on, etenkin kun kananmunan kysyntä on kasvanut jo 11 vuotta putkeen.

– En tiedä muista, mutta minä en kanoistani luovu. Tämä on minulle henkireikä ja haluan tehdä sitä, mistä oikeasti nautin, Kivimäki toteaa.

Kaksi pirkanmaalaista on sairastunut tuhkarokkoon kaukomatkan jälkeen. Sairastuneet ovat rokottamattomia nuoria aikuisia, jotka ovat matkustaneet samassa seurueessa tammikuussa.

Sairastuneet ovat joutuneet sairaalahoitoon voimakkaiden oireiden takia. Koska rokottamattomien henkilöiden tuhkarokko on erittäin tarttuva, taudille altistuneet on kartoitettu ja heihin ollaan yhteydessä.

– Olemme tehneet tiistain jälkeen kattavan selvityksen sairastuneiden liikkeistä Pirkanmaalla. He ovat olleet niin sairaita, että ovat liikkuneet hyvin vähän. Mutta koska kyseessä on hyvin tarttuva tauti, nekin vähäiset liikkeet ovat aiheuttaneet toimenpiteitä, kertoo infektiosairauksien apulaisylilääkäri Reetta Huttunen Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä.

– Paikoissa, joissa he ovat olleet on noin satakunta altistunutta, joihin on oltu yhteydessä tiistain ja keskiviikon aikana. Heiltä on tarkistettu rokotesuoja ja osa on rokotettukin nyt.

Sairastuneet henkilöt ovat nyt erityksissä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Huttusen mukaan heidän oireensa ovat niin voimakkaat, että he tarvitsevat sairaalahoitoa senkin vuoksi.

Rokotus suojaa tuhkarokkoa vastaan

Tuhkarokko tartuntaan riittää oleskelu samassa tilassa sairastuneen kanssa. Suoja tuhkarokkoa vastaan edellyttää joko sairastettua tuhkarokkoa tai kahden MPR-rokotuksen antamaa suojaa.

Tuhkarokkoa vastaan alettiin rokottaa Suomessa vuonna 1975 ja MPR-rokotukset käynnistettiin seitsemän vuotta myöhemmin, vuonna 1982. Nyt sairastuneet ovat sen ikäisiä, että heidät olisi pitänyt rokottaa neuvolassa. Reetta Huttunen sanoo, ettei voi kommentoida, miksi sairastuneita ei ole rokotettu.

Vielä 1960-luvulla Suomessa esiintyi laajoja tuhkarokkoepidemioita. Useimmilla ennen vuotta 1965 syntyneillä on suoja tuhkarokkoa vastaan. Vuosina 1965-74 syntyneillä saattaa olla puutteita rokotussuojassa, eivätkä he välttämättä ole sairastaneet tuhkarokkoa. Jos ei ole varma rokotussuojastaan, MPR-rokote kannattaa ottaa.

Reetta Huttunen muistuttaa, että erityisesti matkailijoiden kannattaa huolehtia MPR-rokotesuojastaan. Jos on sairastanut taudin tai saanut kaksi rokotusta tuhkarokkoa vastaan, on suojassa.

– Tuhkarokko on yleistä monessa maassa – erityisesti Aasiassa ja Afrikassa, mutta Euroopassakin on epidemioita. MPR-rokote antaa kuitenkin hyvän suojan sitä vastaan ja hyvä rokotuskattavuus ehkäisee näitä tauteja, hän sanoo.

Tuhkarokko on yleinen useissa suosituissa matkailumaissa, kuten Aasiassa. Laajoja epidemioita esiintyy myös Euroopan maissa, Italiassa, Romaniassa ja Puolassa.

Korkea kuume ja ihottuma oireina

Tuhkarokkoon sairastuneella on ensin korkea kuume ja hengitystieoireita. Silmät ovat usein valonarat. Ihottuma alkaa 3 - 5 vuorokauden kuluttua ja kestää runsaan viikon. Ihottuma alkaa yleensä ensin korvien takaa, leviää kasvoihin ja vartalolle.

Rokottamaton tuhkarokkoon sairastunut on tartuttava neljä vuorokautta ennen ihottumaa ja neljä vuorokautta ihottuman puhkeamisen jälkeen. Rokotetun henkilön tuhkarokkotartunnat eivät ole yleisiä, mutta vahvassa altistustilanteessa mahdollisia. Rokotetun oireet ovat lievempiä kuin rokottamattoman, eivätkä he tartuta tautia eteenpäin. Rokotus myös suojaa vakavilta jälkitaudeilta.

Lue myös:

Hyvin harva vauva jää Suomessa rokottamatta

Supercell julkisti tiistaina tuloslukunsa ja niissä riitti hämmästeltävää – jälleen kerran. Kolmesataahenkinen yhtiö takoi 1,4 miljardin euron myynnin ja puolen miljardin euron tuloksen.

Toimitusjohtaja Ilkka Paananen laski, että Supercellin Clash of Clans ja Clash Royale ovat tuottaneet enemmän kuin koko yhdeksänosainen Star Wars -elokuvien saaga yhteensä.

Supercellin jälkeen onkin hyvä palauttaa mieleen, millaista elämä pelialalla oikeasti on. Siitä kertoi keskiviikkona Suomen toiseksi tunnetuin kännykkäpelitalo, Angry Birds -yhtiö Rovio.

Rovion pelien myynti kasvoi viime vuonna lähes kuusi prosenttia. Se kuulostaa hyvältä – jos unohtaa, että liikevaihdon kasvun taustalla yhtiön kulut kasvoivat vielä enemmän. Syynä olivat niin kutsutut käyttäjähankinnan kulut, eli käytännössä markkinointi.

Roviolla nuo markkinointikulut ovat lähes kaksinkertaistuneet vajaan parin vuoden aikana. Viime vuoden loka–joulukuussa jokaisesta Rovion saamasta pelieurosta yli 40 senttiä kului markkinointiin. Se on aivan liikaa, kun muistaa, että sen lisäksi Google ja Apple perivät jokaisesta eurosta noin 30 senttiä palkkiona sovelluskauppojen käytöstä.

Roviossa päätettiin laskea käyttäjähankinnan kulut "lähelle 20 sentin tasoa", eli jopa puoleen.

– Pienensimme käyttäjähankintainvestointeja, koska odotetut tuotot eivät olleet riittävät tavoitteisiimme nähden, toimitusjohtaja Kati Levoranta kuvaa.

Vuoden viimeisellä neljänneksellä Rovion liiketulos oli nollan pinnassa, mutta markkinoinnin vähentäminen parantaa kannattavuutta nopeasti. Toisaalta markkinoinnin leikkaaminen tulee mitä todennäköisimmin leikkaamaan myös myynnin kasvua.

Rovion tärkeimmät pelit

Rovion tärkein syömähammas on yhä Angry Birds. Ei kuitenkaan se vuonna 2009 julkaistu peli vaan kuusi vuotta nuorempi Angry Birds 2. Tuo peli tuotti noin 108 miljoonaa euroa.

Toinen keskeinen peli on viime vuonna voimakkaasti kasvanut Angry Birds Dream Blast, jonka myynti oli lähes 60 miljoonaa euroa. Peliä myös markkinoitiin voimakkaasti. Toinen kasvupeli on Sugar Blast, jonka myynti oli tosin vielä pientä.

Muut Rovion pelit ovat jäähdyttelyvaihteella, eli niiden markkinointi- ja kehityspanoksia on vähennetty tai lopetettu kokonaan.

Rovion tavoitteena on julkaista yhdestä kolmeen uuta peliä tämän vuoden kuluessa – riippuen siitä, miten uudet pelit menestyvät koemarkkinoilla. Tässä tilanteessa Rovio ei esitä edes arviota siitä, mikä sen liikevaihto tulee olemaan kuluvana vuonna.

Elokuva alitti odotukset

Rovio ei ole Supercell, mutta ei se myöskään ole mikään tavallinen kännykkäpeliyhtiö. Sillä on nimittäin muitakin tulonlähteitä kuin pelit. Ikävä kyllä pehmolelut, liinavaatteet, t-paidat ja karkkipussit eivät ole Rovion ydinliiketoimintaa entiseen tapaan.

Alla oleva kaavio vertaa Rovion nykytilannetta vuoteen 2012, jolloin Angry Birds -huuma oli saavuttanut huippunsa.

Vuonna 2012 Rovio takoi noin 150 miljoonan euron liikevaihdolla 77 miljoonan euron liiketuloksen. Jopa puolet myynnistä syntyi brändiä lisensioimalla.

Kahdeksan vuotta myöhemmin yhtiön myynti on sata miljoonaa euroa suurempi, mutta tulos vain kymmenesosa entisestä.

Tänä vuonna Rovio odottaa lisensiointiliiketoiminnan supistuvan entisestään – jopa puoleen vuoden 2020 aikana. Kati Levorannan mukaan brändilisensiointi on kuitenkin yhtiölle jatkossakin keskeinen alue.

– Suuntasimme lisensiointia viime vounna uudelleen. Keskitymme tiettyihin avainkategorioihin ja kasvatamme liiketoimintaa niillä, hän sanoo.

– Haluamme pitää tämän liiketoiminnan vahvana. Se auttaa myös peliliiketoimintaamme, sllä ne tuovat brändille näkyvyyttä ja tunnistettavuutta.

Tällaisia avainkategorioita ovat esimerkiksi päivittäiset kuluttajatuotteet ja aktiviteettipuistot.

Rovio myöntää, että viime vuonna ensi-iltansa saanut Angry Birds 2 -elokuva ei lunastanut odotuksia. Ensi vuonna vuorossa on kuitenkin uusi Angry Birds -animaatiosarja.

Pörssikolmikosta yksi menestyy

Tulosjulkistuksen jälkeen Rovion kurssi romahti lähes viidenneksen.

Yhtiöön rahansa sijoittaneilta vaaditaan lujaa uskoa, silä Rovion markkina-arvo on vain noin kolmasosa siitä, mitä se oli yhtiön pörssilistautumisen hetkellä vuonna 2017.

Rovion kanssa samoihin aikoihin listautui kaksi muutakin suomalaista peliyhtiötä. Heikoimmin on pörssissä pärjännyt Zombie-pelejä kehittävä Next Games, jonka markkina-arvo on pudonnut noin kymmenesosaan. Hyvin sen sijaan menee Alan Wake -pelistään tunnetulla Remedy Entertainmentilla, joka on yli kaksinkertaistanut markkina-arvonsa.

Molemmat yhtiöt kertovat viime vuoden luvuistaan helmikuun aikana.

Yhdysvaltojen ja Saksan tiedustelupalvelut pyörittivät vuosikymmenten ajan salauslaitteita valmistavaa sveitsiläisyritystä. Washington Post ja saksalaismediat uutisoivat tiistaina näyttävästi tiedusteluviranomaisten ja sveitsiläisen Crypto AG:n kytköksestä, jonka ansiosta valtioiden salaisia viestejä virtasi yli viidenkymmenen vuoden ajan amerikkalaisille ja saksalaisille.

Medioiden tiedot perustuvat Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:n ja Saksan tiedustelupalvelu BND:n salaisiin asiakirjoihin, sisäisiin historiikkeihin sekä entisten ja nykyisten työntekijöiden haastatteluihin. Kummankaan maan tiedustelupalvelut eivät ole kommentoineet paljastusta.

Yhdessä CIA:n raportista Crypton ympärille rakennettua operaatiota kutsutaan "vuosisadan tiedustelukaappaukseksi".

– Ulkomaiset hallitukset maksoivat suuria summia Yhdysvalloille ja Länsi-Saksalle siitä etuoikeudesta, että heidän kaikista salaisimmat viestinsä päätyivät ainakin kahden (ja mahdollisesti jopa viiden tai kuuden) ulkomaisen valtion luettaviksi, raportissa todetaan.

Toimintansa aikana Crypto myi laitteitaan yli 120 valtiolle ympäri maailmaa. Sen asiakkaita olivat muun muassa Argentiina, Iran, Intia, Pakistan ja jopa Vatikaani. Asiasta ensin uutisoineen Suomen Kuvalehden mukaan myös Suomi osti Crypton salauslaitteita.

CIA:n salaisuus sai alkunsa Nobelin suvun sijoituksesta

Crypto AG:n tarina sai alkunsa Ruotsissa 1920-luvun alussa. Tuolloin viestinsalauslaitteita valmistava yhtiö toimi nimellä Cryptograph AB. Se myi salaustekniikkaansa Ruotsin valtion lisäksi muun muassa Ranskalle.

Vuonna 1922 yhtiö ajautui talousvaikeuksiin. Huomattavan sijoituksen yritykseen tehnyt Nobelin suku kutsui hätiin Venäjällä syntyneen insinööri-liikemies Boris Hagelin, joka otti salausyhtiön johdettavakseen. Kymmenen vuotta myöhemmin Cryptograph AB vaihtoi nimensä Cryptoteknik AB:ksi.

Toisen maailmansodan syttyessä Hagelin pakeni Ruotsista Yhdysvaltoihin. Samalla hän otti mukaan yhtiönsä C-36 -salauslaitteen, jonka parannellun version hän myöhemmin myi Yhdysvaltain armeijalle. Sodan päättyessä Hagelinin laitetta oli valmistettu yli 140 000 kappeletta Yhdysvalloissa. Kauppojen myötä Hagelinista tuli miljonääri.

Toisen maailmansodan jälkeen Hagelin palasi Ruotsiin, missä hän jatkoi salauslaitteiden kehittämistä. Kun Ruotsi kiristi salausmekaniikan myymistä koskevaa lainsäädäntöään, Hagelin siirsi toiminnan Sveitsiin Crypto AG -nimen alle.

Eurooppaan palaamisensa jälkeen Hagelin piti yhä tiiviisti yhteyttä yhdysvaltalaisiin tiedusteluviranomaisiin. Tämä yhteydenpito johti vuonna 1951 sopimukseen, jossa Crypto lupautui myymään uusinta salaustekniikkaa hyödyntäviä laitteitaan ainoastaan Yhdysvaltain hyväksymille valtioille. Yhdysvallat puolestaan lupasi korvata Crypton menettämät myyntitulot.

Teknologian kehitys avasi takaoven tiedusteluviranomaisille

Vielä tässä vaiheessa Crypto AG:n laitteet tekivät minkä lupasivat. Ne eivät sisältäneet takaportteja, joista tiedustelupalvelut olisivat saaneet urkittua salaiseksi tarkoitettuja tietoja.

Tämä muuttui 1960-luvulla, kun virtapiirit korvasivat mekaaniset menetelmät. Uusi teknologia antoi CIA:lle ja Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden virasto NSA:lle mahdollisuuden luoda Crypton laitteille salausalgoritmeja, joiden purkaminen kävi amerikkalaisilta käden käänteessä.

Vuonna 1967 Crypto julkaisi täysin NSA:n suunnitteleman H-460 -salauslaitteen. Crypto valmisti laitteita kahdella eri linjastolla. Toiselta tuli ulos täysin toimivia laitteita, jotka myytiin Yhdysvaltain liittolaisille. Toiselta linjalta tuli ulos heikolla salauksella toimivia laitteita. Nämä myytiin kaikille muille.

1960-luvun lopulla Euroopan tiedusteluviranomaiset alkoivat olla selvillä Crypton yhteyksistä Yhdysvaltain hallintoon. Osa oli saanut tiedon suoraan Yhdysvalloilta, osa oli onnistunut päättelemään yhteystyön itse.

Vuonna 1967 Ranskan tiedustelupalvelu lähestyi Hagelinia ostohousut jalassa. Ranskalaiset halusivat yhdessä Länsi-Saksan kanssa hankkia Crypton omistukseensa. Hagelin ei innostunut ehdotuksesta. Sen sijaan hän ilmoitti CIA:lle tapahtuneesta.

Kaksi vuotta myöhemmin Länsi-Saksa lähestyi Hagelinia uudelleen. Tällä kertaa mukana ei ollut Ranska, vaan Yhdysvallat. Kesäkuussa 1970 CIA ja Saksan BND ostivat Crypto AG:n. Uudet omistussuhteet peiteltiin liechtensteinilaisen lakiyrityksen avulla.

Amerikkalaisia kiinnosti vakoilu, saksalaisia raha

CIA:n ja BND:n alaisuudessa Cryptosta muodostui yksi maailman merkittävimmistä salauslaitteiden valmistajista. Samalla tiedustelupalvelut onnistuivat vakoilemaan tehokkaasti valtioita eri puolilla maailmaa. Operaatio kulki ensin salanimellä Thesaurus ja myöhemmin se ristittiin Rubiconiksi.

Crypton laitteiden kautta amerikkalaiset tarkkailivat Iranin johdon sisäistä viestittelyä vuoden 1979 panttivankikriisin aikana. Falklandin sodan aikana he keräsivät tietoja Argentiinan armeijan suunnitelmista ja välittävät nämä tiedot eteenpäin Britannialle.

Salatut viesti salamurhakampanjoista Etelä-Amerikan maissa päätyivät hetkessä murrettuina CIA:n ja NSA:n tietoon. Berliiniläiseen yökerhoon vuonna 1986 tehdyn pommi-iskun tekijät paljastuivat, kun libyalaiset viranomaiset onnittelivat toisiaan Crypton salaamilla viesteillä.

Vakoilumenestys oli huomattava, vaikka Yhdysvaltain merkittävimmät vastustajat, Kiina ja Neuvostoliitto, eivät koskaan kuuluneet Crypton asiakaskuntaan. Washington Postin tietojen mukaan CIA onnistui keräämään paljon tietoa kommunistivaltioista tarkkailemalla muiden maiden yhteydenpitoa näiden kanssa.

Menestyksestä huolimatta amerikkalaisten ja saksalaisten välillä oli myös erimielisyyksiä. CIA:n asiakirjojen mukaan saksalaiset olivat vakoilun sijaan kiinnostuneempia tekemään rahaa yrityksellä. Amerikkalaiset joutuivat toistuvasti muistuttamaan saksalaisille, että kyseessä oli tiedusteluoperaatio.

Saksalaiset puolestaan ihmettelivät amerikkalaisten halua vakoilla kaikkia paitsi aivan läheisimpiä liittolaisia. Saksalaisten mielestä esimerkiksi Nato-kumppanien vakoilu ei ollut tarkoituksenmukaista.

CIA laittoi lopulta lapun luukulle

Crypton peitetarina on rakoillut useaan kertaan vuosien saatossa. 1970-luvulla julkisuuteen nousi Hagelinin ja Yhdysvaltain signaalitiedustelupalvelun kryptoanalyysiosaston johtajan William Friedmanin tiivis yhteydenpito.

Myöhemmin amerikkalaisviranomaisten harkitsemattomasti antamat lausunnot antoivat vihjeitä kytköksestä. Esimerkiksi presidentti Ronald Reagan paljasti Berliinin yökerhoiskun jälkeen, että Yhdysvalloilla on varmaa tietoa Libyan syyllisyydestä.

Pahin kriisi tiedusteluviranomaisten kannalta sai alkunsa vuonna 1992, kun Iran pidätti Crypton myyntiedustajan Hans Bühlerin peukaloitujen laitteiden myynnistä. Bühler ei itse tiennyt työnantajansa kytköksistä tiedustelumaailmaan.

Yhdeksän kuukauden vangitsemisajan jälkeen traumatisoitunut Bühler pääsi palaamaan Sveitsiin. Epäilys työnantajansa todellisista tarkoitusperistä ei jättänyt Bühleria rauhaan, vaan vapautumisensa jälkeen Bühler alkoi puhua avoimesti sveitsiläismedialle epäilyksistään.

Kaikki nämä tapahtumat lisäsivät epäluuloa Cryptoa kohtaan. 1990-luvulla useat maat lopettivat yhtiön laitteiden käytön, muiden muassa muun muassa Argentiina, Italia, Saudi-Arabia ja Egypti.

Samoihin aikoihin saksalaisten into salausyrityksen pyörittämiseen alkoi hiipua. Yhdistyneen Saksan päättäjät katsoivat, että paljastumisriski oli liian suuri. Saksan tiedustelupalvelu BND vetäytyi operaatiosta vuonna 1993.

CIA jatkoi toimintaa aina vuoteen 2018 asti, kunnes se purki yhtiön ja myi sen omaisuuden eteenpäin.

2000-luvulle tultaessa Crypton merkitys salausteknologian alalla oli kutistunut. Avoimen lähdekoodin salausmenetelmät olivat tehneet salauksesta oletusarvoista, eikä tiedustelupalvelut saaneet enää hyötä Crypton laitteista.

Crypton uusi omistaja ei tiennyt yrityksen tiedustelutaustasta

CIA:n luovuttua yhtiöstä, Crypto AG pilkottiin kahteen osaan. Yhtiön Sveitsin toiminnan pyörittämistä jatkaa CyOne Security -niminen yhtiö. Sen johdossa istuu Crypto AG:n entinen toimitusjohtaja Giuliano Otth.

Tiedotteessaan CyOne kertoo olevansa tietoinen edeltäjänsä tiedustelutaustasta. Sen enempää yhtiö ei kommentoi asiaa.

Crypto AG:n brändin ja kansainväliset liiketoiminnat hoitaakseen ottaneen Crypto International ruotsalaisomistaja Andrea Linde sen sijaan kertoo Washington Postille, ettei hänellä ole mitään tietoa Crypto AG:n kytköksistä Yhdysvaltain ja Saksan tiedustelupalveluihin.

– Minä jopa hankin oikeuden Crypto-nimeen, Linden toteaa lehdelle.

– Se varmaan oli yksi typerimmistä päätöksistä, jonka olen urani aikana tehnyt.

Sveitsin hallitus ilmoitti eilen käynnistävänsä tutkinnan Crypto AG:n yhteyksistä CIA:han ja BND:hen. Aikaisemmin tässä kuussa sveitsiläisviranomaiset peruivat Crypto Internationalin vientiluvan.

Washington Postin haltuunsa saamien asiakirjojen mukaan Sveitsi on jo aiemmin ollut tietoinen kytköksistä. Maan toimet näyttävätkin olevan suoraan seurausta uutisoinnista.

Vaasan kissatalon asukeista mm. Raimond, Tuomas ja Lorenzo etsivät omaa kotia. Ovat etsineet jo pitkään. Moni kavereista on jo löytänyt kodin, ennätyksellisen moni.

Vaasan kissatalossa Palosaarella on tällä hetkellä kaikkiaan 37 koditonta kissaa, mikä on pienin määrä vuosikausiin. Pahimmillaan kodittomia kissoja on ollut Palosaarella sijaitsevassa kissatalossa yli 140. Mitä on tapahtunut?

Kissatalosta on alkuvuoden aikana lähtenyt omaan kotiin kaikkiaan 52 kissaa. Se on huima määrä, kissatalolla iloitaan.

– Ei tässä mitään hokkuspokkustemppuja ole tehty, vaan olemme ottaneet somen mukaan. Ihmiset pääsevät Facebookin kautta kotisohviltaan tutustumaan kotia etsiviin kissoihin ja niiden tarinoihin, kertoo Vaasan kissatalon aktiivi Tina Hakola.

Kissatalo otti Facebookin aktiiviiseen käyttöön kotien etsinnässä viime syksynä. Sivuille päivitetään säännöllisesti kuvia ja tarinoita kotia etsivistä kissoista. Sosiaalisen median käyttöönotto on muuttanut käytäntöjä, miten kissat löytävät koteja. Aikaisemmin kissaa etsivät ihmiset tulivat kissatalolle toiveineen. He kertoivat, millaista kissaa etsivät: poikakissaa, tyttökissaa, harmaata, oranssia, mustaa, kirjavaa – ja muita mahdollisia toiveita.

Kissatalon väki etsi toiveiden mukaan kissalle perheen. Nyt valintaa tehdään jo kotona. Sosiaalisesta mediasta katsotaan kuvia, tarinoita ja tietoja eri kissojen luonteista ja tavoista.

Arkojen kissojen vaikeinta saada koti

Palosaaren kissatalossa tällä hetkellä asuvat kissat ovat niitä, jotka ovat odottaneet pisimpään kotia. Niille kodin löytäminen on vaikeinta. Käytännössä kissatalon jäljellä olevat asukkaat ovat kaikkein arimpia kissoja.

Yksi saattaa sähistä, kun sitä lähestyy, toinen haluaa vetäytyä omiin oloihinsa ja kolmas voi olla kaikesta niin stressaantunut, että olo on vaikea.

Kissatalolta kerrotaan, että juuri arkojen kissojen on vaikeinta löytää uutta kotia. Ihmiset miettivät, miten aran kissan kanssa pärjää ja epäroivät sen sopeutumista uuteen kotiin ja perheeseen.

– Toivon, että ihmiset rohkaistuisivat antamaan näillekin arkaparoille oman kodin. Meillä on niin monia ihania tarinoita, miten arkaparka-kissasta kuoriutuu aivan ihana sylikissa, sanoo kissatalon aktiivi Tina Hakola.

Talohanke taas vaikeuksissa

Hyvien uutisten lisäksi Vaasan kissatalolle kuuluu myös huonompaa: Pitkään vireillä ollut uuden talon hankinta on taas vaikeuksissa. Kodittomien kissojen yhdityksellä oli jo kiikarissa Vaasan Vetokannaksella sijaitseva rakennus, mutta nyt hanke on kariutumassa talon muutaman naapurin vastustukseen ja valituksiin.

Kissatalon väki ei aio luovuttaa. Uusia suunnitelmia on jo laitettu vireille.

– Emme luovuta, vaikka Vetokannaksen kohde meiltä karkaisikin. Jatkamme uuden kohteen etsintää ja muutama vaihtoehto on jo tiedossakin. Yksi suunnitelma voi olla kokonaan uuden, kodittomien kissojen tarpeita varten suunnitellun talon, miettii Kirsti Ikola kissatalosta.

Talohanketta varten on kerätty joukkorahoitusta Mesenaatti-kampanjalla. Varat ovat odottamassa ja kun uudet tilat varmistuneet, suunnitteilla on uusi varainhankintakampanja. Siihen asti rahaa toimintaan kerätään erilaisilla tempauksilla ja jäsenmaksukampanjalla.

–Toivomme, että meillä olisi uudet tilat jo tänä vuonna. Kovin monta vuotta vanhassa ja purkukunnossa olevassa talossa ei voi enää olla. Kaupunki aikoo purkaa talon, murehtii Ikola.

Jäsenkampanjan tavoite 2 000 uutta jäsentä

Vaasan kissatalotoimintaa ylläpitää Vaasan kodittomien kissojen yhdistys. Yhdistys toivoo saavansa jäsenhankintakampanjalla tänä vuonna 2 000 uutta jäsensä.

Tavoite on hyvässä vauhdissa, sillä alkuvuoden aikana uusia jäseniä on tullut jo 250. Aikaisemmin uusia jäseniä on tullut vuosittain 200–300. Myös jäsenhankintaa tehdään sosiaalisessa mediassa. Pienellä jäsenmaksuilla katetaan toimintaa: maksetaan vuokrat, sähkö- ja vesilaskut, kissanhiekka ja pelletit ja maksetaan suurimmat kulut eli eläinlääkärimaksut.

Norjan hallitus on hyväksynyt ääri-islamistisaarnaaja Najmuddin Faraj Ahmadin eli mullah Krekarin karkottamisen Italiaan. Krekar sai Italiassa viime vuonna poissaolevana vankeustuomion terrorismirikoksista ja jihadistiverkoston johtamisesta.

63-vuotiasta Krekaria odottaa Italiassa 12 vuoden vankeustuomio.

Italialaisen tuomioistuimen mukaan irakilaissyntyinen Krekar oli johtanut jihadistiverkosto Rawti Shaxia. Euroopan laajuinen verkosto rekrytoi ja lähetti vierastaistelijoita Irakiin ja Syyriaan.

Aiemmin Krekar oli perustanut Ansar al-Islam -äärijärjestön, joka pyrki kaatamaan Irakin Kurdistanin hallinnon. Sen tavoitteena oli perustamaan alueelle ääri-islamilainen kalifaatti.

Vuonna 2014 Ansar al-Islam sulautui tiettävästi osaksi terrorijärjestö Isisiä.

Krekar saapui Norjaan pakolaisena vuonna 1991. Hän on saanut Norjassa useita tuomioita, muun muassa pääministeri Erna Solbergin uhkailusta.

Norjan oikeuslaitos, korkein oikeus mukaan lukien, on jo aiemmin hyväksynyt karkotuksen. Keskiviikkona Norjan oikeusministeriö vahvisti Krekarin luovutuksen Italiaan.

Krekarilla on kolme viikkoa aikaa valittaa päätöksestä hallituksen erityisistunnolle, ja asianajajan mukaan hän on aikeissa niin tehdä. Asianajajan mukaan Krekarin syyllisyydestä ei ole todisteita.

Lue myös:

Norjalaisoikeus: Mullah Krekar voidaan luovuttaa Italiaan

Vihasaarnaaja mullah Krekar tuomittiin 12 vuodeksi vankilaan Italiassa – jihadistiryhmän johtajaksi epäilty mies asunut Norjassa 90-luvulta lähtien

Risteilyalus, joka on useiden päivien ajan pyrkinyt pääsemään maihin eri valtioissa, on viimein rantautunut Kambodžaan.

Alus pääsi maihin varhain torstaina.

Yhdysvaltain Kambodžan-suurlähettiläs W. Patrick Murphy vahvisti keskiviikkona, että laiva oli saanut luvan ankkuroitua Sihanoukvillen satamaan.

Aiemmin neljä valtiota oli kieltänyt MS Westerdam -alukselta pääsyn maihin. Laivan käännyttivät Japani, Taiwan, Filippiinit ja Thaimaa.

Laivaa ei haluttu päästää satamiin, vaikka yhtiö oli vakuuttanut, että laivalta ei ollut löydetty yhtäkään koronavirustapausta. Laivalla on kaikkiaan noin 2 200 ihmistä.

Eri maiden lähetystöt ovat valmiina ottamaan vastaan ja auttamaan laivalla olevia kansalaisiaan.

Huoli mahdollisista koronavirustapauksista MS Westerdamilla yltyi sen jälkeen kun toiselta, Japaniin saapuneelta Diamond Princess -loistoristeilijältä löytyi koronavirustartuntoja.

Japanin viranomaiset asettivat laivan karanteeniin Jokohaman satamassa. Laivalta on vahvistettu tähän mennessä 174 tartuntatapausta.

Useita muita risteilyaluksia on viime päivinä käännytetty Aasian satamissa.

Kiinan-tukija riensi apuun

MS Westerdam lähti matkaan Singaporesta tammikuussa. Tarkoituksena oli tehdä kahden viikon kierros Aasiassa.

Sen viimeinen pysähdyspaikka oli Hongkong ennen kuin laivalta suljettiin pääsy reitin seuraaviin satamiin.

Kambodžan pääministeri Hun Sen on vahva Kiinan tukija, joka on julkisesti väheksynyt koronaviruksen aiheuttamaa uhkaa.

Toisin kuin useat muut Aasian maat, Kambodža ei ole keskeyttänyt suoria lentoja Kiinaan. Pääministerin mukaan lentojen keskeyttäminen vaikuttaisi Kiinan ja Kambodžan välisiin suhteisiin ja Kambodžan talouteen.

Kambodža on toistaiseksi kertonut vain yhdestä koronavirustapauksessa. Kyseessä oli Kiinasta tullut matkailija.

Lue myös:

Japanissa karanteeniin suljetulla risteilyaluksella matkustajille jaettiin ristisanatehtäviä ja värikyniä – "En usko, että on turvallista olla täällä"

MOSKOVA Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n päämajan edessä on jonotettu viime päivinä osoittamaan mieltä.

Käytäntö on tavanomainen, sillä Venäjän lainsäädäntö sallii vain yhden ihmisen mielenosoituksen ilman ennakkolupaa. Toisin sanoen ihmiset odottavat omaa vuoroaan, jotta pääsevät pitämään lyhyen aikaa esillä mielenosoituskylttiä.

Lubjankan aukiolla on vastustettu viranomaisten mielivaltaa. Yhteen tällä viikolla nähtyyn plakaattiin oli kirjoitettu isoin kirjaimin 1937.

1930-luvun lopussa Neuvostoliitossa käytiin näytösoikeudenkäyntejä ja Josif Stalinin käynnistämät poliittiset vainot olivat ankarimmillaan. Nyt jotkut Venäjällä pelkäävät, että maassa ollaan tekemässä paluuta noiden aikojen käytäntöihin.

Pelot tulivat jälleen ajankohtaisiksi maanantaina annettujen ankarien terrorismituomioiden myötä. Niitä pidetään laajasti väärin perustein annettuina.

Volgan alueellinen sotaoikeus langetti seitsemälle nuorelle miehelle yhteensä 86 vuoden vankeustuomiot. Ankarimman kohtelun sai 27-vuotias Dmitri Ptšelintsev, joka tuomittiin 18 vuodeksi kovennetun kurin leirille.

Oikeusistuimen mukaan miehet olivat perustaneen Verkostoksi kutsutun terroristijärjestön, joka suunnitteli aseellista vallankaappausta Venäjän hallintoa vastaan.

Tuomitut itse ovat kiistäneet syytteet ja pitävät niitä lavastettuina. Puolustuksen mukaan FSB kidutti syytettyjä muun muassa sähkölamautinta käyttäen saadakseen tunnustuksia, jotka tuomitut myöhemmin peruivat.

Niin ihmisoikeusjärjestöt kuin riippumaton media eivät katso oikeuden toteutuneen.

Esimerkiksi taloussanomalehti Vedomostin pääkirjoituksen mukaan ankarat tuomiot pohjautuvat kidutuksella saatuihin valetunnustuksiin ja ne kertovat venäläisten turvallisuuspalveluiden epäinhimillisyydestä ja ankaruudesta.

Venäjällä on nähty viime aikoina myös muita vastaavanlaisia oikeusjuttuja.

Parhaillaan Moskovassa käydään oikeutta Uudeksi suuruudeksi kutsuttua ryhmää vastaan. Sen jäseniksi väitettyjä yhdeksää, pääosin nuorta aikuista syytetään siitä, että he suunnittelivat Venäjän perustuslaillisen järjestyksen kumoamista.

Aivan kuten Verkoston tapauksessa myös tämän jutun katsotaan olevan turvallisuusviranomaisten lavastama.

Viime vuoden lopussa Donin Rostovissa tuomittiin kaksi opiskelijaa kuuden ja puolen vuoden vankeustuomioihin niin ikään vallankaappauksen suunnittelusta. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan tuomiot perustuvat kiduttamalla saatuihin tunnustuksiin, jotka syytetyt myöhemmin peruivat.

Samaan listaan voi myös lisätä Moskovan viime kesän mielenosoituksista annetut vuosien vankeustuomiot. Esimerkiksi 28-vuotias Kirill Žukov sai kolmen vuoden vankeusrangaituksen siitä, että hän nosti mellakkapoliisin kypärän visiiriä.

Tämä on FSB:n tapa lähettää viesti: Me olemme täällä perustuslaillinen valta. Tutkija Andrei Kolesnikov

Ankarat tuomiot voi nähdä varoituksena itsenäisesti ajatteleville nuorille.

Useimmat juttujen syytetyistä ovat oppositiohenkisiä nuoria aikuisia, jotka ovat vastustaneet aktiivisesti presidentti Vladimir Putinin hallintoa. Venäjän hallinto haluaa pitää heidänlaisensa nuoret passiivisina, pois yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.

Kreml näkee nuorten radikalisoitumisen potentiaalisena uhkana itsevaltaiselle presidentille, jonka luottamus on mielipidekyselyjen mukaan rapautumassa kansalaisten silmissä.

Toisaalta kyse on turvallisuusviranomaisten vallasta.

Tutkija Andrei Kolesnikov kirjoittaa stalinististen oikeudenkäyntien paluusta ja siitä, kuinka turvallisuuspalvelu FSB on valmis mihin tahansa taatakseen asemansa.

Kolesnikovin mukaan tämä on FSB:n tapa lähettää viesti: “Me olemme täällä perustuslaillinen valta”.

Kolumnisti Ivan Davydov puolestaan uskoo, että kyse on pohjimmiltaan siitä, ettei valtiolla ole otetta turvallisuusviranomaisista. Hän kutsuu tilannetta “vuoden 2020 rangaistusinnovaatioksi”.

– Nykyinen Venäjän valtio lopettaa kontrolloimasta paikallista, kansalaisiin kohdistuvaa terroria, joka pannaan toimeen valtion nimissä ja muka sen puolustamiseksi, Davydod kirjoittaa verkkolehti Republicissa.

Stalinin ajan kaikuja voi havaita myös uskonnollisten ryhmien ja seksuaalivähemmistöjen vainoissa.

Venäjä julisti vuonna 2017 Jehovan todistajat äärijärjestöksi ja kielsi kaiken sen toiminnan. Siitä lähtien maasta on uutisoitu ryhmän jäseniin kohdistuvasta vainosta.

Turvallisuusviranomaisten kerrotaan muun muassa kiduttaneen Jehovan todistajia kuristaen ja sähköiskuin Länsi-Siperiassa sijaitsevassa Surgutin kaupungissa.

Tšetšenian tasavallasta on puolestaan raportoitu seksuaalivähemmistöjen kokemasta järjestelmällisestä vainoamisesta. Paikalliset viranomaiset ovat vieneet homomiehiä salaisiin vankiloihin ja kiduttaneet heitä raa’asti useiden päivien ajan.

Kummassakaan tapauksessa viranomaisia ei ole pantu vastuuseen tapahtumista.

Turvallisuusviranomaisten mielivalta kukoistaa Venäjällä, mutta Stalinin ajan terrorista ollaan vielä kaikesta huolimatta kaukana.

Laaja julkisuus ja kansalaisyhteiskunnan tuki saattavat joskus pakottaa turvallisuusviranomaiset perääntymään. Näin kävi kesällä toimittaja Ivan Golunovin tapauksessa, jossa hänet yritettiin lavastaa huumerikoksesta.

Suuri joukko venäläisiä tieteentekijöitä ja tiedetoimittajia julkaisi tänään keskiviikkona avoimen kirjeen Verkosto-jutussa tuomittujen tueksi. He vaativat tuomioiden kumoamista ja pitävät tapausta itsessään terroritekona Venäjän valtiollista järjestelmää kohtaan.

Toisinaan näyttää siltä, että Venäjälläkin raja menee vielä jossain.

Pietarilainen oikeusistuin tuomitsi hiljattain kaksi poliisia vajaan puolentoista vuoden vankeustuomioihin sallitun voimankäytön ylittämisestä. Poliisit vaativat näpistyksestä epäiltyä koululaista tunnustamaan tekonsa hakkaamalla poikaa kahden tunnin ajan ja uhkaamalla raiskata hänet kumisella pampulla.

Lisää aiheesta:

Venäjän turvallisuuskoneisto otti nuoret erityistarkkailuun – Ihmisoikeusaktivistit syyttävät ääriliikkeiden tehtailusta

Ulkolinja: Kreml vs. nuoriso

86 vuotta ”ajatusrikoksista” – ”Verkoston” terrorituomiot lavastettiin varoitukseksi Venäjän nuorille?

"Meitä ei voi enää pelotella" – Nuoret rynnivät Venäjää ravisteleviin protesteihin, opettajien painostuksesta huolimatta

Erkka Mikkonen: Tavallisilta venäläisiltä vaaditaan nyt ennennäkemätöntä rohkeutta

Yhä useampi jää sairauslomalle mielenterveysongelmien takia – työuupunut Anna, 41, ei kokenut olevansa masentunut

Viime vuonna 84 000 suomalaista jäi yli yhdeksän päivän sairauslomalle mielenterveyden häiriöistä johtuen. Se on lähes 10 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvua on kaikissa ryhmissä, mutta erityisesti nuorilla ja naisilla. Asiantuntijoiden mukaan myös työuupumus on kasvava ongelma. Työuupumusten määrää ei tiedetä, sillä se ei ole sairaus, johon saisi Kelan tukemaa sairauslomaa. Myyjänä työskennellyt Anna kertoo, miten kiire, huono esimiestyö ja toimimaton työvuorosuunnittelu vei vuosien saatossa voimat.

Kauppakeskus Triplaa rakentaneiden aliurakoitsijoiden maksuja jäädytetty – Rakennusyhtiö YIT haluaa selvittää, onko sitä laskutettu liikaa

Helsingin Pasilassa avattiin lokakuussa uusi asemarakennus ja sen kyljessä kauppakeskus Tripla. Valtavan hankkeen sujuvuutta ja ripeää tahtia on kiitelty, mutta aivan kaikki ei ole mennyt odotusten mukaan. Rakennuttaja YIT on jäädyttänyt kaikkien kolmensadan urakoitsijan laskunmaksun, kunnes laskut on käyty tarkasti läpi. Kyse on projektin loppuvaiheessa tehdyistä tuntitöistä sekä lisä- ja muutostöistä.

Espanjassa pelätään kiinalaisten syrjintää koronaviruksen takia

Kiinalaiset ovat Espanjan nopeimmin kasvava siirtolaisryhmä, heitä on maassa jo noin 200 000. Moni siirtolainen on huolissaan siitä, miten koronavirusepidemia vaikuttaa muiden suhtautumiseen heitä kohtaan. Ylen toimittaja Maija Salmi jututti kiinalaisia yrittäjiä Barcelonassa, ja ainakaan he eivät ole kokeneet syrjintää. Lähetystö on saanut tietoonsa muutamia yksittäistapauksia. Huoli Kiinassa olevien sukulaisten puolesta sen sijaan on olemassa.

Hajanaisia sateita ja lauhaa

Laajan matalapaineen alueen myötä Suomen yli itään liikkuu tänään hajanaisia lumi- ja räntäsateita. Etelässä sade voi tulla vetenä tai tihkuna. Vain Pohjois-Lapissa ja osin lännessä voi pilvipeite repeillä. Sateiden myötä lämpötila nousee plussan puolelle maan keskiosia myöten. Pohjoisessa on muutama aste pakkasta ja ihan Pohjois-Lapissa jopa 15 astetta.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Maavoimat yrittää kuumeisesti etsiä keinoja ja palvelustapoja, jotta mahdollisimman moni mies suorittaisi varusmiespalveluksensa.

Komentaja Petri Hulkon mukaan varusmiespalvelus jää suorittamatta joka kolmannelta mieheltä nykyisissä ikäluokissa. Määrä on kasvanut aiempiin vuosiin verrattuna.

Siis kolmekymppiseksi mennessä joka kolmannelta mieheltä jää nykyisistä ikäluokista varusmiespalvelus suorittamatta.

Yksi merkittävä syy varusmiespalveluksen suorittamatta jättämiseen on mielenterveysongelmat, armeijan olot ahdistavat.

– Syyt ovat moninaisia. Mutta monesti syyt kulminoituvat yhdessä asumiseen, tekemiseen. Nukutaan, asutaan samassa tuvassa. Koetaan ahdistavaksi käydä samassa vessassa, samoissa suihkutiloissa. Kaikki ne samat asiat, jotka ahdistavat koulunuoria, Hulkko luettelee.

Jos ongelmia tulee, terveydenhoitoviranomaiset tekevät lopullisen arvion nuoren palveluskyvystä.

Hulkon mukaan fyysiset syyt ovat palveluksen keskeytyssyinä "aika minimaalisessa roolissa".

– Mielenterveyteen liittyvät haasteet ovat suurimmat keskeyttämisen syyt. Koetaan ahdistusta. Sama karsinta on kutsunnoissa, Hulkko arvioi.

Sen sijaan varusmiehille tehty keskeyttämiskysely antaa toisenlaisen kuvan.

Keskeyttämiskyselyn tulosten perusteella terveyden fyysiset syyt (noin 48 %) on suurempi ryhmä palveluksen keskeytyksen syynä kuin mielenterveydelliset syyt (noin 25 %). Varusmiesten vastaukset ovat loppuvuodelta 2018 ja alkuvuodelta 2019 kaikista puolustushaaroista.

Hakeutuminen siviilipalvelukseen on kyselyssä syynä 18 prosentissa tapauksista.

Maavoimat markkinoi onnistumisen elämystä koko elämää varten

Maavoimat yrittää luoda varusmiespalvelukseen uusia tehtäviä, joiden avulla yhä useampi mies pystyisi suorittamaan varusmiespalveluksen. Kaikista ei enää yritetä kouluttaa rynnäkkökivääritaistelijoita.

Komentaja Petri Hulkon filosofiassa yhteiskunta on muuttunut. Puolustusvoimien toiminnan näkökulmasta tarvitaan taistelijoiden lisäksi osaamista esimerkiksi kyber-maailmasta.

Varusmiehille tarjotaan tehtäviä koodareina virtuaalikoulutuksen ylläpitäjinä sekä koulutusta paikallisjoukkoihin ja viranomaisyhteistyöhön, siis muuallekin kuin eturintaman taistelutehtäviin

– Me yritetään etsiä niitä, jotka ovat priimaa omalla mukavuusalueellaan. Kaikki nuoret ovat omalla tahollaan priimaa, kun niin halutaan, Hulkko pohtii.

– Maavoimat pyrkii siihen, että yhä useampi mies voisi suorittaa onnistuneesti varusmiespalveluksen ja saada onnistumisen elämyksen koko elämäänsä varten.

"Joka perheeseen kokemus varusmiespalveluksesta"

Hulkon mukaan miesten kunto alkoi rapautua 1990-luvun puolivälissä. Viimeistään silloin maaseutuyhteiskunta oli muuttunut informaatioyhteiskunnaksi. Nyt fyysisen kunnon rapautuminen on pysähtynyt, mutta mielenterveysongelmat ovat murheena.

Maavoimien komentaja pyrkii siihen, että jokaisessa perhekunnassa säilyisi kokemus varusmiespalveluksesta. Se pitäisi yllä maanpuolustustahtoa. Siksi jok'ikinen mahdollinen mies ja vapaaehtoiset naiset pitäisi saada varusmiespalvelukseen.

– Naisia enemmän palvelukseen ja mahdollisimman paljon miehiä, kiteyttää Maavoimien komentaja.

Suurin osa miehistä ja vapaaehtoisista naisista suorittaa varusmiespalveluksensa juuri Maavoimissa.

Puolustusvoimilla ei kuitenkaan ole äkillistä pelkoa varusmiesten loppumisesta. Seuraavan parin vuosikymmenen varusmiesten ikäluokkien syntyvyysluvut ovat tiedossa.

"Naisten määrä kaksin- tai kolminkertaiseksi"

Komentaja Petri Hulkko haluaisi lisää naisia suorittamaan asepalveluksen. Tällä hetkellä vuosittain vajaa tuhat naista suorittaa varusmiespalveluksen. Varusmiespalveluksen suorittaa yhteensä yli 20 000 nuorta aikuista vuosittain.

– Jos naisten määrä kaksin- tai kolminkertaistuisi, olisin äärettömän tyytyväinen, Petri Hulkko sanoi Maavoimien tiedotustilaisuudessa Helsingissä.

Tämä tarkoittaisi kahta tai kolmea tuhatta naista vuosittain varusmiespalveluksessa. Näiden naisten olisi tarkoitus korvata miehet, jotka eivät jostain syystä kykene varusmiespalvelukseen.

Luvassa onkin lisää mainontaa ja some-viestejä naisille Puolustusvoimista.

Kaikki puolustusvoimien tehtävät ovat avoinna naisille. Naisia kannustetaan myös johtajatehtäviin.

Naisten ja miesten yhteistuvat kokeilukäyttöön keväällä

Puolustusvoimat kokeilee naisten ja miesten yhteistupia ensimmäistä kertaa tänä keväänä. Kokeilu alkaa Reserviupseerikoulussa Haminassa.

Puolustusvoimien mukaan aloite yhteistupiin on tullut palvelustaan suorittavien suunnalta. Kokeilussa jokaiseen tupaan majoitetaan sekä useampia miehiä että useampia naisia, ettei kenenkään tarvitse yksin edustaa tuvassa omaa sukupuoltaan.

Tanska siirtyi yhteistupiin muutama vuosi sitten, Ruotsi ja Norja jo kymmeniä vuosia sitten. Peseytymis- ja wc-tiloissa yksityisyys on taattu. Kokemukset ovat hyviä.

– Seksuaalinen häirintä on vähentynyt Tanskassa uudistuksen jälkeen merkittävästi, Hulkko kertoo.

Suomessa Merivoimissa jo nykyisinkin nais- ja miesvarusmiehet majoittuvat yhteistiloissa. Laivoissa ei ole tilaa erillisiin mies- ja naismajoituksiin.

Poliitikot miettivät, tarvittaisiinko myös kansalaispalvelus

Keväällä aloittaa eduskuntapuolueiden työryhmä selvittämään kansalaispalvelusta ja pitäisikö naisten päästä vapaaehtoisina kutsuntoihin mukaan.

Kansalaispalvelusta selvitetään vaihtoehtona varusmiespalvelukselle. Samalla selvitetään siviilipalveluksen suhde muihin palvelusmuotoihin.

Hulkko kertoo, ettei aio linnottautua nykyisen, miesten varaan rakentuvan asevelvollisuusjärjestelmän taakse. Maavoimien komentajan mukaan poliitikkojen linjausta noudatetaan.

Tällä hetkellä petipaikat kasarmeilla eivät riitä sekä kaikkia miehiä että kaikkia naisia velvoittavaan palvelukseen.

– Se on toisaalta tasa-arvokysymys, toisaalta se on resurssikysymys. Nämä reunaehdot poliitikkojen pitää tiedostaa, kun päätöksiä tai suosituksia asevelvollisuusryhmästä tehdään, Hulkko sanoo.

Tarkennettu ja täydennetty juttua 12.2.2020 kello 16:05: Mielenterveydelliset syyt on varusmiespalveluksen suorittamatta jättämisen yksi merkittävä syy. Lisätty varusmiesten keskeytyskyselyn tulokset. Tarkennettu termejä: mieskunto muutettu miesten kunnoksi. Lisätty verkkovideo kello 16.30.

LUE LISÄÄ:

Käskyjen tottelua, odottamista kylmässä ja teltan pystyttäminen menee uusiksi – tällainen on alokkaiden ensimmäinen leiriyö

"Väsyttää. Pitää mennä päiväunille", huokaavat tuoreet varusmiehet – katso tuoreet inttikuvat, kun Yle seurasi Karjalan prikaatin arkea koko päivän

Kysely: Nuorten maanpuolustustahto kääntyi kasvuun – myös yleisen asevelvollisuuden kannatus jyrkässä nousussa

"Mieluummin olisin kotona" – varusmiehiä ryhdyttiin siirtämään harjoituksiin autoilla, jotta he viihtyisivät paremmin

Yli 12 000 uutta alokasta astui palvelukseen, 18-vuotias Nea Vainio on heistä yksi – katso kuvatarina ensimmäisestä päivästä kasarmilla

Helsingin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Helsingin keskustaan suunnitellun uuden jättihallin rakentamisen vaatiman aemakaavamuutoksen. Valtuusto äänesti asemakaavamuutoksen puolesta äänin 70–12.

Garden Helsinki on toteutuessaan 11 000–16 000 katsojan monitoimiareena, joka olisi myös helsinkiläisen jääkiekkoseura HIFK:n uusi kotihalli.

Valtuuston päätöksestä iloitseva projektijohtaja Ilkka Kilpimaa toteaa, että Helsinki Gardenista puhutaan paljon HIFK:n hallihankkeena, mutta hänen mukaansa kyseessä on laaja kokonaisuus, joka yhdistää kaupunkilaisten elämyksiä ja arkea.

Helsinki Garden -areenan rakentaminen toisi 12 000 neliömetriä toimistotiloja ja saman verran asuinneliöitä sekä yli 30 lajin urheilu- ja liikuntakeskittymän. Maanpäällisen osuuden laajuudeksi on arvioitu 60 000 neliötä, ja maanalaisten tilojen puolestaan noin 97 000 neliötä.

Kilpimaan mukaan jättihallin rakentaminen on Helsingin kaupungin tapahtumien järjestämistä suosivan ja tukevan strategian mukainen hanke.

– Tapahtumat tuovat Helsinkiin muun muassa matkailijoita eli rahaa, hän toteaa.

Kilpisen mukaan Garden Helsinki -areena mahdollistaisi kaikkien sisäpalloilulajien arvokisojen esimerkiksi kansainvälisten EM-kisojen ja MM- kisojen tuomisen Helsinkiin.

Helsinki Garden -hankkeen suurta kokoa kuvastaa se, että esimerkiksi Musiikkitalon kokonaispinta-ala on 36 000 neliötä ja keskustakirjasto Oodin 10 000 neliötä. Uuden tapahtumakeskuksen sijainti olisi aivan keskeinen, sillä naapurissa on muun muassa Helsingin Olympiastadion.

– Näin harrastukset ja palvelut löytyvät saman katon alta, ja se on varmasti iso asia kaupunkilaisille, Kilpimaa arvelee.

Garden Helsinki -areenaa myös vastustetaan voimakkaasti

Museovirasto ja Suomen arkkitehtiliitto (Safa) ovat vastustaneen hanketta rakennuksen suuren koon vuoksi. Lisäksi niiden mielestä monitoimiareena ei sovi miljööseen. Garden Helsinki -hankkeen ovat siis jo aiemmin hyväksyneet kaupunkiympäristölautakunta (äänin 11–2) ja kaupunginhallitus (13–2). Vastaan äänestivät vain vasemmistoliiton kaksi edustajaa.

Helsingin kaupunginvaltuuston vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Anna Vuorjoki sanoo, että Helsingin elinvoimaa tulee toki kasvattaa, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Hän viittaa Museoviraston hankkeesta antamaan näkemykseen.

– Tässä tuodaan valtava rakennus ympäristöön, johon se ei yksinomaan jo kokonsakaan puolesta sovi.

Vuorjoki sanoo, että kaupungin viihtyisyys ja kulttuurihistorialliset arvot pitää turvata.

Vuorjoki sanoo vierastavansa ajatusta, että hankkeen yhteydessä hankeyhtiölle luovutetaan tontteja muualta kompensaatioksi areenan rakentamisesta.

– Katson, että näissä luovutuksissa mennään ohi normaalista prosessista, Vuorjoki sanoo.

Kokoomuksen valtuutettu ja kaupunkiympäristölautakunnan varapuheenjohtaja Risto Rautavava korostaa, että tontit myydään markkinahintaan eli samaan hintaan kun ne myytäisiin muilekin toimijoille.

Toisin kuin Vuorjoki Rautava katsoo, että tonttien myyntimenettely on täysin perusteltu ja kaupungin edun mukainen.

Uusi vetovoimatekijä Helsingille

Kokoomuksessa katsotaan, että uusi Garden Helsinki on tärkeä vetovoimatekijä kaupungille.

– Tämä tuo paljon uusia mahdollisuuksia kaupunkilaisille kun esimerkiksi jäävuorot lisääntyvät ja vapaa-ajanmahdollisuudet monipuolistuvat.

– En näe, että mitään ylikapasiteetin vaaraa olisi olemassa.

Kaupunkiympäristöstä vastaavan apulaispormestarin Anni Sinnemäen (vihr.) mukaan on hyvä, että Helsinkiin saadaan uusi tapahtumakeskus, joka rahoitetaan yksityisellä rahalla.

– Verovaroja voidaan käyttää esimerkiksi kouluihin ja terveydenhuoltoon.

Sinnemäen mukaan kaupunkiympäristöstä ja sen arvoista pidetään huolta.

– Rakennuksen kokoa on pienennetty asemakaavassa alunperin kaavailtuun rakennukseen nähden.

Sinnemäki sanoo, että vihreiden valtuustoryhmälle on ollut tonttijärjestelyissä tärkeää se että niistä saadaan markkinahinta.

– Tämä varmasti mahdollistaa monet tapahtumat ja esiintymiset, joita ei muuten ehkä Helsinkiin saataisi.

– Lisää myös tärkeitä vapaa-ajan mahdollisuuksia ja uusia tiloja urheilulle..

SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma pitää Gaarden Helsinkiä tervetulleena ja korostaa että hanke rahoitetaan yksityisellä rahalla.

Heinäluoman mukaan areena tuo Helsingille kansainvälistä vetovoimaa ja kaupunkilaisille uusia harrastusmahdollisuuksia.

– Uskon, että tämä elävoittää kaupungin keskustaa ja kulttuurielämää, Heinäluoma sanoo.

Heinäluoma muistuttaa, että Vuorjoen mainitsemia tontin luovutuksia tullaan luonnollisesti vielä käsittelemään hankkeen edetessä ja päätöksenteon tulee olla avointa.

Heinäluoman mukaan kaupungin pitää voida elää ajassa ja keskustaympäristö kyllä kestää modernin areenan.

– Monissa muissa eurooppalaisissa pääkaupungeissa on vastaavia urheiluareenoita elävöittämässä keskustaa.

Helsinki Gardenin kokonaiskustannusarvio on jopa 700 miljoonaa euroa. Tapahtumakeskukseen odotetaan vuosittain vähintään seitsemää miljoonaa kävijää.

Rahoitus tulee yksityisiltä tahoilta

Helsinki Garden on siis tarkoitus toteuttaa yksityisellä rahalla.

– Rahoituksesta kerromme myöhemmin lisää, Garden Helsingin projektinjohtaja Ilkka Kilpimaa toteaa.

Helsinki Garden -hankkeen rakentajaksi on valittu rakennusyhtiö YIT. Yhtiöllä on merkittävä rooli Helsingin kaupunkikehityksessä, sillä YIT rakensi myös Pasilaan syksyllä valmistuneen noin miljardi euroa maksaneen kauppakeskus Triplan sekä siihen liittyviä korkeita tornitaloja.

Vaikka Helsinki Gardenin ovat jo hyväksyneet Helsingin kaupunkiympäristölautakunta, kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto rakentamisen prosessiin liittyy myös valitusaika, jonka vuoksi rakentamisen ajankohdasta ei ole varmuutta.

– Mikäli asemakaavasta valitettaisiin, oletamme valitusten käsittelyn kestävän korkeintaan vuoden. Näin nopeutetusta käsittelyprosessista johtuen, Kilpimaa sanoo.

Garden Helsingin projektijohtaja Ilkka Kilpimaa hämmästelee arkkitehtiliiton kielteistä kantaa, koska arkkitehtiliitto, Helsingin kaupunki ja hankeyhtiö järjestivät rakennuksesta arkkitehtikilpailun, jonka voittaja valittiin yksimielisesti.

– En ymmärrä kielteistä kantaa johtuen yksimielisestä valinnasta.

Kilpimaa sanoo, että museovirastoa on kuultu ja rakennusta pienennetty viraston toiveiden mukaisesti.

Nordenskiöldinkadun vanhan jäähallin on tarkoitus olla osa uutta kokonaisuutta. Nordis toimisi kotikenttänä myös koripallon liigajoukkue Helsinki Seagullsille.

Suuri osa tapahtumakeskuksen tiloista sijoittuisi maan alle. Maan päälle tulisi lähinnä majoitus- ja toimistotiloja sekä asuntoja.

Hankkeen on arvioitu työllistävän rakentamisvaiheessa noin 3 500 henkilöä. Pysyviä työpaikkoja uusi Helsinki Garden toisi arviolta noin tuhat.

– Halli tuo kansainvälistä vetovoimaa sekä kilpailukykyä. Tapahtumakeskus auttaisi osaltaan siinäkin, että maailman kirkkaimpia urheilun- ja kulttuurin tähtiä nähdään tulevaisuudessa Helsingissä, Garden Helsingin projektijohtaja Ilkka Kilpimaa lupailee.

Alkoholijuomien matkustajatuonti Virosta kasvoi viime vuonna 26 prosenttia, kertoo Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy:n tutkimus.

Mietojen juomien, eli oluen, siiderin ja lonkeroiden, tuonti lisääntyi lähes 40 prosenttia. Sen sijaan väkevien juomien tuonti väheni 30 prosenttia. Suomalaisten laivamatkat puolestaan vähenivät kolme prosenttia.

Panimoliiton toimitusjohtajan Riikka Pakarisen mukaan tuonnin kasvu johtuu alkoholiverosta.

– Matkustajatuonnin rajua kasvua selittää se, että Suomessa alkoholivero on yli kaksinkertainen Viroon verrattuna, Pakarinen sanoo liiton tiedotteessa.

Viro alensi alkoholiveroaan heinäkuussa 25 prosentilla. Muutoksen jälkeen alkoholijuomien tuonti Virosta Suomeen on kääntynyt jälleen kasvuun.

Suurtuojien osuus kasvanut

Tutkimuksen mukaan suurtuojien, eli yli 100 litraa alkoholijuomia Virosta tuoneiden, osuus on kasvanut. He toivat noin 40 prosenttia kaikesta matkustajatuonnista.

Lähes viidennes matkustajista toi 80 prosenttia kaikista Virosta Suomeen tuoduista alkoholijuomista.

TAK Oy:n tutkimuksen ovat tilanneet Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Päivittäistavarakauppa ry PTY, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ja Suomen alkoholijuomakauppayhdistys SAJK.

Lue aiheesta lisää:

Viron veronalennus vauhditti väkevien alkoholijuomien myyntiä – Latvia vastaa laskemalla omaa alkoholiveroaan torstaina

Nuorten pitkään jatkunut raitistuminen pysähtyi – humalaan juodaan kavereiden kanssa ja koska “se tuntuu kivalta päässä”

Verkkokaupoista virtaa Suomeen yhä enemmän viinaa: Tullin haaviin jäi 20 000 litran jättilähetys – Hallitus ei kiirehdi etämyyntipykälää

Tipaton tammikuu on loppusuoralla – brittitutkimuksen mukaan vaikutukset näkyvät vielä puolen vuoden päästä

Rakennusyhtiö YIT pyytää aliurakoitsijoiltaan lisäselvityksiä Helsingin Pasilaan viime syksynä valmistuneen Tripla-projektin töistä.

Pasilan uusi rautatieasema ja Tripla-kauppakeskus avattiin lokakuussa. Joulukuussa Triplan rakennuttaja YIT lähetti aliurakoitsijoilleen kirjeen, jossa se ilmoitti, ettei laskuja makseta, ennen kuin niiden oikeellisuus on tarkasti selvitetty.

Kyse on projektin loppuvaiheessa tuntilaskutuksella tehdyistä töistä sekä lisä- ja muutostöistä.

– Olemme havainneet siellä muutamia sellaisia epäselvyyksiä, joita haluamme selvittää, sanoo YIT:n tuotantojohtaja Pekka Luukkonen.

Epäselvyydet liittyvät hänen mukaansa muun muassa sähköiseen kulunvalvontaan.

Juuri ennen kauppakeskuksen ja aseman valmistumista työmaalla oli Luukkosen mukaan eri urakoitsijoiden kautta jopa 3 000 työntekijää, joista osan työpanos on laskutettu YIT:ltä tuntitöinä. Tuntitöinä on tehty muun muassa siivousta ja korjaustöitä.

Suuren työntekijöiden määrän ja projektin loppuvaiheessa tulleiden monien laskujen takia YIT halusi lisäaikaa laskujen tarkastukselle, Luukkonen kertoo.

– Halusimme itsellemme lisäaikaa siihen, että saadaan asiat selvitettyä kunnolla, että voidaan olla varmoja siitä, ettei minkäännäköisiä väärinkäytöksiä ole.

Kymmenien tuhansien eurojen saatavat

Pasilan rakennusprojekti on YIT:n mukaan Suomen mittakaavassa poikkeuksellinen, yli miljardin euron ja viiden vuoden hanke.

Varsinkin loppuvaiheessa hankkeessa on tehty pitkiä päiviä, mutta uusi asema ja kauppakeskus avattiin ajallaan, Pekka Luukkonen sanoo.

Selvityspyyntö on lähetetty Tripla-projektin kaikille aliurakoitsijoille, joita on YIT:n mukaan noin 300. Laskujen summat vaihtelevat Luukkosen mukaan muutamista sadoista euroista muutamiin tuhansiin. Yhdellä yrityksellä voi olla useita laskuja odottamassa. Yhteenlaskettunakin ne ovat hänen mukaansa vain pieni osa koko hankkeen kustannuksista.

Ylen saamien tietojen mukaan yksittäisen yrityksen saatavat voivat olla kymmeniä tuhansia euroja. Osa laskuista on erääntynyt jo pari kuukautta sitten.

Lisäselvityksessä YIT tarkistaa esimerkiksi, että aliurakoitsijan esittämät tuntimäärät tai lisätöiden tilaukset on hyväksynyt henkilö, joka on sopimuksessa siihen oikeutettu. Lisäksi yhtiö vertaa kulunvalvontatietoja ja urakoitsijan työntekijälistoja sekä tuntimääriä.

Triplan pintoja mitataan ja tietoja verrataan aliurakoitsijoiden laskuttamien rakennusmateriaalien määrään.

Vastaavaa selvityspyyntöä kaikille urakoitsijoille ei YIT:n Luukkosen mukaan ole aiemmin lähetetty. Hän ei kuitenkaan pidä tilannetta tavallisesta poikkeavana.

– Kaikissa rakennushankkeissa pitää varmistua siitä, että laskut, mitä meille lähetetään, ovat aiheellisia ja niille on perusteet olemassa.

Tripla-projekti oli viime vuonna huipputuloksen tehneelle YIT:lle erittäin kannattava. Maksuvaikeuksista ei Luukkosen mukaan ole kyse.

Urakoitsija: Ongelmia projektinhallinnassa

Ylen haastatteleman urakoitsijan mukaan hänen yhtiöllään on kymmenien tuhansien eurojen saatavat YIT:ltä. Hän kertoo tilanteesta nimettömänä, koska pelkää, että yhteistyö rakennusalan jätin kanssa voisi muuten päättyä.

Vuosia alalla ollut urakoitsija ei ole huolissaan omasta yhtiöstään, mutta hänen mukaansa toisia voi uhata jopa konkurssi.

– On sellaisia pieniä firmoja, jotka eivät pysty maksamaan omille työntekijöilleen palkkaa, kun YIT ei maksa laskujaan.

Urakoitsija kertoo toimittaneensa lisäselvityspyynnössä vaaditut tiedot YIT:lle, mutta ei vielä tiedä, koska laskut maksetaan.

Urakoitsija moittii YIT:n ratkaisua ilmoittaa yksipuolisesti kaikille urakoitsijoille, että maksut jäädytetään. Tuntityöt on hänen mukaansa jo hyväksytetty ennen laskutusta ne tilanneella YIT:n edustajalla.

– Tämän voisi hoitaa toisellakin tavalla, nostamalla jälkikäteen haasteen, jos jotain epäselvää löytyy.

Urakoitsijan mielestä YIT:n päätös vaatia lisäselvityksiä kaikilta urakoitsijoilta kertoo ongelmista Tripla-projektin hallinnassa.

– Sitä mukaa kun on rakennettu, sitä mukaa on tehty suunnitelmia. Monta työvaihetta on tehty ilman, että siihen on oikeasti ollut suunnitelmaa, tai suunnitelma on rakennettu työnjohdon kanssa siinä työn edetessä.

Toisaalta Triplan rakentaminen on ollut valtava ja monimutkainen projekti, hän myöntää.

– Kukaan ei pysty suunnittelemaan tuollaista kokonaisuutta täydellisesti, se on mahdotonta.

YIT: Urakka hallinnassa ja työt aikataulussa

YIT:n Pekka Luukkonen kiistää ongelmat. Hänen mukaansa urakka on ollut koko ajan hallinnassa ja työt on saatu aikataulussa valmiiksi.

– Kokonaisuutena ollaan erittäin hyvin onnistuttu tämän kokoluokan megahankkeen aikataulun hallinnassa. Varmasti kauppakeskuksen osalta oli toki lopussa kiirettä ja tehtiin viikonloppuina ja iltaisin töitä, mutta uskoisin että se on aika tyypillistä hankekoosta riippumatta.

Laskujen selvitykset on hänen mukaansa aloitettu viime vuoden puolella ja osa laskuista on jo maksettu. Kymmenet urakoitsijat joutuvat kuitenkin vielä odottamaan saataviaan sekä tietoa siitä, onko urakka valmis.

Selvitysten valmistuminen ja laskujen maksaminen kestää vielä viikkoja.

– Mahdollisimman nopeasti pyritään pääsemään eteenpäin, mutta jonkin aikaa se vie.

Luukkosen mukaan urakoitsijat ovat ymmärtäneet lisäselvitysten tarvetta ja maksuajan venymistä pääsääntöisesti hyvin.

– Yritykset ovat halunneet olla mukana selvityksessä ja itsekin varmistua siitä, että kyllä he haluavat toimia jatkossakin varmasti YIT:n kanssa. Minun korviini ei ole tullut negatiivista palautetta.

Ylen haastatteleman urakoitsijan mukaan rakennusalalla on tavallista, että isompi yritys käyttää valta-asemaansa hyväkseen suhteessa pienempiin yrityksiin. Siitä huolimatta hän aikoo jatkossakin tehdä yhteistyötä YIT:n kanssa.

– Tottakai aion! Vaikka nämä saatavat jäisivät tulematta, yhteistyö kannattaa. Raha ratkaisee.

Lue lisää:

Katso ensimmäiset kuvat Triplan sisältä – tältä näyttävät jättiläismäinen kauppakeskus ja uusi Pasilan asema

YIT:n liikevoitto kasvoi – Kauppakeskus Tripla on ollut yhtiölle menestys

Tripla, Jumbo, Sello, Itis vai Ideapark? Selvitimme, mikä kauppakeskus onkaan oikeasti se kaikkein suurin ja millä perusteella

Pasilan Triplasta tuli järkälemäinen laatikko, jota verrataan Itä-Berliinin ja Kouvolan arkkitehtuuriin – "Se, mitä rakennetaan, kuvastaa yhteiskunnan arvoja"