Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimusneuvotteluissa on annettu sopimusehdotus, tviittaa valtakunnansovittelijan toimisto.
Työntekijöitä edustava Teollisuusliitto ja työnantajaosapuoli Metsäteollisuus ry antavat vastauksensa ehdotukseen torstaina kello 14 mennessä.
Mekaanisessa metsäteollisuudessa on meneillään Teollisuusliiton tammikuun lopulla aloittama lakko. Työtaistelutoimet mekaanisessa metsäteollisuudessa jatkuvat 8. maaliskuuta saakka, mikäli sovintoon ei päästä, liitto kertoi sivuillaan maanantaina.
Metsäteollisuudella neuvottelut kesken myös Pron kanssa
Työnantajaliitto Metsäteollisuus jatkaa tänään työriidan sovittelua myös Ammattiliitto Pron kanssa. Pron paperiteollisuuden toimihenkilöt ovat tänään aloittaneet lakon, joka kestää 19. helmikuuta asti, ellei sopua synny sitä ennen. Metsäteollisuus on vuorostaan asettanut toimihenkilöt työsulkuun 10.-17. helmikuuta. Osa paperiteollisuuden toimihenkilöistä marssi ulos työpaikoiltaan jo eilen.
Ammattiliitto Paperiliiton kanssa Metsäteollisuus sen sijaan pääsi sopuun maanantaina, kun osapuolet hyväksyivät valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen. Lakon ja työsulun vauhdittamien neuvottelujen tuloksena syntyneen, paperi-, kartonki- ja sellutehtaita koskevan sopimuksen palkkoja nostava vaikutus on 3,3 prosenttia 25 kuukauden sopimusjaksolla.
Paperiliitto puolestaan katsoi päässeensä uudessa sopimuksessa eroon kiky-tunneista, joiden asema on hiertänyt merkittävästi valtaosassa viime kuukausien työehtosopimusneuvotteluista.
Myös Metsäteollisuuden ja Sähköliiton neuvotteluissa saatiin maanantaina aikaan sopu, jonka Sähköliiton hallitus hyväksyi tiistaina. Neuvottelutulos oli sisällöltään samankaltainen kuin Metsäteollisuuden ja Paperiliiton välinen pääalan sopimus.
Yhä useammassa koulussa ruokaillaan ilman tarjottimia. Kuopiossa kokeilu lähti liikkeelle Hatsalan koulusta, jossa on ruokailtu ilman tarjottimia viime syksystä lähtien. Tarjottimista luopumalla pyritään vähentämään ruokahävikkiä ja säästämään puhdasta vettä.
Nyt kokeilu on laajentunut Kuopiossa myös Klassilliseen ja Kallaveden lukioihin sekä Vehmasmäen ja Ala-Pyörön alakouluille. Keittopäivinä tarjottimet ovat käytössä kaikilla kouluilla.
Kokeilun onnistumisesta on kahtalaista näkemystä. Kuopion kaupungille ruokapalveluja tuottavan Servican palvelupäällikön Kaisa Jonnisen mukaan ympäristötavoitteet on saavutettu. Ruokahävikki on pienentynyt, samoin veden, sähkön ja pesuaineiden kulutus, koska tiskin määrä on vähentynyt huomattavasti.
– Ruokahävikki on vähentynyt kahdeksalla kilolla päivässä. Tiskiä joutuu pesemään sata korillista vähemmän päivittäin, kun tarjottimia ei pestä, säestää Hatsalan koulun ravintolapäällikkö Merja Ahonen.
Lisäksi jonoja on nyt Ahosen ja Jonnisen mukaan vähemmän ja ruokailu sujuu nopeammin.
– Syksyllä, kun kokeilu alkoi Hatsalassa, palautetta tuli valtavasti. Nyt se on pikkuhiljaa vähentynyt. Muilta kouluilta palautetta on tullut yllättävän vähän, Jonninen kertoo.
"Pakko on tulla toimeen"
Hatsalan koulun oppilailla Oliver Rinkisellä, Aapo Holopaisella ja Jasper Nupposella on erilainen käsitys tilanteesta.
– Paljon on ollut käytännön ongelmia. Tähän on ollut vaikea totuttautua. Pakko on ollut sopeutua, mutta ei ole helppoa vieläkään, Holopainen sanoo.
Heidän mukaansa osa oppilaista ei tule syömään ollenkaan, koska heitä ärsyttää kantaa ruokaa ilman tarjotinta. Ruuhkia syntyy, kun yhdellä kertaa ei saa vietyä kaikkea pöytään. Laseja on pudonnut ja kuumaa keittoa läikkynyt syliin.
Tilanne on tosin nuorten mukaan parantunut sen jälkeen, kun keittopäiville saatiin tarjottimet.
– Nyt pystyn elämään tämän kanssa. Muiden ruokien kanssa ongelma ei ole niin iso, Rinkinen sanoo.
Holopainen ei ole vieläkään tyytyväinen.
– Pakko on tulla toimeen, vaikka tämä vaikeuttaa huomattavasti ruokailua.
Päiväkodista yllättävää palautetta
Hatsalan koulun rehtori Jaana Kujalakin on kuullut, että jotkut jättäisivät kouluruokailun väliin tarjottimien puuttumisen vuoksi. Hän suhtautuu asiaan kuulopuheena, mutta sanoo, että oppilaiden huoli on otettava tosissaan.
– Epäkohtiin pitää puuttua. Meidän on myös mietittävä, miten voisimme kertoa uudistuksen hyvistä puolista.
Servican Kaisa Jonnisen mukaan suurin piirtein kaikki Hatsalan koulun oppilaat syövät lounaan, vaikka alussa osa äänestikin jaloillaan. Ravintolapäällikkö Merja Ahosen mukaan vain kaksi lasia on mennyt kokeilun aikana rikki.
Myös monien muiden kuntien ja kaupunkien kouluissa on luovuttu tarjottimista. Näin on tehty esimerkiksi Vihdissä (Vihdin Uutiset), Lahdessa (Etelä-Suomen Sanomat) ja Nurmijärvellä (Nurmijärven Uutiset).
Kuopiolaiset kävivät Vihdissä tutustumassa tarjottimettomaan ruokailuun. Siellä jopa yhdessä päiväkotiryhmässä 3-vuotiaat lapset hakevat ruokaa linjastosta ilman tarjottimia. Lopputulema yllätti.
– Suurin asia, mitä he huomasivat oli, että astioiden rikkoontuminen väheni. Palaute oli, että lasten motoriikka ja koordinaatiokyky paranivat, Jonninen kertoo.
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) arvostelee Euroopan unionin turvapaikkapolitiikkaa. Kreikka vetosi viime lokakuussa EU-jäsenmaihin, jotta nämä vastaanottaisivat pakolaisleireillä olevia turvapaikanhakijoita.
Leireillä on tällä hetkellä yhteensä yli 5 000 alaikäistä turvapaikanhakijaa.
– Näillä lapsille ei ole mitään tulevaisuusnäkymää. Se, että Euroopan unioni kääntää tässä täysin selän Kreikalle ja näiden ihmisten ahdingolle, on aika hävettävää Euroopan unionin arvojen näkökulmasta, Ohisalo sanoo Ylen A-studiossa.
EU-maista Ranska on luvannut ottaa vastaan 400 lasta. Saksassa monet osavaltiot ovat ilmaisseet halunsa vastaanottoon.
Suomikin on EU:n ulkorajavaltio
Ohisalon mukaan sisäministeriö on hallituksen yhteisellä pyynnöllä selvittänyt, millä kriteereillä Suomi voisi auttaa pakolaisleireillä olevia turvapaikanhakijoita.
– Hallituksessa on keskusteltu siitä, että pyritään auttamaan erityisen vaikeassa asemassa olevia lapsia.
Ohisalon mukaan hallitus ei ole tekemässä radikaalia muutosta Suomen turvapaikkapolitiikkaan.
Ohisalo huomauttaa, että Kreikan tavoin myös Suomi on EU:n ulkorajavaltio.
– Me olemme myös pitkän ulkorajan omaava valtio. Jos meillä on joskus tilanne päällä, toivon, että meitä autetaan.
Ohisalo ei kommentoi, milloin tai kuinka paljon Suomi olisi valmis vastaanottamaan turvapaikanhakijoita Kreikan leireiltä.
– Toivon, että lasten auttamiseksi toimittaisiin mahdollisimman pian, mutta aikataulu ei ole minun käsissäni.
Vaikka joka askeleella kantapäässä pistää tai akillesjännettä vihlaisee, sohvalle ei kannata jäädä.
Kipuun voi olla useita syitä, mutta perimmiltään kysymys on siitä, että jänne ei ole kestänyt lihasten aiheuttamaa rasitusta tai ehtinyt palautua siitä. Jänteet kiinnittävät lihakset luuhun ja siksi jännekivun hoito on sekä lihaksen että jänteen vahvistamista.
Jutun lopun ohjevideoista voit poimia itsellesi sopivat harjoitukset. Tärkeintä on, ettet jää toimettomaksi, koska silloin lihakset heikkenevät entisestään ja jänne voi jopa rapistua.
Ortopedi Jussi Elo kertoo, että kantakalvon tehtäviin kuuluu esimerkiksi jalkaholvia ylhäällä. Jaana Polamo / Yle
Jännekivun eli tendinopatian hoito on muuttunut. Kantakalvon eli plantaarifaskian, akillesjänteen tai polven lumpiojänteen vaiva ei mene levolla ohi, vaan liikkumalla. Jos haluat ongelmasta eroon, kipua on pakko sietää, sanoo jänne- ja nivelsidevammoihin erikoistunut Pohjola-sairaalan ortopedi Jussi Elo.
– Kuntoutus on kivun siedätystä: treenillä opetetaan jänne kestämään kuormaa ja samalla potilas pientä kipua. Sillä tavalla jänne kuntoutuu ja vahvistuu, hän sanoo.
Kantakalvo eli plantaarifaskia on jalkapohjassa ja se kiinnittyy kantapäähän (violetti piste) ja varpaiden alle.Jaana Polamo / Yle
Kantakalvon tai akillesjänteen kipu on viheliäistä ja elämää haittaavaa, mutta ei vaarallista. Lihasten vahvistaminen oikealla tavalla kannattaa aloittaa varhain, sillä pitkittyessään vaivat yleensä mutkistuvat. Myös lihastutkija kannustaa harjoittelun pariin.
– Kaikille sopivaa hoitomuotoa ei välttämättä ole, mutta parhaiten näyttäisi toimivan nousujohteinen kuormitus, sanoo Itä-Suomen yliopiston tutkija Lauri Stenroth.
Rasitusta enemmän kuin lihas jaksaa
Jännekivut ovat hyvin yleisiä: hollantilaisen tutkimuksen mukaan ne ovat jopa yleisempi syy hakeutua lääkärin vastaanotolle kuin nivelrikko. Tutkimuksen mukaan vain vajaa kolmannes jännekivuista on liitettävissä urheilemiseen.
Jänteet eivät pidä sen paremmin ylirasituksesta kuin liikkumattomuudestakaan. Molemmista seuraa, ettei kuormituksesta palauduta riittävästi.
Fysioterapeutti Peter Halén tapaa jännekivuista kärsiviä vastaanotollaan lähes päivittäin. Jaana Polamo / Yle
Yhtä hyvin jännekivusta voivat kärsiä niin keski-ikäinen, ylipainoinen ja liikuntaa harrastamaton toimistotyöntekijä kuin hänen hurjasti juoksusta innostunut kollegansa.
Liikuntaa harrastamaton voi saada kantakalvon ärtymään seisomalla päivän messuilla kovalla lattialla ja juoksun harrastaja liian nopeasti lisätyillä lenkeillä.
Urheilu Mehiläisen fysioterapeutti Peter Halén sanoo, että hoidossa vähintään 70 prosenttia liittyy kuormituksen hallintaan. Se tarkoittaa, että jos vaikkapa kantakalvo on ärtynyt juoksuharrastuksen vuoksi, juoksun määrää voi joutua vähentämään.
– Oleellista on löytää sopiva kuormitustaso ja sitten lisätä sitä vähitellen, Halén sanoo.
Lihaskuntoa vahvemmaksi vähintään kaksi kertaa viikossa
Jännekivun tasoa voi arvioida asteikolla 1–10: harjoituksen aikana kipu voi kohota viiteen asti, mutta sen jälkeen kipu ei saa jäädä päälle. Halénin mukaan nyrkkisääntönä voi pitää, että kipu helpottaa noin vuorokaudessa harjoituksen jälkeen.
Elo näkee jatkuvasti vastaanotollaan liikkumattomuuden aiheuttamia ongelmia. Joskus esimerkiksi kantakalvon kipu voi johtua siitä, etteivät lihakset kestä edes tavallisen arjen kuormitusta.
Akillesjänne (kuvassa sinisellä).Jaana Polamo / Yle
– Viime syksynä julkaistu liikuntasuositus (UKK-instituutti) on pätevä ohje kaikille: ihmisen pitäisi vahvistaa lihaskuntoa ja tasapainoa edes kaksi kertaa viikossa, ortopedi Jussi Elo sanoo.
Erityisesti lapsia ja nuoria kannattaa kannustaa liikkumaan.
Tutkimuksissa on saatu selville, että aikuisen terveestä akillesjänteestä suurin osa on muodostunut 17 ensimmäisen ikävuoden aikana.
– On mahdollista, että liikunta-aktiivisuus ennen pituuskasvun loppua rakentaa jännettä kestämään. Vakuuttava tieteellinen näyttö siitä vielä puuttuu, Stenroth sanoo.
Terveet elämäntavat auttavat myös jänteitä
Jännekipuja voi ehkäistä liikunnan lisäksi samalla tavoin kuin sairauksia: terveillä elämäntavoilla. Etenkin vähän liikuntaa harrastavien ylipainolla, korkeilla verensokeri- tai kolesteroliarvoilla on merkitystä jänteiden kunnolle.
Kivusta kärsiville asiantuntijoilla on huojentavia uutisia: vaikka vaivasta olisi kärsinyt pitkään, siitä on mahdollista päästä eroon. Se edellyttää, että on valmis sietämään kipua ja vahvistamaan kipuilevan jänteen aluetta – pitkään. Vasta aikaisintaan 12 viikon kuntoutuksen jälkeen voi odottaa tuloksia.
Urho Kujanpää valmistautuu akillesjänteen vahvistamiseen.Jaana Polamo / Yle
Alla olevissa videoissa seiväshyppääjä Urho Kujanpää esittelee ohjeet kantakalvon, akillesjänteen ja polven lumpiojänteen kivunhoitoon, ongelma-alueiden lihasten vahvistamiseen sekä siihen, miten valitset oikeat painot. Ohjeet esittelee urheilija siksi, että hän tekee liikkeet täsmälleen oikein.
Kun akillesjänne on ärtynyt, se ei tykkää nopeista liikkeistä. Turvallisinta on aloittaa isometrisillä eli staattisilla harjoituksilla. Termi tarkoittaa, että harjoituksessa ei tehdä juuri minkäänlaista liikettä, ainoastaan harjoitettavan lihaksen jännitys vaihtelee. Harjoitus sopii myös kivunhoitoon ennen voimatreeniä.
Aikaisemmin esimerkiksi kantakalvon kipua hoidettiin levolla, kipulääkkeellä ja venyttelyillä. Halén sanoo, että jännekivussa venyttelyt ovat huonoja, koska ne voivat vain lisätä vaivoja.
– Venyttely aiheuttaa sen, että jänne puristuu luuta vasten. Jänne ei siedä sellaista. Parempi on vahvistaa lihaksia, jolloin myös jänne pysyy jäntevänä.
Mikäli haluat ohjeita liikkuvuuden ja voiman parantamiseen ilman venyttelyjä, katso ne täältä.
Polven alueen vahvistaminen onnistuu kotona: välineeksi sopii tukeva matkalaukkuremmi.
Ortopedi Jussi Elo pitää patella- eli lumpiojänteen kipua enimmäkseen urheilijoiden tai erityisen aktiivisten liikkujien ongelmana.
– Joskus jänne voi toki ärsyyntyä ahkerassa kuntosaliharjoittelussa.
Sekä kantakalvon että akillesjänteen kivuista kärsivän kannattaa vahvistaa myös syvää pohjelihasta, sillä pohkeen heikkous on syynä usein jalkavaivoihin.
Viime keväänä julkaistun tutkimuksen mukaan syvän pohjelihaksen voiman pitää olla huomattavasti suurempi kuin ennen on ajateltu.
Esimerkiksi 60-kiloisen naisen pitäisi pystyä laskemaan polvien päällä oleva 90 kilon paino pohjelihaksilla jarruttamalla alas. 80-kiloisella miehellä painon määrä on 120 kiloa.
Halén korostaa, että lihaskunnon vahvistamisessa on tehtävä riittävillä painoilla.
Katso tästä videosta ohjeet siihen, miten valitset sopivan vastuksen pohjetreeniin.
Suomeen tulleiden kiinalaisopiskelijoiden joukossa saattaa olla Kiinan armeijan upseereja, kertoo Puolustusvoimat Uutissuomalaisen mukaan (Keskisuomalalaisen juttu, maksumuurin takana). Puolustusvoimat tarkkailee tilannetta.
– Kiina on lähettänyt länsimaisiin yliopistoihin tuhansia tutkijoita, joilla on kytköksiä Kiinan kansan vapautusarmeijaan (PLA). Opiskelijat ovat keskittyneet niin sanottuihin koviin tieteisiin ja teknologioihin. Useat näistä opiskelijoista ovat piilottaneet PLA-kytköksensä, Puolustusvoimain johtamisjärjestelmäpäällikkö, prikaatikenraali Mikko Heiskanen kertoo.
Heiskanen ei voi kommentoida sitä, onko Suomessa havaittu jo kiinalaisupseereja.
Suojelupoliisi on kertonut Kiinan tiedustelutoiminnan Suomessa vahvistuneen. Kiinnostuksen kohteena on etenkin yritysten tuotekehitystieto.
Kiinaa ei pidetä perinteisenä sotilaallisena uhkana Suomelle, mutta Kiinan aktiivisuus on havaittu kyberulottuvuudessa.
Eduskunnan täysistunnossa keskustellaan tänään kansalaisaloitteesta, jossa esitetään siirtymistä pysyvästi kesäaikaan. Lähes 54 000 kannatusilmoitusta kerännyt aloite luovutettiin eduskunnalle marraskuussa.
Kesäaikaan jäämistä perustellaan aloitteessa sillä, että talviajassa on iltaisin vähemmän valoisaa aikaa. Muutoksella pyrittäisiin tukemaan suomalaisten liikkumista syksyisin ja talvisin. Lisätunti valoa illalla tarjoaisi paremmat edellytykset liikuntaan työ- ja koulupäivien jälkeen sekä turvallisuutta työ- ja koulumatkoille, aloitteessa perustellaan.
Suomalaiset pääsivät toissa vuonna ilmaisemaan myös otakantaa.fi-palvelussa mielipiteensä siitä, haluavatko he elää pysyvästi kesäajassa vai talviajassa.
Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan pysyvään talviaikaan siirtyminen sai tuolloin hiukan suuremman kannatuksen sekä avoimessa verkkokyselyssä että erillisessä kyselytutkimuksessa.
Kellonaikaa on veivattu Suomessa vuodesta 1981 lähtien, joskin ensimmäinen kesäaikakokeilu tehtiin jo vuonna 1942. Vuodesta 1996 Suomessa on vaihdettu aikaa yhteisen EU-käytännön mukaisesti.
Alustava tavoite on, että EU:ssa luovuttaisiin kellonaikojen siirtelystä vuonna 2021. Kunkin EU-maan on määrä päättää osaltaan, jääkö se kesä- vai talviaikaan.
Täysistunto alkaa klo 16. Luvassa on myös suullinen kyselytunti.
Raportin mukaan tupakoinnin lopettaneilla voi olla neljä kertaa enemmän geneettisesti terveitä soluja kuin edelleen tupakoivilla.
Yliopistonlehtori Kristiina Patja Helsingin yliopiston kansanterveystieteen osastolta pitää tutkimustulosta kiinnostavana.
– On lohdullinen tieto, että elimistö pystyy korjaamaan itseään karsinogeenisten altistusten jälkeen.
Tupakoinnin aiheuttamia haittoja pitkään tutkinut Patja muistuttaa, että tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan tiedetä sitä, kuinka paljon keuhkot lopulta korjaantuvat tupakoinnin lopettamisen jälkeen.
– Syöpäriski ei häviä lopettaneilla kokonaan, koska soluihin jää mutaatioita. On kuitenkin hyvä, että elimistö pystyy korjaamaan niistä osan. Ja uusissa soluissa mutaatioiden määrä on ilmeisesti vastaava kuin niillä, jotka eivät ole koskaan tupakoineet.
Tupakoitsijoilla paljon muutoksia soluissa
Tutkimuksessa selvitettiin koepaloista keuhkoputkien pintasolujen geenimuunnoksia eli sitä kuinka paljon tupakointi oli vaurioittanut dna:ta.
Tulosten mukaan tupakoivilla yhdeksässä kymmenestä solusta oli muutoksia, joista osa voi aiheuttaa syöpää. Tupakoinnin lopettaneilla tutkituilla taas saattoi olla 40 prosenttia normaaleja soluja.
Luvuista ei kuitenkaan voi tehdä suoria päätelmiä, asiantuntijalääkäri Kristiina Patja toteaa.
– Jos mutaatioiden määrä on laskenut kymmenestätuhannesta neljääntuhanteen, niin se ei tarkoita, että riski olisi laskenut 60 prosenttia.
Tutkimus koski vain keuhkoputkien soluja. Keuhkoahtaumatauti ja osa keuhkosyövistä syntyvät syvemmällä keuhkokudoksessa olevissa soluissa.
Patja toteaa, että jatkotutkimukselle on tarvetta.
– Ihan varmasti tämä innostaa muita tutkijoita tutkimaan tupakansavun vaikutuksia muihin solukoihin ja keuhkojen rakenteisiin.
Pieni tutkimusjoukko
Osa tutkituista oli tupakoinnin lopettaneita, osa edelleen tupakoivia ja osa ei ollut koskaan polttanut. Tutkimuksen arvoa voi heikentää se, että koepaloja oli vain kuudeltatoista ihmiseltä.
Pieni tutkimusjoukko selittyy sillä, että koepaloja ei saada ottaa suuremmalta joukolta. Tutkitulta ryhmältä koepaloja oli otettu muiden lääketieteellisten tutkimusten yhteydessä.
Raportissa huomautetaan, että tupakoinnin kesto, poltettujen savukkeiden määrä ja lopettamisen ajankohta vaikuttavat mahdolliseen sairastumiseen.
Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan noin 1,1 miljardia ihmistä tupakoi. Vuosittain arviolta 1,8 miljoonaa ihmistä kuolee keuhkosyöpään. Tupakoitsijoilla on 30-kertainen riski sairastua keuhkosyöpään savuttomiin verrattuna.
Suomalaisista 20–64-vuotiaista noin 14 prosenttia tupakoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan päivittäin toissa vuonna.
Arviolta noin 5 000 suomalaista kuolee vuosittain tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin.
Siivoojana Kangasalla työskentelevä Tarja Vesanen, 42, vuokraa omistusasuntojaan vain luottotiedottomille ihmisille. Vuokralaiset ovat ihmetelleet, miksi.
Alkuun vuokraaminen luottotiedottomille lähti siitä, että Vesanen auttoi kriisitilanteessa olevaa kaveriaan, jolla ei ollut asuntoa. Myöhemmin Vesanen huomasi, että juuri luottotiedottomat ottivat yhteyttä häneen asuntoa etsiessään ja Vesanen ymmärsi heidän tarvitsevan kipeästi apua.
– Jos luottotiedot ovat kunnossa, minulle ei pääse vuokralaiseksi. Kodittomien tarina koskettaa minua. Toivon, että ihmiset ajattelisivat ja katsoisivat itseään peilistä. Moni ihminen voisi tehdä asioita niiden eteen, joilla ei mene hyvin.
Taustalla on Vesasen oma rankka tarina, joka sai yllättävän käänteen vuonna 2007.
Elettiin elokuun loppua. Vesanen oli menossa Pihlavan sahalla sahatavaran lajittelijaksi yövuoroon. Hän oli oikaisemassa lautoja, kun kollega lähti käymään vessassa. Lajittelukoneen kytkin näytti olevan off-asennossa. Se olikin on-asennossa.
– Kone lähti liikkeelle ja jäin puristuksiin kuljettimen osien väliin. Luulin, että kaaduin. Sitten tajusin, etten tunne alaruumistani ja ymmärsin, että minulle kävi huonosti.
Vesanen sai työtapaturmassa muun muassa hengenvaaralliset lantion alueen vammat. Lisäksi lantion alueen murtuma aiheutti pitkän sairausloman.
– Olin makuulla puoli vuotta ja pyörätuolissa yhtä kauan.
Tämä sysäsi Vesasen elämän kierteeseen, jonka seurauksena hänestä tuli vuokranantaja luottotiedottomille ihmisille.
Vuokra suoraan Kelalta
Vesasella on nyt 11 vuokralaista, joista seitsemän maksaa vuokransa Kelan heille myöntämästä perustoimeentulotuesta. Kela voi maksaa vuokralaisen Kelalle antaman valtuutuksen perusteella perustoimeentulotuen suoraan vuokranantajalle.
Neljä hänen vuokralaisistaan saa asumistukea ja maksaa osan vuokrasta itse.
Viime vuonna perustoimeentulotukea maksettiin Suomessa yhteensä yli 698 miljoonaa euroa, josta vuokranantajille reilu 84 miljoonaa euroa eli 12,1 prosenttia.Vuokranantajille suoraan maksettujen tukien määrä oli pienessä kasvussa toissa vuoteen verrattuna.
Samuli Huttunen / Yle
Perustoimeentulotukea voi saada Suomessa asuva tai oleskeleva henkilö tai perhe, jonka tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Perustoimeentulotuessa huomioitavia muita perusmenoja voivat olla asumismenot. Myös yleinen asumistuki voidaan maksaa suoraan vuokranantajalle.
Vuokramenoihin menevät asumistuet Hilppa Hyrkäs / Yle
Kelan etuuspäällikkö Marja-Leena Valkonen kertoo sähköpostitse, että perustoimeentulotuessa on määritelty kohtuulliset kuntakohtaiset rajat hyväksyttävistä vuokramenoista.
– Molemmissa etuuksissa voidaan asiakkaan ilmoituksen mukaan maksaa tuet suoraan vuokranantajalle. Lisäksi perustoimeentulosta vuokra voidaan maksaa suoraan vuokranantajalle, jos asiakkaalla on realisoitunut vuokravakuus Kelasta tai vuokrarästejä.
Vuokralaisten luottotiedottomuus on velkaantuneiden joukossa yleistä esimerkiksi Kymenlaaksossa.
– Jos aikoo löytää luotettavan vuokralaisen, jolla kaikki asiat näyttävät olevan kunnossa, niin sellaista vuokralaista ei tänä päivänä tahdo löytyä, sanoo Kymenlaakson oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvoja Liisu Kuusela.
Tarja Vesanen etualalla ja takana Jonanna Smedroos. Jani Aarnio / Yle
Työtapaturmasta asuntojen ostoon
Työtapaturman jälkeen Vesasen avioliitto päättyi eroon miehestä, jonka kanssa Vesasella oli kolme lasta. Heidän yhteisen omakotitalonsa osituksesta Vesanen sai 10 000 euroa.
Sitten Vesanen rakastui uudestaan. Toisen miehen kanssa he ostivat omakotitalon Lohjalta vuonna 2010. Tämä suhde päättyi kuitenkin eroon vuosia myöhemmin. Tästä talosta hän sai osituksessa 40 000 euroa.Rahoilla hän osti kaksi pientä sijoitusasuntoa Porista.
– Remontoin isäni kanssa vuokrakaksiota, joka maksoi 4 000 euroa ja ostin Porista pienen yksiön, joka maksoi 15 000 euroa.
Vuokralaiset tulivat näihin Porin asuntoihin kuusi vuotta sitten. Vesanen itse asui tuolloin Lohjalla.
Edessä oli kuitenkin lisää vaikeuksia. Raha-asiat menivät hiljalleen solmuun.Vesaselle tuli yllättäviä laskuja ja asuntojen remonttia.
– Asunnoista oli lainaa, ja Lohjan asuntoa remontoitiin täysillä. Kaikki vuokrarahat ja palkat menivät sinne viimeistä euroa myöten.
Kaiken tämän seurauksena Vesanen sai maksuhäiriömerkinnän omien sanojensa mukaan vuonna 2016.
Vesaselle oli selvää, että hän maksaa velat niin nopeasti kuin pystyy.
–Minulla oli velkaa 4 000 euroa. Ei ole siis milloinkaan ollut sellaista pelkoa, että omaisuuttani olisi ulosmitattu.
Rakkaus pelasti tilanteen
Vesanen tapasi nykyisen aviomiehensä vuonna 2017. Vesanen muutti miehen perässä Kangasalle jo samana vuonna. Nyt hän ja hänen lapsensa asuvat Kangasalla miehen rakentamassa ja omistamassa talossa.
– Kun nykyinen mieheni tapasi minut, hän sai minusta varmaan käsityksen, että olen perässä vedettävä surkimus. Kun treffailimme Kangasalla, hän saattoi töihin lähtiessään sanoa, että "tässä on 50 euroa, että voit käydä ruokakaupassa."
Vesanen oli nuuka ja säästeliäs. Vesanen sanoo, että on pitänyt rahatilannetta sivuseikkana, eikä siksi suhteen alussa kertonut miehelle maksuhäiriömerkinnästään ja siitä, että hän omistaa asuntoja.
Sitten Vesanen huomasi ilmoituksen Porissa sijaitsevasta kerrostaloasunnosta, joka maksoi 20 000 euroa. Hän halusi ostaa sen.
Asuntosijoittaminen sai vauhtia
Vesaselle oli maksuhäiriömerkinnän velkojen maksamisen jälkeen kertynyt säästöjä, mutta hän ei saanut merkinnän takia toiseen kymmeneentuhanteen lainaa. Hän päätti kysyä mieheltään, voisivatko he ostaa asunnon Porista.
– Mies ihmetteli, miten minulla on rahaa ja kysyi, olenko ryöstänyt pankin. Sanoin, että olen nuuka ja ajan vanhoilla autonraadoilla.
Tämä oli hetki, jolloin Vesanen kertoi miehelle rahatilanteestaan.
Vesanen sanoo, että päällepäin häntä ei uskoisi asuntojen omistajaksi. – Olen rasvaletti ja ponnaripää. Ostan kaikki vaatteet kirpputorilta, sanoo Tarja Vesanen. Jani Aarnio / Yle
Vesanen on aina ollut kova tekemään töitä. Kun hän muutti Kangasalle, hän oli ensin ruokakaupassa myyjänä. Kun vuorotyö kävi raskaaksi, Vesanen alkoi vuosi sitten etsiä muita päivätöitä ja sai siivoojan paikan.
– Kun aloimme säästää yhdessä, olin maksanut jo velkani. Näillä tuloilla säästäminen oli aika nopeaa. Siihen vielä päälle miehen tulot, niin rahaa kertyi säästöön.
Kuluttajaliiton asumisneuvonnan lakimies Ilkka Salminen ei kommentoi yksittäistapausta, eikä hänen mieleensä tule vastaavia. Hän kuitenkin kertoo, että asunnon ostaminen ja vuokraaminen on mahdollista luottotietojen menetyksestä huolimatta.
– Ei se luottotietojen menettäminen tarkoita, ettei ole mahdollista näitä tehdä. Jos luottotiedoton ostaa asunnon ja lyö sille myyjälle käteen 400 000, ei kai myyjää luottotiedot kiinnosta.
Salminen lisää, että tilanteessa kuin tilanteessa asunnon ostamisessa tai vuokraamisessa ei välttämättä ole ongelmaa, jos vakuudesta tai takaajasta sovitaan. Kokonaisuudet katsotaan tapauskohtaisesti.
– Jollakin saattaa olla pitkä historia maksuhäiriöissä ja toisella yksittäinen notkahdus. Kannattaa reilusti kertoa tilanteesta vuokranantajalle.
Luottotiedottomille ymmärrystä
Kuvassa vasemmalla vuokralainen Johanna Smedroos ja oikealla Tarja Vesanen Jani Aarnio / Yle
Tarja Vesanen on huolissaan kodittomien kohtalosta Suomessa. Hän toivoo, että kodittomuus poistuisi, eikä rahan pitäisi määrittää kenenkään ihmisarvoa.
– Rikkaiden pitää ottaa tästä koppia. Olen epäonnistunut aiemmin monissa asioissa, mutta olen kuitenkin noussut nollatuloista.
Maksettavia velkoja Vesasella on nyt nolla euroa, mutta luottotiedot eivät vielä ole kunnossa. Vesanen selvittää nyt, koska ne poistuvat.
– Mieheni sanoo, että "jos olet kunnolla, menen ostamaan sinulle uuden auton, niin sinun ei enää tarvitse ajaa tuollaisella autonraadolla."
Sijoitusasuntoja pariskunnalla on nyt yksitoista. Niitä on Tampereella ja Porissa.
– Mieheni on maailman paras. Hänen kanssaan olen saanut rohkeutta asuntosijoittamiseen.
Kuluttajaviraston Ilkka Salminen sanoo, että sijoitus normaalipalkkaisten keskuudessa on yleistynyt huomattavasti.
– Ei tähän varmasti ole mitään estettä matalapalkkaisenakaan.
Kuvassa vasemmalla Tarja Vesanen ja oikealla vuokralainen Johanna Smedroos. Vesanen ja Smedroos ovat nykyään myös ystäviä. – Johanna on minun pitkäaikaisin vuokralainen. Johanna on ollut yksi parhaimmista olkapäistä. Milloinkaan emme ole sotkeneet vuokrasuhdetta ja ystävyyttä.Jani Aarnio / Yle
_Jutussa on käytetty lähteinä Tarja Vesasen potilasasiakirjoja työtapaturmasta sekä dokumentteja siitä, että Kela maksaa Vesaselle vuokralaisten vuokria sijoitusasunnoista. Lisäksi lähteenä on käytetty Vesasen velkomustuomioita vuosilta 2016-_2017. Juttua varten on nähty myös Facebook-keskustelu asuntoa etsivän vuokralaisen ja Vesasen keskustelusta.
Mitä ajatuksia artikkeli herättää? Voit keskustella aiheesta alla 13.2. klo 23 asti.
Viime vuonna 84 000 suomalaista jäi yli yhdeksän päivän sairauslomalle mielenterveyden häiriöistä johtuen – lähes 10 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvua on kaikissa ryhmissä, mutta erityisesti nuorilla ja naisilla.
Kasvussa ovat masennus- ja ahdistushäiriöt – asiantuntijoiden mukaan myös työuupumukset. Työuupumusten määrää ei tiedetä, sillä se ei ole sairaus, johon saisi Kelan tukemaa sairauslomaa.
– Yleisesti tiedetään, että työuupumuksen kautta voi syntyä masennus, ja masennuksen ja työuupumuksen oireet ovat päällekkäisiä, sanoo Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Pauliina Mattila-Holappa.
Työterveyslaitos kertoi määrittävänsä työuupumukselle raja-arvot, jotta sen tunnistaminen helpottuu. Tärkeää olisi myös saada enemmän tietoa ja tilastoa siitä, mistä poissaolot johtuvat.
– Monella työpaikalla tämä näkyy ja työnantajat tietenkin miettivät, mitä asialle voi tehdä, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren.
... ja sitten tuli ahdistus
41-vuotias Anna työskenteli pitkään myyjänä päijäthämäläisessä kaupassa vuorotyössä. Vuosien mittaan hän kyynistyi, menetti mielenkiintonsa ja kiire murensi hänet. Hän ei esiinny tässä jutussa omalla nimellään asian arkaluontoisuuden takia.
– Se alkoi olla tosi ahdistavaa. Kun pääsin töistä, ajattelin vain sitä seuraavaa työpäivää. En saanut oikein untakaan. Ihan kuin joku olisi puristanut rinnassa, Anna kuvailee.
Anna ryhtyi jatko-opiskelemaan ja jäi opintovapaalle. Opintovapaan loppuessa hän tajusi, ettei voi palata takaisin entiseen työpaikkaansa. Annalle, kuten monelle muulle työssään uupuvalle, kirjataan diagnoosiksi masennus sairauspäivärahaa varten.
– En koe, että olisin ollut masentunut. Uupumus selvästi johtui työstä: se oli ennen niitä masentavia ajatuksia ja oireita.
Suomalaisten uusi kansantauti
Mielenterveys on noussut suurimmaksi sairauspoissaolon syyksi, ohi tuki- ja liikuntaelinsairauksien. Siitä on tullut suomalaisten uusi kansantauti.
– Meidän keskeinen kansanterveydellinen haaste on tällä hetkellä mielenterveys. Täytyy ottaa vakavasti, että työelämä muuttuu ja sen riskit muuttuvat. Ongelma on tunnistettu, nyt pitää tutkia, selvittää ja löytää tehokkaita keinoja, sanoo Työterveyslaitoksen Mattila-Holappa.
Lisääntyviin poissaoloihin on kiinnitetty huomiota myös työeläkeyhtiöissä. Varman ylilääkäri Jan Schugkin mukaan kolmanneksessa, jopa puolessa mielenterveyden takia sairauslomaa hakevien hakemuksissa näkyy nimenomaan kuormittuminen työstä.
– Ilmiö on nopea ja jyrkkä. Ei ole viitteitä siitä, että suomalaisten mielenterveys rapautuisi yhtä jyrkästi kuin se on työkyvyttömyyden syynä.
Myös Psykologiliiton työterveyden työryhmässä on kiinnitetty työuupumusten määrään huomiota. Työterveyspsykologeja ei ole tarpeeksi siihen tilanteeseen, joka työpaikoilla vallitsee, sanoo työryhmän jäsen Miia Rautiainen.
– Usein kuulemme lauseen, että miksi minä en jaksa, kun kaikki muut jaksavat. Ei tiedetä, että moni muukin kamppailee jaksamisen kanssa työn ääressä.
Ylilääkäri Jan Schugkuskoo, että tietoisuus lisää oireilun ja työkyvyttömyyden määrää. Työeläkevakuutusyhtiössä onkin mietitty, antavatko lääkärit liian herkästi masennusdiagnooseja.
– Tulisiko myös kysyä, onko sairausloma hyvää masennuksen hoitoa, jos ei ole kyse vakavasta, lamauttavasta masennuksesta?
Missä syy?
Annan on vaikea nimetä yhtä syytä työuupumukseensa.
– Suurimpana syinä olivat ehkä huono esimiestyö ja työvuorosuunnittelu. Olen ollut työssä, jossa on ollut yhtä lailla kova kiire, mutta kiire ei ole haitannut, jos esimies ja vuorosuunnittelu ovat toimineet.
Mielenterveyden häiriöistä johtuvien poissaolojen lisääntymiselle on haettu syytä, mutta asia ei ole yksiselitteinen.
Tietoisuuden lisäksi työolot ovat saattaneet koventua, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren.
– Pitää olla monessa mukana. Myös vapaa-ajalla kuormitus on osittain kasvanut, sanoo Blomgren.
Asiantuntijat ovat samaa mieltä siitä, että yhteiskunnassa vaatimukset ovat lisääntyneet. Mutta siihen ei tunnu olevan yhtä ainoaa syytä, miksi näin on.
– Yhä useammalla on työssä tietotekniikan elementtejä, pitää myydä, tehdä asiakaspalvelua, verkostoitua ja kerätä tietoa monesta suunnasta. Sitten on työelämän epävarmuus, odotusten ja todellisuuden kohtaaminen ja somen tuoma kohtuuton vertailupaine, luettelee Varman ylilääkäri Jan Schugk.
Työpaikoilla tulisi käydä keskustelua, ei laittaa työntekijän piikkiin
Anna vaihtoi kuukauden sairausloman jälkeen toimipistettä ja ryhtyi tekemään lyhennettyä viikkoa. Se auttoi – pelkkä sairausloma ei olisi Annan mukaan ollutkaan ratkaisu tilanteeseen.
– Ei missään tapauksessa. Heti, kun näin sen ympäristön, jarrut löivät päälle.
Toipumisessa tärkeää olisi, ettei uupunut palaisi sairausloman jälkeen vanhaan oravanpyörään. Työpaikalla tulisi siis käydä keskustelua siitä, miten tilannetta voitaisiin parantaa, jotta uupuminen ei toistuisi.
Tästä syystä olisi tärkeää, että työuupumusta ryhdyttäisiin diagnosoimaan omana sairautenaan, sanoo Psykologiliiton Miia Rautiainen. Niin kauan, kun työuupumus käsitellään masennuksena, se nähdään työntekijän ongelmana, josta ei tarvitse työpaikalla puhua.
– Masennukseen saa keskusteluapua ja lääkehoitoa, mutta työuupumistilanteessa pitäisi saada muutosta myös työolosuhteissa, sanoo Rautiainen.
– Työuupumus tulisi systemaattisesti kirjata sairauspoissaolotiedon yhteyteen, jotta ilmiön yleisyyttä voitaisiin seurata, sanoo Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Mattila-Holappa.
Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Pauliina Mattila-Holapan mukaan työpaikoilla on ryhdytty puhumaan avoimemmin mielenterveysongelmista. Meeri Niinistö / Ylelahti
Työkyvyttömyyden kasvua ei pitäisi jäädä katselemaan, toteaa Varman ylilääkäri Schugk. Hänen mukaansa sekä hoitokäytäntöihin että työeläkkeeseen tarvitaan nopeita muutoksia.
– On esimerkiksi syytä pohtia, onko määräaikainen työkyvyttömyyseläke eli kuntoutustuki passivoivaa.
Ongelmista puhuminen helpommaksi
Myyjänä työskennellyt Anna toivoo, että työpaikoilla olisi helpompi puhua myös vaikeista asioista. Hän itse ei uskaltanut kertoa hyvissä ajoin tuntemuksista esimiehelleen, koska pelkäsi, miten työpaikalla reagoidaan väsymiseen.
– Kissan pöydälle nostaminen pitäisi käydä luontevammin. Ei uskalla puhua, kun pelkää, ettei oteta tosissaan.
Leimautuminen huolestuttaa työpaikoilla edelleen jonkin verran, tietää Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Mattila-Holappa. Yleisesti kuitenkin koetaan, että puhumisesta olisi tullut aiempaa helpompaa.
Anna valmistuu uuteen ammattiin, ja toiveena on löytää työpaikka aivan uudelta alalta. Hän toivoo, että uudessa työpaikassa esimies ymmärtäisi työntekijän yksilölliset tarpeet.
– Kaikenlaisia ensiaputaitoja opetetaan työpaikoilla, mutta mielen puoli jää vähän vajaaksi, hän sanoo.
Kiinassa Hubein maakunnan viranomaiset vahvistivat torstaina 14 840 uutta koronavirustartuntaa. Tartuntatapausten määrä lähes kymmenkertaistui vuorokaudessa.
Lisäksi Hubeissa kerrottiin 242 uudesta kuolemantapauksesta. Kyseessä ovat selkeästi suurimmat päiväkohtaiset määrät koronakriisin aikana.
Raju nousu vaikuttaa johtuvan siitä, että Hubein terveysviranomaiset ovat alkaneet tilastoida covid-19-tartunnoiksi myös keuhkokuvien perusteella todetut tapaukset. Aiemmin tartunnan vahvistaminen on edellyttänyt RNA-testiä.
Uutistoimisto Reutersin mukaan Kiinan viranomaiset perustelivat muutosta sillä, että ihmisten on mahdollista päästä hoitoon varhaisemmassa vaiheessa. RNA-testien valmistuminen voi kestää useita päiviä ja viivästyttää hoidon aloittamista.
Uutta testauskäytäntöä sovelletaan Kiinassa toistaiseksi ainoastaan Hubein maakunnassa, jossa tautiin on kuollut 1 310 ihmistä. Sairastuneita on yli 48 200. Manner-Kiinassa tartuntoja on uusien lukujen myötä todettu yhteensä lähes 60 000.
Kiinan valtiollinen uutistoimisto Xinhua kertoi torstaina, että maata hallitseva kommunistinen puolue vaihtaa Hubein aluejohtajan. Xinhuan mukaan uudeksi alueelliseksi puoluesihteeriksi nimitetään Shanghain nykyinen pormestari Ying Yong. Myös Wuhanin kaupungin paikallinen puoluepäällikkö vaihdetaan.
EU:n terveysministerit kokoontuvat pohtimaan keinoja viruksen taltuttamiseen
EU-maiden terveysministerit keskustelevat tänään Brysselissä siitä, miten koronavirusepidemian leviäminen pystyttäisiin estämään unionin alueella. Ministerikokouksesta odotetaan linjausta siitä, mitä toimia EU voi tehdä epidemian vuoksi.
Suomea kokouksessa edustaa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.).
Aiemmin tällä viikolla EU-komissio korosti yhteistyön ja koordinoinnin tärkeyttä. Tähän mennessä EU on muun muassa käynnistänyt kriisinhallintamekanismin tietojenvaihtoa varten sekä tarjonnut osan rahoituksesta EU-kansalaisten kotiuttamiseksi Kiinasta Wuhanin seudulta, josta epidemia sai alkunsa.
Lisäksi EU:n hätäavun koordinointikeskus on tukenut EU-maita tarpeellisten suojavarusteiden toimittamiseksi Kiinaan. Tammikuun lopussa EU ilmoitti, että tutkimus- ja innovaatio-ohjelma Horisontista osoitetaan 10 miljoonaa euroa koronaviruksen tutkimiseen.
Yksi tärkeä kysymys on esimerkiksi lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden riittävyyden varmistaminen EU:n alueella, jos virus leviää yhä laajemmalle.
Puhallintaiteilija Abraham Cupeiro seisoo orkesterin edessä pidellen näyttävää vaskipuhallinta olkapäällään. Espanjalaissoittajan hallussa on karnyx-torvi, jonka koristeellinen pääosa muistuttaa lohikäärmettä. Malliltaan muinaiskelttiläinen sotatorvi on yli 1500 vuotta vanha.
– Sen ääni tulee menneisyydestä, mutta samalla se yhdistyy tulevaisuuteen. Äänestä on tullut meille uusi, koska olemme unohtaneet sen. Voisi ajatella, että se on futuristista, Cupeiro kuvailee erikoisen soittimen ääntä.
Cupeiro on valmistanut karnyx-torven itse. Sen valmistamiseen häneltä meni puoli vuotta.
– Torvi on minulle rakas, koska se on yksi minun itse valmistamistani soittimista. Minusta se on osoitus siitä, että mitä vain voi tehdä vaskilevystä, Cupeiro sanoo.
Torven rakentamiseen Cupeiro käytti mallina museossa näkemäänsä roomalaista kolikkoa, johon karnyx-torvi oli kuvattu soittajan kanssa. Kuvasta Cupeiro alkoi hahmotella mittakaavaa siitä, kuinka suuri torvesta tulisi ihmiseen nähden. Torvesta tuli kaksimetrinen.
Abraham Cupeiro on rakentanut karnyx-torven itse.
Valtavan torven soittaminen vaatii oikeata puhallustekniikkaa. Se on pelkkä putki, eikä sen sisällä olen minkäälaista soitinmekanismia. Erilaiset äänet luodaan pelkästään puhaltamalla. Sävelsarja poikkeaa tavallisesta luonnontorvesta, koska se on matalampi.
Cupeiron valmistama torvi on harvinainen, koska karnyx-torvia on maailmassa vain muutama kappale. Eikä se suinkaan ole ainoa soitin, jonka hän on valmistanut.
Abraham Cupeiro on ollut aina kiinnostunut puhallinsoittimista. Hän on valmistunut musiikkiammattilaiseksi madridilaisesta konservatoriosta instrumenttinaan trumpetti. Intohimo musiikinhistoriaa kohtaan sai Cupeiron aloittaamaan vanhojen soittimien tutkimisen ja valmistamisen.
– Vanhan soittimen äänen ja luonteen oppii tuntemaan paremmin, kun sen tekee itse, Cupeiro sanoo.
Estradilla soivat simpukka ja sarvi
Tällä viikolla Abraham Cupeiro esiintyy yhdessä Kymisinfonietan kanssa Kotkassa ja Kouvolassa. Kaikki Cupeiron käyttämät soittimet ovat malleiltaan satoja vuosia vanhoja. Karnyx-torven lisäksi estradilla kuullaan muun muassa metalliset huilut duduk ja sinkki.
Näiden lisäksi Cupeiro soittaa vanhaa galicialaista corna-puhallinta, joka jäljittelee nautaeläimen sarvea. Se on Cupeirolle tärkeä, koska samanlaista cornaa on soittanut myös hänen isoisänsä.
Yksi Cupeiron itse tekemä soitin on sulka. Instrumentin alkuperä on Pohjois-Amerikassa.
– Vastaavanlainen soitin on kirjailtu hopi-intiaanien luolamaalauksissa. Tämä ei tietenkään ole täysin samanlainen, mutta jäljittelee sitä, Cupeiro kertoo.
Abraham Cupeiron soitinrepertuaariin kuuluu muun muassa torvi ja sulka.Antti-Jussi Korhonen / Yle
Cupeiron soittimista kaunein on vaaleanpunainen simpukka. Niistä kuuluu samankaltainen täyteläinen ääni kuin pan-huiluista.
– Kaikki soitettavat simpukat on poimittu merestä. Olen ainoastaan porannut niiden kärkiin sopivan kokoiset reiät, että ääni kuulostaa oikeanlaiselta.
Puhallinvirtuoosin ei tarvitse miettiä sitä, mikä soitinten rakentamisessa on vaikeinta.
– Vaikeinta on saada soittimet soimaan kauniisti ja oikein ammattiorkesterin edessä. Se tuo myös minulle lisäpontta suoritukseeni, koska tiedän, että takana esiintyvät soittajat eivät tee virheitä.
Kotilosimpukkalla puhallintaiteilija saa aikaan matalan ja pehmeän äänen.Antti-Jussi Korhonen / Yle
Tällä viikolla kuultavia esityksiä johtaa kapellimestari Dimas Ruiz Santos. Hänen mielestään jännittävät soinnut menneiltä vuosisadoilta sopivat hyvin konserttisaleihin ja yleisön kuultaviksi.
– Ne sopii tosi hyvin. Sointujen ei koskaan olisi pitänyt lähteä pois, onneksi ne tulevat nyt takaisin. Näin ne saavat vielä uuden elämän. Uskon että että soittimilla on vielä paljon sanottavaa.
Kapellimestari Dimas Ruiz Santos ja Abraham Cupeiro ovat käyneet syksyllä levyttämässä muinaisten soittimien ääniä Lontoon kuninkaallisen filharmonisen orkesterin kanssa.Antti-Jussi Korhonen / Yle
Soittimien äänen halutaan säilyvän myös tuleville vuosisadoille. Cupeiro ja Santos ovat olleet syksyllä levyttämässä muinaissointuja yhdessä Lontoon kuninkaallisen filharmonisen orkesterin kanssa.
Molemmat miehet ajattelevat, että kaikenlaiseen musiikkiin voi ammentaa uutta menneisyydestä.
– Musiikissa evoluution ei tarvitse olla eteenpäin menevä viiva, vaan se voi kulkea myös taaksepäin. Muinaiset soittimet tarjoavat musiikkiin moderneja ideoita, Abraham Cupeiro päättää.
Hyvä- ja huono-osaisten alueellinen eriytyminen vahvistuu
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijan mukaan hyvä- ja huono-osaisten alueellinen eriytyminen Suomen suurimmissa kaupungeissa on voimistunut. Tutkimuspäällikkö Timo Kauppinen on tutkinut ilmiötä Helsingin, Turun ja Tampereen osalta jo vuosia. Kysymys ei ole pelkästään asuntopolitiikasta, vaan Kauppinen perää myös uusia maahanmuuttajien työllistymistä edistäviä toimia.
Sosiaaliturvan uudistukseen varattu kaksi vaalikautta
Lapsilisiin on varattu tänä vuonna 1,4 miljardia euroa.Jari Kovalainen / Yle
Suomalaista sosiaaliturvaa voi verrata tilkkutäkkiin: sitä on paikkailtu vuosien saatossa. Paikkoja alkaa olla niin paljon, ettei alkuperäistä kangasta enää tunnista. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus aikoo aloittaa sosiaaliturvan täysremontin. Urakkaan on varattu kaksi vaalikautta, jotta seuraava hallitus ei voisi pyyhkiä suunnitelmilla pöytää.
Tiedätkö, mitä matkavakuutuksesi korvaa ja mitä ei?
Siipipurjehtija Espoossa. Arkistokuva.Henrietta Hassinen / Yle
Koululaisten talvilomakausi on aluillaan. Jos perheesi reissu suuntautuu kotimaan kohteeseen, muista tarkistaa ennen lähtöä, että matkavakuutuksesi on voimassa myös Suomessa. Selvitä myös, milloin lapselle on otettava oma vakuutus.
Jo tonnilla voi ostaa osuuden Picassosta tai Banksysta – Yhdysvalloissa arvotaide tulee piensijoittajien ulottuville uudella tavalla
Osa Claude Monet'n vuonna 1881 maalaama Coup de Vent -teosta. Guy Bell / AOP
Taidemarkkinoilla liikkuvat suuret rahat ja monien taideteosten arvo on noussut huimasti viime vuosikymmeninä. Yhdysvaltalainen Scott Lynn on tuonut sijoitus- ja taidemarkkinoille uuden liikeidean: yritys ostaa arvotaidetta ja myy osuuksia teoksiin samalla tavoin kuin yritykset myyvät osakkeitaan. Pienimmillään arvotaulun osaomistajaksi pääsee tuhannella dollarilla eli vähän yli 900 eurolla.
Poutaa, mutta vain hetken
Seija Paasonen / Yle
Tänään suureen osaan maata virtaa hieman kuivempaa ilmaa ja samalla aurinko voi jopa paistaa laajoilla alueilla maan länsiosista aina Lappiin saakka. Idässä on edelleen pilvistä ja paikoin voi sataa lunta. Huomenna lauantaina palataan sateisiin ja tuuliin, kun voimakas matalapaine lounaistuulen kera voimistuu. Pääosa sateista tulee lumena, mutta lännessä ja etelässä vetenä. Sunnuntaille on ennustettu jopa myrskytuulia.
The Guardian -lehti kertoo, kuinka 28-vuotias lontoolainen pörssimeklari osti nuorelta taiteilijalta avoimen lääkekaapin täynnä pulloja ja pillereitä.
Samainen meklari, nyt arvostettu sijoittaja ja taiteen keräilijä Robert Tibbles muistelee, kuinka hänen ystävänsä nauroivat ja epäilivät hänen tulleen huijatuksi. Ystävien roskaksi pilkkaama taideteos maksoi aloittelevalle keräilijälle 600 puntaa eli reilut 700 euroa.
Yksi Damien Hirstin kohuteoksista oli formaldehydiin säilötty tiikerihai akvaariossa. The Physical Impossibility of Death in the Mind of Someone Living -teos on vuodelta 1991.El Chapulin / Alamy / AOP
Nyt ystävät saavat nenilleen, sillä Damien Hirstin tekemän teoksen arvellaan kohonneen 30 vuodessa reilun miljoonan, jopa kahden miljoonan euron arvoiseksi.
Teos nimeltä Bodies myydään illalla Phillips-huutokauppahuoneessa osana Tibblesin Cool Britannia -kokoelmaa. Kokoelmassa on mukana myös mm. Suomessakin nähdyn taiteilijaparin Gilbert & Georgen töitä.
– Minusta lääkekaappi on aina ollut ovela taideteos. Se on puhutellut minua alusta asti, keräilijä Robert Tibbles sanoo.
– Pitkään ihmiset puhuivat siitä aika rumasti ja kyselivät, mitä ihmettä kaappi tekee olohuoneessani.
Kuvataiteilija Damien Hirst muistelee keräilijää lämmöllä. Hirst teki 1980-luvulla neljän teoksen sarjan kaappeja. Ne olivat esillä hänen valmistujaisnäyttelyssään. Kaksi kaappia osti toinen tunnettu taiteenkeräilijä Charles Saatchi.
– Robert (Tibbles) on aito taiteen ystävä ja keräilijä. Olen todella otettu, että lääkekaappi on ollut hänen seinällään kaikki nämä vuodet, Hirst sanoo.
Robert Tibbles omistaa kaksi muutakin Hirstin työtä, jotka ovat molemmat kaupan huutokaupassa. Kaupan kokonaishinnan odotetaan nousevan ainakin neljään miljoonaan puntaan eli reilusti yli neljään miljoonaan euroon.
Yksi Damien Hirstin lääkekaapeista oli nimeltään Nimetön aaaaaa, vuodelta 1992. Taiteilija kävi pyytämässä tyhjiä lääkepakkauksia läheisestä sairaalasta. AOP
Tibbles on sanonut aikovansa ostaa osalla rahoista nuorten nousevien taiteilijoiden töitä.
Damien Hirst,54, on tänä päivänä yksi maailman tunnetuimmista nykytaiteilijoista.
YK:n alainen Maailman terveysjärjestö WHO rauhoitteli torstaina uuden koronaviruksen holtitonta leviämistä pelkääviä ilmoittamalla, ettei Kiinan ilmoitus koronavirustapausten määrän rajusta kasvusta muuta millään lailla ennusteta viruksen leviämisestä, koska kyse on vain uudesta laskentatavasta.
Kiinan viranomaiset alkoivat määritellä koronavirustartuntoja uudella tavalla, mikä aiheutti varhain torstaina merkittävät lisäykset maan päivittäin kertomiin kuolleisuus- ja tartuntalukuihin. Pelkästään Hubein maakunnassa kerrottiin ainakin 242 uudesta koronaviruskuolemasta.
Uusia tartuntoja oli viruksen lähtöpaikkana pidetyssä Hubein maakunnassa todettu keskiviikon jälkeen yli 14 800. Tätä ennen päivittäisten uusien tartuntojen määrä oli pitkään 2 000–3 000, joten kyseessä oli merkittävä hyppäys.
Yhdysvaltalaisen uutiskanava CNN:n mukaan uudessa, korkeammassa luvussa ovat mukana sekä testein todetut että oireiden perusteella diagnosoidut tartunnat. Kiinan viranomaiset perustelivat oireiden perusteella diagnosoitujen lisäämistä tartunnan saaneiden joukkoon sillä, että näin ihmisten on mahdollista päästä hoitoon varhaisemmassa vaiheessa, kanava kertoo.
Japanissa ehkä ensimmäinen viruskuolema
Japanissa epäiltiin torstaina noin 80-vuotiaan naisen kuolleen koronavirukseen. Japanin terveysministerin Katsunobu Katon mukaan naiselle tehtiin virustesti tämän saavuttua sairaalaan ja koronatartunta varmistui, kun hän oli jo kuollut.
Jos naisen kuolinsyyksi varmistuu koronvirus, kyseessä olisi ensimmäinen koronaviruskuolema Japanissa. Maassa on todettu 28 koronavirustartuntaa, mukaan lukien ne ihmiset, jotka Japani evakuoi Hubeista. Tämän lisäksi Japanissa eristyksissä olevalla Diamond Princess -risteilylaivalla 218 ihmistä on saanut koronavirustartunnan.
Alus pantiin karanteeniin heti, kun se saapui Japanin rannikolle viime viikon alkupuolella. Laivalla oli alun perin noin 3 700 ihmistä, mutta sairastuneita on siirretty pois laivalta saamaan hoitoa.
Karanteenin on määrä kestää 19. helmikuuta asti, mutta terveysministerin mukaan laivalta aiotaan seuraavaksi siirtää pois myös ikääntyneitä, negatiivisen testituloksen saaneita ihmisiä. Heidät siirrettäisiin maan hallinnon määräämiin tiloihin.
EU haluaa jakaa enemmän tietoa
EU:n terveysministerit linjasivat torstaina yhteisessä kokouksessaan, että unionin lentoasemilla, satamissa ja muissa rajanylityspisteissä pitäisi jakaa nykyistä tehokkaammin matkustajille tietoa siitä, mitä tulee tehdä, jos epäilee sairastuneensa koronavirukseen.
Ministerit sopivat myös, että tietojenvaihtoa koronavirusepidemiasta tehostetaan entisestään. Terveysministerien kokoukseen osallistunut perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) muistutti, ettei mikään koronavirukseen liittyvä tieto ei voi olla liian vähäpätöinen, etteikö sitä kannattaisi jäsenmaiden välillä jakaa.
Mahdollisimman laaja tiedonkulku on Kiurun mukaan tärkeää Suomen terveysturvallisuuden kannalta.
– Meitä suojelee se, että kaikki maat ovat vahvasti yhteisten toimien rintamassa ja tiedottaminen hoidetaan niin, että kaikista asioista on toisillekin kerrottava, Kiuru sanoo.
Vappu Pimiä on yksi Suomen tunnetuimpia viihdeohjelmien juontajia. Hän on tullut vuosien saatossa tutuksi sekä radiossa, että viimeiset kaksikymmentä vuotta myös televisiossa. Puoli seitsemän -ohjelmassa hän kertoi, millä perusteilla hän on valinnut juontotyönsä.
– Viisi vuotta sitten minulla oli tosi tiukka seula. Oli kolme kohtaa, joista kahden piti aina täyttyä. Ne olivat: ruokaan liittyvä, iso viihde tai laadukas. Nykyisin valitsen työt tosi sydämellä, ja tärkeää on myös pitkäkestoisuus. Sellaisia joita tehdään enemmän kuin yksi kausi, koska ne kehittävät myös minua itseäni.
Kiitollisuus, onnellisuus ja menestys
Viime syksynä Vappu Pimiä julkaisi yhdessä menestystutkija Johanna Huhtamäen kanssa kirjan Valon antajat. Siinä han avaa omaa menestysreseptiään joka perustuu kiitollisuudelle ja onnellisuudelle.
– Halusin tehdä kirjan, koska minusta tuntuu, että ihmiset unohtavat olla kiitollisia. Me valitamme ja olemme tyytymättömiä, vaikka meillä on oikeasti paljon hienoja asioita elämässä.
Pimiän mukaan hyviin asioihin keskittyminen johtaa pikkuhiljaa menestykseen.
– Kun alkaa keskittyä niihin hyviin asioihin elämässä, se lisää omaa hyvää mieltä ja onnellisuutta. Ja silloin kun olen onnellinen, uskallan rohkeammin tavoitella unelmiani. Olen rohkeampi ja uskon, että minä pystyn ja osaan.
– Minulle menestynyt ihminen ei ole se, jolla on eniten rahaa pankkitilillä, vaan se, joka saa tehdä asioita joista hän pitää.
Yritän etsiä pimeässäkin hetkessä jonkin oljenkorren.
Pimiä puhuu positiivisten asioiden kierteestä, jota voi tavoitella silloinkin kun elämässä ei mene hyvin.
– Ihmissuhteet ovat todella määräävä tekijä kiitollisuudessa ja onnellisudessa. Yritän etsiä pimeässäkin hetkessä jonkin oljenkorren.
Axel löytyi torstai-aamuna Lahdesta Launeen Prisman parkkihallista. Kaksi kauppaan ostoksille menossa ollutta naista huomasi parkkihallissa möykyn, joka osoittautui seinän vieressä kyhjöttäväksi papukaijaksi.
Naiset saivat kuljetuslaatikon Jokimaan löytöeläintalolta ja toivat Axelin Heinolan lintutarhalle. Tarhalla kadoksissa ollut papukaija kiipesi orrelleen ja alkoi syödä hedelmiä ja siemeniä.
Lintutarhan mukaan ennuste linnun toipumiselle on hyvä, jos se selviää ensi yöstä.
Mediatietojen mukaan Nokian toimitusjohtaja Rajeev Suri ja Ericssonin kollega Börje Ekholm tapaavat tänään Saksan liittokansleri Angela Merkelin. Etukäteen on arvailtu, muodostuuko salamyhkäisessä tapaamisessa jonkinlainen rintama kiinalaisteknologiaa vastaan.
Suljetaanko Huawei Saksan 5G-projekteista?
Näin ei tietenkään tapahdu.
Iso-Britannia ilmoitti tammikuussa, ettei se osallistu Yhdysvaltain ajamaan boikottiin. Torstaina samanlainen viesti kuului Ranskasta. EU on laatinut omat suosituksensa kännykkäverkkojen turvallisuuteen liittyen – sääntöjä tiukennetaan yleisesti, mutta boikotista ei ole kyse.
Tälle linjalle Saksakin todennäköisesti asettuu.
Kiina uhkaili
Jos Saksa lähtisi Yhdysvaltain rintamaan – ja julistaisi Huawein tukiasemat pannaan – Kiina todennäköisesti kurittaisi sen autoteollisuutta. Esimerkiksi Volkswagen-konsernin autoista noin neljä kymmenestä myydään Kiinassa.
Jos automyynti kompuroi, koko Saksa tuntee sen nahoissaan.
Kiina ehti jo varoittaa Saksaa Huawein hylkimisestä.
– Sillä olisi seurauksia, sanoi Kiinan suurlähettiläs.
Tällaisen puheen jälkeen ei ole ihme, että Huawein Ren Zhengfei ei saanut kutsua Berliiniin. Näin Merkel osoittaa, että eurooppalaiset verkkotoimittajat ovat lähinnä hänen sydäntään.
Myös Ranska sai kuulla verhottuja uhkauksia. Vaikka Ranska ei boikottiin lähdekään, talousministeri Bruno Le Mairetotesi maan asettavan "ymmärrettävästi" eurooppalaiset toimittajat Huawein edelle. Näin se voi tehdä esimerkiksi turvallisuuden kannalta kriittisissä kohteissa.
Miksipä ei asettaisi, syrjiihän Kiinakin eurooppalaisia. Huawei on markkinajohtaja Euroopassa, mutta isoissa kiinalaisissa verkkohankkeissa eurooppalaiset valmistajat eivät kiilaa paikallisten valmistajien edelle.
Kiinassa suurin siivu verkkoprojekteista annetaan käytännössä aina kotimaisille yhtiöille.
Todisteita ei ole
On hyvin epätodennäköistä, että Saksa päätyisi toiseen tulokseen kuin Ranska tai Iso-Britannia. Angela Merkelin oma puolue Saksan kristillisdemokraatit kannattaa tiettävästi tiukempaa sääntelyä, mutta ei Huawei-boikottia.
Yhdysvaltain ja Kiinan välistä sapelinkalistelua seuratessa on syytä muistaa, että tulevaisuuden 5G nivotaan yhteiskuntaan ja liike-elämään tiukemmin kuin aiemmat kännykkäverkot. Se sykkii älytehtaissa, itse ajavissa autoissa ja kaikissa älylaitteissamme.
Siksi turvallisuus on äärimmäisen tärkeä kysymys.
Yhtä lailla on syytä muistaa, että Yhdysvallat ei ole esittänyt todisteita siitä, että Huawein verkoissa olisi takaportteja kiinalaisvakoojia varten. Siksi se ei tässä asiassa löydä montaa liittolaista Euroopasta.
Moni muistaa myös kesän 2013 tietovuodot. Saksalaislehti Der Spiegel kertoi yhdysvaltalaisten salakuunnelleen eurooppalaisten valtionpäämiesten puhelimia.
Yksi salakuunnelluista oli liittokansleri Angela Merkel.
Raportoituja koronavirustapauksia on tällä hetkellä Kiinassa noin 53 000 kappaletta, kertoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoi torstaina tiedotustilaisuudessaan.
THL:n johtajan Mika Salmisen mukaan tämä ei johdu siitä, että epidemiassa olisi tapahtunut suuri hyppäys ylöspäin, vaan siitä että raportointitavassa on tapahtunut muutos.
THL:n tilaston mukaan koronatapauksista 99 prosenttia on Kiinassa, muissa Aasian maissa tapauksia on 201, Pohjois-Amerikassa 20 ja Australiassa 15.
Koronovirukseen liittyviä kuolemantapauksia on 1369, joista Kiinan ulkopuolella on vain yksi.
Suomessa on tiedossa yksi koronavirustartunta. Sairastunutta kiinalaisturistia hoidettiin ja hänen tilaansa seurattiin Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä. Hänen tilansa on jo parantunut, eikä hänen lähettyvillään Suomessa olleilla altistuneilla ole todettu tartuntoja.
EU:ssa muista ilmenneistä tapauksista tartuntareitit on Salmisen mukaan pystytty selvittämään ja suurin osa näistä johtaa Kiinaan.
Salmisen mukaan THL varautuu koronaviruksen suhteen nyt kahteen vaihtoehtoon, joissa on erilaiset toimintalinjat.
– Toinen näistä on se, että epidemia saadaan sammumaan. Tässä vaihtoehdossa tartunnan saaneet ja heidän kontaktinsa tavoitetaan ja sairastuneet ohjataan asianmukaiseen hoitoon ja altistuneet mahdollisesti karanteeniin eli tartuntaketjut saadaan katkaistua.
– Oleellista on varmistaa. että altistuneet hakeutuvat hoitoon ja ymmärtää, mikä on riskitekijä eli matkailu epidemia-alueella manner-Kiinan alueella, Salminen sanoi.
Toinen vaihtoehto on Salmisen mukaan se, että epidemia leviää vaikeasti ennustettavalla aikavälillä epidemia vähitellen muihin maihin ja saavuttaa lopulta myös Suomen.
– Mikäli näin käy on terveydenhuoltojärjestelmämme varautunut hoitamaan vakavasti sairastuneet. Suomessa on myös aiemmin hoidettu onnistuneesti laajoja epidemioita, kuten H1N1-influenssan, Salminen muistuttaa.
THL muistuttaa, että epidemian leviäminen tapahtuu pääosin lähikontaktissa ja pisaratartuntana ja sairaalassa hoidetuista suurin osa toipuu taudista. Vähäoireiset tai oireettomat eivät hakeudu sairaalahoitoon, kuten tavallisessakin kausi-influenssassa, joten tämä vääristää kuvaa sairaudesta.
Hyvä käsi- ja aivastushygienia hidastavat taudin leviämistä.
THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen sanoi, että koronaviruksen todentavan laboratoriotestin tekeminen vie useamman tunnin, mutta Kiinassa on nyt otettu käyttöön keuhkojen kerroskuvaus ja se nopeuttaa tulosten saantia.
Suomalaisten suosimissa lomakohteissa ei Puumalaisen mukaan ainakaan toistaiseksi ole syytä huoleen.
Maailman terveysjärjestön WHO:n johtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus varoitti tiistaina koronaviruksen olevan hyvin vakava uhka maailmalle
Maailman terveysjärjestö WHO ilmoitti helmikuun alussa taistelevansa koronaviruksen leviämistä vastaan kahdella rintamalla: itse viruksen leviämistä vastaan ja verkossa.
Koronaviruksesta leviävään tietoon on viitattu englanninkielisellä sanalla infodemic, joka vapaasti käännettynä tarkoittaa tietoepidemiaa tai tietotulvaa. Termillä viitataan siihen, että koronaviruksesta saatavilla olevaa tietoa on yksinkertaisesti liikaa. Osa siitä pitää paikkansa ja osa on tuulesta temmattua hölynpölyä.
Tilanne on ongelmallinen, sillä tarvittaessa luotettavan tiedon ja ohjeistuksen löytäminen voi olla pulmallista.
WHO tekee yhteistyötä someyritysten kanssa
Verkossa suosittua asiaa, tuotetta tai ilmiötä kutsutaan sanalla viraali, joka tulee englannin sanasta viral, ja se viittaa asiaan, joka leviää viruksen tavoin.
WHO on luonut sosiaalisen median alustoille faktantarkistussivuja, joilla WHO käsittelee koronavirukseen liitettyjä, viraaliksi levinneitä uskomuksia ja käsityksiä.
Esimerkiksi Pinterestissä kerrotaan muun muassa, että viruksen leviämistä ei voi estää seesamiöljyllä ja että ilotulitteiden savun hengittäminen ei poista virusta vaan on itse asiassa vaarallista.
Instagramissa WHO muistuttaa, että vaikka alkoholi ja kloori ovat oikein käytettyinä käteviä tapoja puhdistaa pintoja, niiden suihkuttaminen ihmisen ympärille ei tapa virusta vaan se voi olla haitallista limakalvoille ja vaatteille.
WHO yrittää torjua virheellisten tietojen leviämistä yhteistyötä sosiaalisen median yritysten, kuten Facebookin, Twitterin, TikTokin ja Tencentin kanssa. Hakusivusto Googlessa viruksesta tietoa etsivä löytää ensimmäisenä WHO:n sivustot, Suomessa THL:n.
Somejätti Facebook ilmoitti tammikuun ohjaavansa koronaviruksesta tietoa etsiviä varmistettujen tietolähteiden äärelle ja siivoavansa kanaviltaan virheellistä tietoa. Facebook estää haitallista tai virheellistä tietoa levittävien aihetunnisteiden eli hashtagien käyttöä ja poistaa vaarallisia väittämiä, kuten esimerkiksi väitteet siitä, että valkaisuaineen juominen tuhoaa koronaviruksen.
Tietoviidakko haastaa Kiinan sensuurikoneiston
Villinä rönsyilevä tietoviidakko haastaa myös Kiinan sensuurikoneiston.
Hallitusta kritisoivien äänien määrää ja julkista keskustelua asioista on karsittu presidentti Xi Jinpingin valtakaudella. Vaimennettujen joukossa on lukuisia vahvistettuja sosiaalisen median käyttäjiä, joilla oli paljon seuraajia, kertoo ilmaisunvapautta ja verkkosensuuria tutkivan Kalifornian yliopiston Counter-Power Labin johtaja Xiao QiangThe New Yorker -lehdelle.
Tilanne on muuttunut koronaviruksen ilmestymisen aikana.
– Nyt on nähty suurin mielipiteiden purkaus sen jälkeen, Xiao sanoo lehdelle.
Sensuurikoneisto joutui koetukselle viime viikolla. Erityisesti uudesta koronaviruksesta varoittaneen kiinalaislääkärin Li Wenliangin kuolema nostatti rajua suuttumusta ja arvostelua sosiaalisessa mediassa. Moni esitti vaatimuksia poliittisen järjestelmän uudistustarpeesta.
Drooni joka kuljettaa QR-koodia Shenzhenissä 11. helmikuuta 2020. Koodin avulla alueelle palaavat autoilijat voivat rekisteröityä ilman kontaktia toisiin ihmisiin.AOP
Nyt viranomaisten ote julkisesta keskustelusta on jälleen kiristymässä.
– Xi Jinping on tehnyt hyvin selväksi, että hän odottaa yleisen mielipiteen ohjailun vahvistamista, sanoo kiinalaista sosiaalista mediaa tutkiva Fergus Ryan australialaisesta ASPI-instituutista uutistoimisto Reutersille.
Ryanin mukaan kriittisimmille tautialueille Wuhaniin ja sen lähiseuduille on lähetetty satoja toimittajia.
– Heidän toimeksiantonsa on hyvin todennäköisesti maalata hallinnon hätätoimista ruusuinen kuva kriittisen raportoinnin sijaan, Ryan sanoo Reutersille.
The New Yorker -lehden tietojen mukaan ainakin 300 ihmistä olisi joutunut poliisin puhutteluun tai pidätetty "huhujen levittämisen takia".
Wuhanin hallinnon työntekijä asentaa megafonia kadulla Wuhanissa 10. helmikuuta 2020.
Noin 15 vuotta sitten puhjenneen sars-epidemian aikana Kiinan viranomaiset yrittivät alkuun salata epidemian. Koronaviruksesta uutisointi on hankalaa myös siksi, että viranomaistiedon luotettavuudessa on ongelmia.
Kaikkea ei voida siivota, rajoittaa tai hillitä, sillä sisältöä on vain yksinkertaisesti liikaa. Tämä lietsoo paniikkia ja rasismia.
Aasialaistaustaiset ovat kokeneet syrjintää epidemian takia eri puolilla maailmaa, myös Suomessa.
En ole virus -aihetunniste on lyönyt itsensä läpi useiden eri kielialueiden sosiaalisessa mediassa.
Verkossa on nähty myös ylilyöntejä. Yhdysvaltalainen verkkosivusto The Daily Beast on uutisoinut somehuomiota metsästävistä teineistä, jotka ovat valehdelleet koronavirustartunnasta julkisuuden toivossa.
Uiguureja hengitysmaskit päällään Guangzhoun päärautatieaseman lähellä 12. helmikuuta 2020.
