Pohjanmaan poliisi kertoi perjantaina aloittaneensa esitutkinnan eteläpohjalaisen elintarvikealalla toimivan pienyrityksen toiminnasta. Yrityksen epäillään ostaneen, myyneen ja säilyttäneen riistalihatuotteita, joiden alkuperässä ja pakkausmerkinnöissä on huomattavia epäselvyyksiä.
Ruokavirasto ilmoitti samassa yhteydessä määränneensä yrityksen tuotteet hävitettäviksi.
Elintarviketeollisuusliiton johtaja Marleena Tanhuanpää ei kommentoi poliisin ja Ruokaviraston esille nostamaa tapausta, koska ei tunne sitä tarkemmin. Hän toteaa kuitenkin, että tapaus on myös hänen tietojensa mukaan harvinainen.
– Suomessa ei toistaiseksi kovin usein ole tällaisia tullut vastaan, mutta emme me silti mikään lintukoto ole, olemmehan osa kansainvälistä markkinaa, Tanhuanpää sanoo.
Tutkintapyynnön eteläpohjalaisyrityksen toiminnasta teki poliisin mukaan kunnallinen elintarvikevalvontaviranomainen.
Elintarviketeollisuusliiton johtaja Marleena Tanhuanpääkin kehuu sekä suomalaista vahvaa elintarvikevalvontaa, viranomaisten yhteistyötä että elintarvikealan toimijoita.
– Meillä on vahva käsitys, että yritykset toimivat vastuullisesti ja noudattavat kuuliaisesti lainsäädäntöä. Lisäksi meillä on vahva ja huolellinen elintarvikevalvonta, joka valvoo. On myös tärkeää, että meillä on herätty asiaan viranomaisyhteistyön ja resurssoinnin osalta.
Alkuperäväärennös yksi tyypillisimmistä
Tuotteen tai raaka-aineen alkuperään liittyvä väärennös on Tanhuanpään mukaan yksi tyypillisimmistä. Pahimmillaan kyse on jo elintarviketurvallisuudesta.
Väärennösten mahdollisuus ja niiltä suojautuminen ovat olleet esillä muun muassa koulutuksissa.
– Olemme kiinnittäneet paljon huomiota esimerkiksi siihen, mitä [alan toimija] voi tehdä varmistaakseen, ettei tulisi huijatuksi tai joutuisi kärsimään petoksista tilanteissa, joissa itse on toiminut luottaen toisiin ketjun toimijoihin.
Tanhuanpää muistuttaa, että elintarvikeala on EU:n säädellyin. Sääntelyn perimmäinen tarkoitus on turvata kuluttajaa ja sitä, että kukaan ei tulisi huijatuksi.
– Kuluttajan täytyy pystyä luottamaan markkinoilla olevan tuotteen turvallisuuteen. Muuta mahdollisuutta ei ole kuin huolehtia, että kaikki ketjussa toimivat vastuullisesti. Siksi on tärkeää, että rikolliset saadaan kitkettyä pois ja kaikkien etu, että asiaan kiinnitetään huomiota.
"Silmiä ei voi ummistaa"
Marleena Tanhuanpää ei osaa ottaa kantaa siihen, ovatko elintarvikeväärennökset lisääntyneet parinkymmenen viime vuoden aikana vai onko kyse analytiikan, viranomaisyhteistön ja valvonnan keinojen kehittymisestä.
Hän korostaa kuitenkin edelleen, että Suomessa elintarviketurvallisuus on maailman huippua ja yritykset arvostavat alalle tehtyä lainsäädäntöä. Mutta:
– Juuri sen takia, kun kaikki on niin hyvin, maaperä täällä voi olla otollinen rikolliselle toiminnalle. Silmiä ei voi ummistaa, vaan täytyy olla hereillä.
Hallitus aloittaa perjantaina jättiuudistuksen, johon verrattuna sote-uudistuskin kalpenee. Sosiaaliturvan uudistamiseen on varattu kaksi vaalikautta.
Tavoitteena on tehdä sosiaaliturvasta ihmisen kannalta selkeämpi ja toimivampi. Samalla sen pitäisi olla oikeudenmukainen ja esimerkiksi kannustaa työhön ja oppimiseen.
– Tämä on yksi vuosikymmenen suuria uudistushankkeita. Sosiaaliturva koskee jokaista suomalaista jossain elämän vaiheessa, sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) sanoo.
Suomalaiset vanhenevat ja uudenlaista työtä syntyy, Pekonen kuvaa ensi vuosikymmenen Suomea.
– Jotta järjestelmää voi muuttaa, pitää ensin luoda tilannekuva. Sillä jos yhtä kohtaa muutetaan, se voi vaikuttaa muihin osiin järjestelmässä.
Hallitus yrittää nostaa suomalaisten työllisyyttä nykyisestä noin 73 prosentista 75:een.
– On tarpeen pohtia keinoja, joilla työn vastaanottamista helpotetaan, Pekonen sanoo.
Hallitukset vaihtuvat, uudistus vaan jatkuu
Isoa uudistusta tekevät kaikki puolueet, niin sanotussa yhteisessä komiteassa maaliskuun puolivälistä alkaen. Työhön osallistuu lukuisia asiantuntijoita.
Työtä vetää Pasi Moisio, joka on valittu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtoon. Hän on väitellyt Euroopan yliopistoinstituutissa Firenzessä ja ollut mukana suomalaisen sosiaaliturvan rakentamisessa vuosia. Taustaltaan hän on yhteiskuntatieteilijä.
– Ensin on päästävä yhteisymmärrykseen, mitkä ovat sosiaaliturvan ongelmat. Muuten niitä on vaikea korvata, Pasi Moisio, THL:n tutkimusprofessori sanoo.
Valmistelukomitean on tarkoitus saada valmista vuonna 2027. Kun poliitikot ja puolueet vaihtuvat, Moision pitäisi pysyä komitean johdossa.
Esimerkiksi sote-uudistusta on tehty hallituksen johdolla, Kun hallitukset ovat vaihtuneet, myös uudistus on muuttanut muotoaan jo useasti eikä työ ole valmistunut. Tämä kuoppa yritetään välttää, kun kaikki puolueet ovat alusta asti mukana.
Uudistuksessa myllätään läpi esimerkiksi lapsilisät, asumistuki, työttömyystuet ja sairauspäivärahat.
Lannistava tukiviidakko selvitetään kannustavaksi
Edellisen kerran sosiaaliturvauudistusta yritettiin pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) kakkoshallituksen aikana 2007. Sata-komitean työn tulokset jäivät kuitenkin laihoiksi.
Osa ihmisistä lannistuu sosiaaliturvan kanssa, koska järjestelmä on niin vaikea. Se ei kuitenkaan ole tehty tarkoituksella vaikeaksi. Mutta kun tuista on yritetty tehdä mahdollisimman kattavia, järjestelmä on vaikeutunut ja vaikeutunut.
Kun systeemiä on paikkailtu, korjausosaset eivät välttämättä synkkaa. Sinne on myös jäänyt väliinputoamispaikkoja.
– Uudistaminenkin vaatii vanhojen arvovalintojen uudelleen käymistä, Moisio sanoo.
Nyt tarkoitus ei ole laatia yhtä suurta uudistusta, joka rysäytetään kerralla käyntiin. Siksi uudistusta tehdään osina.
Oulun kaupungin etukäteen kohuttu Mun Oulu -kaupunkimedia on julkaistu. Kyseessä on uudenlainen Oulun kaupungin oma media, joka ilmestyy verkossa ja neljä kertaa vuodessa painettuna lehtenä.
Markkinoinnin ja viestinnän ohella siinä aiotaan tehdä myös kriittistä journalismia ja herättää keskustelua.
Julkaisu ehti aiheuttaa etukäteen laajaa keskustelua, sillä kaupungin viestintäpäällikkö Mikko Salmi kaavaili, että Mun Oulu olisi sitoutunut journalistin eettisiin ohjeisiin, vaikka olisikin markkinointihenkinen. Julkisen sanan neuvoston jäsenyyttä ei kuitenkaan haettu Oulun kaupunginhallituksen linjauksen mukaisesti.
Journalismia vai viestintää?
Pyysimme kolmelta viestinnän asiantuntijalta kommentteja Mun Oulun sisällöstä.
Media ja viestintätieteiden professori Jaana Hujanen Helsingin yliopistosta sanoo, että kyseessä on uudenlainen julkaisu, joka on lajityypissään ensimmäisiä.
– Julkaisu ilmentää paikallismedian ja tiedonjakamisen kentällä tapahtuvaa muutosta. Siitä on vaikea sanoa, mitä lajityyppiä se ilmentää. Se on ikään kuin hybridi.
Hujasen mukaan Mun Oulu on lukijan kannalta ongelmallinen siinä mielessä, että lukija ei tiedä, millaisilla pelisäännöillä julkaisu toimii. Mikä on sen näkökulma tai millaisiin periaatteisiin se nojaa, sillä niitä ei tuoda selvästi esille.
– Mun Oulu lainaa journalismia, mutta perinteinen viestinnän eetos on vahva. Oulusta välitetään kuvaa positiivisena ja elinvoimaisena paikkana. Jos kyse olisi journalismista, kritiikkiä julkaisussa olisi nähtävillä jo nyt.
Viestinnän tutkija Esa Sirkkunen Tampereen yliopistosta katsoo, että Mun Oulu pysyttelee turvallisesti kaupunkien perinteisessä tiedotustehtävässä. Esimerkiksi julkaisun aihevalikoima ei näytä poikkeavan siitä, mitä tiedotuslehdet yleensä tekevät, hän sanoo.
Sirkkunen kiittelee julkaisun otetta kertoa kaupungin asioista ja tapahtumista.
– Vaikuttaa mukavan ihmisläheisesti hoidetulta tiedotukselta. Jutut on journalistiseen muotoon kirjoitettu ja aika sujuvasti tehty.
Journalistisena julkaisuna hän ei kuitenkaan Mun Oulua pidä, sillä se tarkoittaisi riippumattomuutta kaupungista.
– Tässä on päädytty turvalliseen ratkaisuun, joka noudattelee kaupungin tiedotustarvetta.
Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen ja viestinnän professori Erkki Karvonen katsoo, että Mun Oulussa on hyvin paikallislehtimäistä sisältöä ja kaupalliset toimijat voivat nähdä siinä kilpailijan.
Karvosen mukaan Oulun päätös pitää julkaisu Julkisen sanan neuvoston ulkopuolella oli oikea. Nyt se voi esimerkiksi mainostaa kaupungin omia palvelujaan.
Karvonen ei näe Mun Oulun ja aikaisemmin ilmestyneen Oulu Postin välillä isoa eroa. Hän sanoo Mun Oulun olevan muodoltaan journalistisempi, leppoisampi ja helpommin luettava.
– Uskottavuus on parempi kun se näyttää journalistiselta tuotteelta, ja journalismissa on opittu, kuinka puhutellaan ihmisiä.
Mun Oulun puutteena Sirkkunen ja Karvonen pitävät avoimen keskustelupalstan puuttumista.
Viestintäjohtaja Mikko Salmen mukaan sellainen ei ole mahdollista, sillä se edellyttäisi moderointia, johon heillä ei ole resursseja. Sen sijaan Salmi lupaa, että keskustelu voidaan avata rajatuksi ajaksi merkittäviin kunnallispoliittisiin juttuihin.
Keskustele aiheesta 15.2.2010 kello 23:een saakka!
Kenelle soittaisit keskellä yötä, jos olisit sairas tai peloissasi?
Harvardin kuuluisan seurantatutkimuksen johtajan Robert Waldingerinmukaan tällä kysymyksellä on selvitetty, millä tavalla sosiaaliset suhteet ja niiden puute vaikuttavat elämänkulkuun ja terveyteen. Hänen mukaansa ne vastaajat, jotka eivät keksineet ketään, olivat seurannassa onnettomampia ja myös suuremmassa riskissä sairastua.
Toistenkin tutkimusten mukaan koettu yksinäisyys on terveysriski. Se voi vähentää motivaatiota terveellisiin elintapoihin, heikentää palautumista ja aiheuttaa stressiä, mitkä lisäävät sairastavuutta.
Sosiaalisilla suhteilla on valtava rooli yksilön terveyden ja hyvinvoinnin kannattelijoina.
Mitä itse vastasit kysymykseen?
Ja jos pohdit, kenelle soittaisit, kuinka monta ihmistä keksit?
Useimmille tulee ensin mieleen perheenjäseniä. Sen jälkeen vasta ystäviä.
Tämä paljastaa suhteiden eräänlaisen tärkeysjärjestyksen elämässämme. Perimä ja perhesuhteet sitovat meitä luontaisesti enemmän yksiin kuin toisiin.
Mihin ystävää tarvitaan, eikö perhe riitä?
Yksi selitys löytyy eläinkunnasta. Tutkimusten mukaan muun muassa hevoset, koirat, norsut ja simpanssit muodostavat ystävyyssuhteita, ja nämä suhteet näyttävät parantavat eläinten selviytymistodennäköisyyksiä. Siitä on eläimelle etua, että on lähiperheen lisäksi yksilöitä, joiden kanssa jakaa työn, ajattelun ja tunteiden kuormaa.
Ihmisillä näyttäisi kuitenkin olevan muita eläimiä syvempi ystävänkaipuu.
Tuttujen ja tuntemattomienkin huomio ja hyväksyntä on tärkeää oman merkityksellisyyden kokemiselle. Sosiaalinen media tarjoaa ennennäkemättömän laajoja mahdollisuuksia tämän tarpeen tyydyttämiselle. Joskus se aika on niiltä lähimmiltä pois.
Seura vaikuttaa ajattelun laatuun, lähimpiemme identiteetit, toimintatavat ja arvot muokkaavat omiamme. Olemmeko vuorovaikutuksessa juuri niiden kanssa, joiden haluamme elävän mielessämme?
Aivoissa ystävyys näkyy tahdistumisena.
Ystäviksi valitaan usein, mutta ei aina, jollain tapaa itsen kanssa samankaltaisia. Voi myös olla, että ystävyys samankaltaistaa meitä. Aivoissa ystävyys näkyy tahdistumisena. Tuoreessa tutkimuksessa mitattiin toistensa tuntevien ihmisten aivojen reagoimista samaan videonpätkään. Mitä läheisempiä henkilöt olivat, sitä samankaltaisempaa oli aivojen tiedonkäsittely.
Läheisiä ystäviä meille ei kuitenkaan tyypillisesti montaa suoda. Lisäksi suomalaistutkija Jari Saramäentutkimuksessa havaittiin, että läheisten ystävien määrä pysyy vakiona läpi elämän, mutta se, keitä nämä ovat, muuttuu. Joillakin kaikki parhaat ystävät saattavat vaihtua kokonaan, toisilla lapsuudessa syntynyt ystävyys kestää hautaan saakka.
Ystäviä voi valitettavasti menettää monella tavalla, läpi elämän. Tässä mielessä ystävyys on sukulaisuutta hauraampi, ja siksi vaalimista edellyttävä rakennelma.
Toisinaan täysin mitättömiltä tuntuvat asiat, kuten muutto lähirapusta parin kilometrin päähän, voivat hapertaa yhteyttä siinä määrin, että se katkeaa. Joskus ihmisten kiinnostuksen kohteet muuttuvat niin paljon, että samankaltaisuus häviää. Joskus elämässä on ruuhkaa, ja esimerkiksi työuupumus voi viedä voimat niin, että ihmissuhteiden ylläpidosta lipsuu.
Kuolema on näihin verrattuna tietysti erilainen ystävän menetys. Tämän sortin loppu ystävyydelle paljastaa väkevällä tavalla kyseisen ihmisen tärkeyden. Se voi auttaa myös yleisemmin ymmärtämään sitä, miten ystävyys meissä ilmenee.
Viimeinen viestini vähän aikaa sitten äkisti menehtyneelle ystävälleni kuului: ”Olet minulle tärkeä”.
Se, mitä siinä oikeasti lukee, on:
Olet osa minua.
Keskustelen kanssasi, kun et ole paikalla. Mietin, mitä ajattelisit toimistani, miltä sinusta tuntuisi, miten reagoisit. Ajattelen jotain älytöntä mielipidettäsi ja kiistelen kanssasi. Tallennan mieleeni hauskoja tapahtumia, joista haluan kertoa juuri sinulle. Kuvittelen, miten kertoisin, että saisin sinulta parhaat naurut.
Ystävä on sisäistetty toinen ihminen.
Ystävyys avaa keskustelun, joka saadaan päätökseen vasta, kun kummankin mieli hiljenee.
Ystävän kuollessa meistä katoaa se osa, joka hänessä on elänyt.
Rakas lukija, kuka sinulle saisi soittaa, jos olisi keskellä yötä sairaana tai peloissaan?
Katri Saarikivi
Kirjoittaja tutkii oppimisen, empatian ja vuorovaikutuksen aivoperustaa. Hän haluaa ymmärtää paremmin, ei olla oikeassa.
Ystävyydestä voi keskustella 15.03. klo 23.00 asti.
Kehonkoostumuslaitteet ovat etenkin laihduttajien suosiossa. Mittauksia tehdään esimerkiksi kuntosaleilla ja hyvinvointitapahtumissa.
Laitteiden antamat raportit riippuvat mittarin merkistä ja mallista.
Monen kehonkoostumuslaitteen mittaustapa perustuu kehon sähkönjohtavuuteen. Rasva päästää sähkön läpi huonosti, toisin kuin nestettä sisältävät lihakset.
Lääkärikeskus Aavalla työskentelevä elintarvikealan maisteri, ravitsemustutkija ja parhaillaan väitöskirjaa lihavuudesta tekevä Patrik Borg on seurannut kehonkoostumusmittaus-alaa jo kauan.
Borg on ollut mukana kolmessa tutkimuksessa, joissa on vertailtu laitteiden täsmällisyyttä. Borg kritisoi kehonkoostumusmittausten epätarkkuutta ja tulkintaa.
Hänen mukaansa kuluttajien käytössä olevista rasvaprosenttimittareista melkein kaikki ovat liian epätarkkoja.
– Vaikka kuinka käytetään samaa metodia, niin eri mittarit antavat aivan erilaisia lukemia mittaustavasta riippuen, eli tuloksia ei voi vertailla, Borg sanoo.
Yksittäismittaus on hyödytön
Patrik Borg kohtaa työssään asiakkaita, jotka lähestyvät häntä kehonkoostumusraportin kanssa. Borg vilkaisee niitä kohteliaisuuttaan, mutta ei anna niille juurikaan painoarvoa, varsinkaan jos kyseessä on heikkolaatuinen mittaus tai yksi mittauspiste.
– En näe kehonkoostumuksen mittaukselle mitään tarvetta tavallisen kuluttajan kannalta, sillä mittarilukemalla ei ole mitään kiinnekohtaa terveyteen. Vyötärönympäryksen lukemalla on, ja siksi sitä käytetään terveydenhuollossa, hän sanoo.
Borg näkee ongelmallisena, että kuka tahansa toimija voi käytännössä mitata laitteen avulla asiakkaan kehonkoostumuksen, vaikka ei ymmärrä laitteesta mitään.
– Laitteen luvut tulkitaan usein liian tarkasti, ja niistä tehdään sen perusteella liian hätäisiä johtopäätöksiä.
Borgin mukaan ihmiselle saattaa koitua turhaa huolta ja harmia, ja väärät tulkinnat voivat johtaa pahimmillaan jopa syömishäiriön kehittymiseen.
– Laitteet eivät ole tarkkoja, mutta niihin suhtaudutaan, kuin ne olisivat sitä, hän sanoo.
Borg ei suhtaudu myönteisesti edes ammattilaiskäyttöön tarkoitettuihin laitteisiin, mutta jotain positiivista hän niistä löytää.
– Eivät ne kuitenkaan yhtä huonoja ole kuin kotiin myytävät laitteet. Esimerkiksi pitkäaikaisessa InBody-seurannassa voi saada jotain näyttöä, mutta yksittäismittauksena sekin on melko arvoton.
Kuukautiset vääristävät tuloksia
Tanita-kehonkoostumusmittareita maahantuovan HUR Oy Ab:n Pohjoismaitten, UK:n ja Irlannin myyntijohtaja Anssi Lipsonen kertoo, että kehonkoostumusmittareiden luotettavuus paranee hinnan mukana.
– Koteihin myytävissä mittareissa on käytetty halvempia osia ja niissä on vähemmän taajuuksia sekä mittauspisteitä, mikä johtaa niiden suurempaan epäluotettavuuteen verrattuna ammattikäyttöön tarkoitettuihin mittareihin.
Lipsosen mukaan alkoholin käyttö, tupakointi, ruokailu, liikunta tai nesteiden nauttiminen ennen mittausta voivat vaikuttaa mittaustulokseen.
Myös mittaus kuukautisten tai raskauden aikana voi aiheuttaa mittausvirhettä. Mittaustulokseen vaikuttaa myös kellonaika, sillä se vaikuttaa ihmisen sähkönjohtavuuteen, samoin kehon lämpötila.
– Olen itse kokeillut mitata suoraan saunasta tultuani, ja tällöin saadaan usean prosentin heitto rasvaprosenttiin.
Lipsosen mukaan esimerkiksi jalkapohjien paksuuntuminen vuosien saatossa voi aiheuttaa vastuksen kasvamisen, jonka laite tulkitsee rasvaprosentin kasvuksi.
Jos kehon rasvaprosentille haluaa tehdä jotakin, kannattaa hypätä mieluummin kuntopyörän, kuin kehonkoostumusmittarin päälle.Ari Haimakainen / Yle
Mittanauha on halpa mittari
InBody-kehonkoostumuslaitteen maahantuonnista vastaavan Tervetec Oy:n toimitusjohtaja Antti Pajunen sanoo, että kehonkoostumusraportti ei ole yksioikoinen analyysi. Sen vuoksi sitä ei tulisi ylitulkita.
– Tuloksia käytetään ohjaustyön tukena selvittämään lähtötilanne ja seuraamaan kehossa tapahtuvia muutoksia, hän sanoo.
Pajusen mukaan aiheesta keskustelu kulkee usein siihen, mikä on puhdasta faktaa, tai onko mittauksessa virheprosenttia.
Samaan aikaan suositellaan painoindeksin ja mittanauhan käyttöä, jotka ovat Pajusen mukaan mahdollisimman kaukana faktasta.
– Mittanauhaa ja painoindeksin seurantaa suositaan mittaustavan edullisuuden takia, hän epäilee.
Tutkimusnäyttö toimivuudesta puuttuu
Terveydenhuollossa ei käytetä kehonkoostumuslaitteita, koska tutkimusnäyttö niiden vaikuttavuudesta on riittämätön.
Itä-Suomen yliopiston kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen professori Tomi Laitisen mukaan lääkärin työssä käytetään näyttöön perustuvaa tietoa.
Painon, painoindeksin ja vyötärön ympärysmitan osalta tällaista näyttöön perustuvaa tietoa menetelmän vaikuttavuudesta on paljon.
Lisäksi painon, pituuden ja vyötärön ympärysmitan mittaukset on helppo toteuttaa edullisesti ja luotettavasti.
– Pitäisi osoittaa kehon koostumuksen mittauksen tuottama lisäarvo ja hyötysuhde, ennen kuin sitä lähdettäisiin ottamaan laajempaan käyttöön potilastyössä, Laitinen sanoo.
Laitisen mukaan kotitalouksiin myytävissä kehonkoostumuslaitteista ei ole kuitenkaan mitään haittaa, jos niistä saa motivaatiota terveellisiin elintapoihin.
– Onhan se ihan kivaa tietoa, mutta kyllä se on enemmän sitä kivaa tietoa, kuin kovaa faktaa, Laitinen sanoo.
Tomi Pyylampi suosittelee kehonkoostumusmittausta vain pitkäaikaiseen seurantaan, ja mieluiten kuntourheilijoille, jotka siitä voivat hyötyä.Ari Haimakainen
Enemmän vastuuta laitteiden käyttäjille
Pohjois-Karjalan Liikunta ry:n aikuisliikunnan kehittäjä ja fysioterapeutti Tomi Pyylampi toivoisi laitteiden käyttäjien ottavan enemmän vastuuta raporttien tulkinnassa.
– Jonkinlainen terveysalan koulutus tai ainakin paljon itseopiskellut on oltava, että raporttia voi tulkita.
Pyylammen mukaan arvot voivat olla suuntaa antavia, mutta ne kannattaa kyseenalaistaa, jos ne eivät tunnu loogisilta.
– Pitää myös ymmärtää, mitä laitteen parametrit mittaavat. Täytyy tietää, mitä nestepaino tarkoittaa, millainen ihminen testattava on ja mistä mikäkin johtuu.
Pyylammen mukaan mittaaminen voi altistaa pahimmillaan syömishäiriölle.
– Nuorten parissa varsinkin tarkkaillaan liikaa rasvaprosenttia, ja sitten ei syödä, että rasva laskee. Se on väärä tapa tiputtaa, ihminen ei voi päättää, että nyt poltan vaikka pakarasta rasvaa, Pyylampi kertoo.
Aiheesta on mahdollista keskustella 14.2.2020 klo 23 saakka.
Veikkauksen pelikoneet ovat suurimmille kaupparyhmille jopa kymmenien miljoonien eurojen arvoista liiketoimintaa, kertoo Lännen Media.
Lännen Median tekemän selvityksen mukaan Veikkaus on maksanut esimerkiksi S-ryhmälle yli 40 miljoonaa euroa vuosina 2017–2018.
S-ryhmän mukaan korvaus on ollut vuosittain sama eli noin 21 miljoonaa euroa. Vuonna 2018 S-ryhmän koko liikevaihto oli noin 11,5 miljardia euroa.
Kolmesta suurimmasta kaupparyhmästä Kesko ja Lidl kieltäytyivät kertomasta Veikkaukselta saamiensa palkkioiden suuruutta Lännen Medialle. Veikkaus ei vastannut asiaa koskeviin kysymyksiin.
Lidl kuitenkin kertoo Lännen Medialle, että pelikoneiden sijoituspaikkamaksut ovat vain osa palkkioita. Toimitusjohtaja Nicholas Pennasen mukaan Veikkaus maksaa liiketoimintakumppaneilleen provision pelikoneissa pelatuista rahoista.
Keskon palvelujohtajan Petri Toivosen mukaan myyntipalkkiot ovat tärkeä tulonlähde esimerkiksi liikenneasemille ja lähikaupoille.
Pelimonopoli Veikkausta on arvosteltu viime kuukausina rajusti siitä, ettei se ole onnistunut hillitsemään riittävästi rahapelien aiheuttamia ongelmia.
Saksalaisen Stella Wedellin vierailu merestä kerätyistä muoviroskista koottuja teoksia esittelevässä valokuvanäyttelyssä Tukholmassa osoittautui poikkeuksellisen yllättäväksi. Merestä kerättyjä esineitä esittelevästä valokuvateoksesta Wedell tunnisti 12-vuotiaana kadottamansa c-kasetin, uutisoivat muun muassa The Guardian ja The Times.
Wedell oli nähnyt kasetin viimeksi 25 vuotta sitten Espanjaan suuntautuneella aurinkolomalla, jolla hän kuunteli musiikkia korvalappustereoillaan. Kokoelmakasetti, jolle hän oli nauhoittanut muun muassa Pet Shop Boysin ja Shaggyn musiikkia, katosi joko Mallorcalla tai Manner-Espanjan Costa Bravalla.
Wedell tunnisti kasetin omakseen sen biisilistan vuoksi. Hän oli ennen Espanjan-matkalle lähtöään nauhoittanut kasetille kokoelma-cd-levyllä olleita lauluja, mutta jättänyt niistä kaksi ensimmäistä pois, koska ne olivat "vanhojen ihmisten musiikkia".
"Tyrmistyttävä sattuma"
Teoksen tehneen englantilaisen valokuvataiteilijan Mandy Barkerin haltuun kasetti päätyi rannalta Kanariansaarten Lanzarotella. Saksalaislapsen kadottama kasetti oli siis kuluneiden vuosien aikana ajelehtinut meressä jopa yli 2 000 kilometrin matkan.
– Oli tyrmistyttävä sattuma, että Stella käveli näyttelyyni ja tunnisti kasettinsa, Barker hämmästelee The Guardianissa.
Barker käyttää taiteessaan merestä keräämiään esineitä, joista hän tekee asetelmia valokuviinsa. Löytämänsä kasetin hän oli kunnostuttanut kuuntelukelpoiseksi Plymouthin yliopiston asiantuntijan avulla.
– On vaikea sanoa, kuinka kauan kasetti on ollut meressä, mutta sen pysyminen vahingoittumattomana osoittaa muovin kestävyyden ja sen meriympäristölle aiheuttaman uhan, Plymouthin yliopiston professori Richard Thompson kommentoi.
Barkerin Sea of Artifacts -näyttely on ollut esillä muun muassa Tukholman ja Tallinnan Fotografiskassa.
Hissiyhtiö Kone on nostanut tarjoustaan saksalaisen monialayhtiö Thyssenkruppin hissitoiminnoista, kertoo uutistoimisto Bloomberg.
Kone ja sijoitusyhtiö CVC Capital tarjoavat kaupasta nyt yli 17 miljardia euroa, media kertoo nimettömään lähteeseen nojautuen. Yhtiön kanssa kilpailee kolme sijoitusyhtiöiden ryhmittymää, joista kukin on tarjonnut noin 16 miljardia euroa.
Thyssenkruppin hallituksen odotettiin tekevän päätöksen kaupasta viime päivinä. Päätös on kuitenkin Bloombergin mukaan venynyt, koska hallituksen jäsenet puntaroivat vaihtoehtoja ja kamppailevat suosikkiensa puolesta, Bloomberg kertoo.
Thyssenkrupp ei perjantaina illansuussa halunnut kumota eikä vahvistaa Bloombergin tietoja.
– Prosessia emme kommentoi, sanoi Thyssenkruppin viestintäjohtaja Peter Sauer Ylelle.
– Päätös tehdään helmikuun loppuun mennessä, kuten olemme aiemmin kertoneet tammikuun lopussa yhtiökokouksessa ja tällä viikolla ensimmäisen neljänneksen tulosjulkistuksen yhteydessä.
Miljardit tarpeen Thyssenkruppille
Thyssenkruppille hissibisneksen myynnistä saatavat miljardit ovat tarpeen yhtiön muiden liiketoimintojen tervehdyttämiseksi.
Thyssenkrupp kertoi torstaina, että sen oikaistu liiketulos heikkeni selvästi tilivuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja yhtiön velkatilanne paheni entisestään. Samalla toimitusjohtaja Martina Merz kertoi päätöksen hissiliiketoiminnan myynnistä olevan lähellä.
Martina MerzFriedemann Vogel / EPA
Bloombergin mukaan Thyssenkruppin hallitusta huolettaa kilpailuviranomaisten suhtautuminen kauppaan.
Jos Kone valitaan ostajaksi, viranomaiset saattavat perehtyä kauppaan kuukausia ja jopa hylätä sen kilpailusyistä, Thyssenkruppin johdossa pelätään Bloombergin mukaan. Muut ostajaehdokkaat ovat sijoitusyhtiöiden ryhmittymiä.
Kauppa olisi Suomen historian kallein
Myöskään Kone ei perjantaina kommentoinut Bloombergin uutista.
Kaupasta on huhuttu pitkään. Kone vahvisti tammikuun lopussa, että se on tehnyt tarjouksen Thyssenkruppin hisseistä. Koneen mukaan yhtiöt täydentäisivät toisiaan muun muassa maantieteellisesti.
Jos kauppa toteutuu, se olisi Suomen historian kallein yrityskauppa ja nostaisi Koneen maailman hissiliiketoiminnan ykköseksi.
Kylmä, nollan tienoilla pyörivä sää ja lumisade koettelevat Luoteis-Syyriasta pakenevia, kertoo Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM.
Kymmenettuhannet joutuvat nukkumaan ulkona. Järjestö pelkääkin, että useat ihmiset kuolevat kylmien sääolosuhteiden vallitessa. Pelastakaa Lapset -järjestö kertoo tiedotteessa, että lapsia on jo kuollut alueella kylmyyteen.
YK:n mukaan Idlibin seudulla yli 830 000 ihmistä on joutunut jättämään kotinsa viimeisen parin kuukauden aikana. Neljännesmiljoona on paennut pelkästään neljän viime päivän aikana.
YK:n hätäaputoimisto OCHA arvioi, että noin 60 prosenttia paenneista on lapsia. Monet perheet ovat joutuneet viimeisten kuukausien aikana lähtemään liikkeelle useaan kertaan, Pelastakaa Lapset kertoo.
OCHA:n mukaan ihmiset tarvitsevat kiireellisesti majapaikkoja. Toimisto on kuvannut alueen tilannetta yhdeksi pahimmista yhdeksänvuotisen sisällissodan aikana.
Puolet muualta paenneita
Idlibissä ja viereisen Aleppon alueilla asuu noin kolme miljoonaa ihmistä, joista puolet on jo aiemmin paennut muualta Syyriasta. Nyt, kun Idlibiin hyökätään, pakenemismahdollisuudet ovat rajalliset.
Syyria on Venäjän tuella hyökännyt kiivaasti Idlibiä, viimeistä kapinallisten hallussa olevaa aluetta, vastaan. Syyrian armeija esimerkiksi valtasi lauantaina kapinallisilta strategisesti tärkeän Saraqebin kaupungin.
Lisäksi Turkilla on Idlibissä 12 tarkkailupaikkaa osana Turkin ja Venäjän sopimusta.
Kunnollisten tilojen puute ajaa taidemuseot poistamaan taideteoksiaan. Esimerkiksi tilapäistiloihin viime vuonna muuttanut Mikkelin taidemuseo aikoo poistaa 30 taideteosta. Näistä kymmenen tuhotaan. Lopuille etsitään kotia muiden museoiden kokoelmista.
Mikkelin taidemuseon teokset on tällä hetkellä ripoteltu viiteen pieneen varastoon ympäri kaupunkia. Myös nykyisen kauppakeskuksessa toimivan näyttelytilan neliöt ovat kaksi kertaa pienemmät kuin aiemmat.
Olosuhteiden takia huonokuntoisimpia teoksia on tuhottava.
Mikkelin taidemuseon amanuenssi Paula Hyvönen muistuttaa, että jokainen tuhottava teos tarkastellaan yksilöllisesti. Taidemuseossa ei ole omaa konservaattoria ja ulkopuolinen kunnostaja tulee museolle aina kalliiksi.
– Jos teos on tuntemattoman tekijän ja se on todella huonossa kunnossa, ei ole enää järkevää laittaa rahaa kunnostukseen.
Mikkelin taidemuseon teokset on ripoteltu väliaikaisiin tiloihin.Jarkko Riikonen / Yle
Jokainen taidemuseon teos on hankittu aikoinaan jostain syystä ja tarkoitettu yleisön nähtäville. Kokoelmateoksen tuhoaminen on museoissa tarkkaan harkittu ratkaisu.
– Ei me mitään taiderovioita järjestetä. Esimerkiksi öljyvärimaalaus poistetaan kehyksistä ja leikataan palasiksi. Tuhoaminen myös dokumentoidaan jälkipolville, Hyvönen muistuttaa.
Taidemuseot eivät saa myydä teoksiaan ulkopuolelle. Lahjoittaminenkaan ei onnistu, koska teos saattaisi päätyä myyntiin nettikirpputoreille tai huutokauppoihin. Se olisi haitallista sekä taiteilijoiden että museoiden maineelle, kun teoksen hinta määrittyisi oudossa paikassa.
Poistoista on keskusteltu Suomessa 1990-luvulta asti ja keskustelu on kiihtynyt viime vuosina. Tutkimusten mukaan pieni osa suomalaisista runsaasta 50 taidemuseosta poistaa teoksia, mutta poistojen tarpeen myöntää valtaosa museoista.
Taiteilija Kirsimaria Törönen tekee taidetta myös kierrätysmateriaaleista.Jarkko Riikonen / Yle
Raha vähenee koko ajan ja tilat pienenevät. Mikkeliläinen kuvataiteilija Kirsimaria Törönen on harmissaan paikkakuntansa museon väistötiloista ja näkee tilanteessa vääristyneen arvovalinnan.
– Kunnallisella puolella suurin osa taidemuseoista toimii nyt tiloissa, jotka eivät vastaa toimintatarkoitustaan. Se on törkeää.
Mikkelin taidemuseon aarteet lojuvat Schjerfbeck-teosta myöten varastoissa. Huonot tilat hidastavat myös uusia hankintoja. Lahjoituksiakaan ei usein voida ottaa vastaan.
Amanuenssi Hyvönen uskoo, että tässä ajassa taideteosten elinkaari lyhenee. Taiteilijat valitsevat kierrätysmateriaaleja ja tekevät nopeasti hajoavia orgaanisia teoksia.
– Onko tulevaisuudessa sitten pelkästään digitaalista taidetta, Hyvönen kysyy.
Hallitus iloitsi viime viikolla eduskunnalle viemästään lakiesityksestä, joka takaisi vanhusten hoitoon sitovan 0,7 hoitajan mitoituksen yhtä vanhusta kohti.
Marja Sannikan ohjelmassa vieraillut yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger ei pidä lakiesitystä vanhusten kannalta erityisen mullistavana.
Hän arvioi tulevan hoitajamitoituksen pieneltä osaltaan parantavan ympärivuorokautisen hoivan laatua, mutta palveluiden riittävyyttä se Krögerin mukaan muuta.
– Pidän jopa pienenä riskinä palveluiden saatavuuden vähenemistä, jos hoitajamitoitus nostaa kuntien kustannuksia.
Ongelmana hoitoon pääsy
Palveluihin pääsy onkin Krögerin mukaan vanhustenhoidon suurin ongelma. Perustuslain mukaan julkisen vallan tulee turvata jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.
Nyt näin ei vanhustenhoidossa Krögerin mukaan tapahdu: kaikki vanhukset eivät saa tarvitsemaansa hoitoa tai heillä ei ole siihen varaa. Eikä hoitajamitoitus auta tätä tilannetta lainkaan, koska se ei lisää palveluiden tarjontaa.
– Valtio ja kunnat rikkovat tällä hetkellä Suomen perustuslakia.
Kröger pitää yllättävänä sitä, miten perustuslain rikkomiseen ei ole puututtu.
– Esimerkiksi sote-uudistusprosessissa katsottiin tarkkaan, että perustuslain säädöksiä noudatetaan. Silti meillä on samaan aikaan vanhuspalvelujärjestelmä, joka ei noudata perustuslakia, eikä siihen juuri kiinnitetä huomiota.
Kröger: Palvelujärjestelmä tismalleen sama kuin vuosi sitten
Vanhustenhoidon ongelmat nousivat ryminällä julkisuuteen reilu vuosi sitten. Jyväskylän yliopiston Ikääntymisen ja hoivan huippuyksikköä johtava Kröger katsoo, että sen jälkeen tilannetta on korjattu lopulta aika vähän.
– Toki hoitajamitoitus on liikkeellä ja Valvira ja muut viranomaiset ovat kiristäneet valvontaa, mutta sinänsä palvelujärjestelmä on tismalleen sama kuin vuosi sitten.
Krögerin mukaan tilanne ratkeaisi palveluiden saatavuutta lisäämällä, mutta ilman lisärahoitusta ongelmat eivät ratkea.
Guzenina iloinen hoitajamitoituksen etenemisestä
Sitovan hoitajamitoituksen saaminen lakiin on ollut pitkä prosessi. Asia oli esillä varsinkin vuonna 2012, jolloin silloinen peruspalveluministeri Maria Guzenina (sd) ajoi hoitajamitoitusta lakiin. Tuolloin hanke kaatui kokoomuksen vastustukseen.
Marja Sannikan haastattelussa SDP:n kansanedustaja Guzenina sanoi olevansa ennen kaikkea hoitajien ja hoidettavien puolesta iloinen siitä, että hoitajamitoitus nyt etenee.
Toisaalta tälle vuodelle vanhustenhoidon parantamiseen on rahaa vain 5 miljoonaa euroa.
– Jos itselläni olisi rahasäkki ja voisin yksinvaltiaana määrätä, ilman muuta sanoisin, että nyt kaivetaan se miljardi. Otetaan vaikka velkaa tai leikataan yksityisten hoivajättien voitot pois jonkinlaisella lainsäädännöllä, Guzenina pohti.
Sannikan vieraana on myös elämäntyönsä vanhusten parissa tehnyt Harriet Finne-Soveri.
– Olen nipistellyt itseäni ja todennut, että pahaa unta tämä ei ole, mutta elän painajaista. Apua!
– Olen miettinyt, että poistuisin hoitoalalta kokonaan, koska tässä tulee kyyniseksi.
Yllä olevat ovat lainauksia Ylen haastattelemilta hoitoalan henkilöiltä, jotka työskentelevät Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavassa Kymsotessa.
Kommentit heijastelevat sotekuntayhtymässä viime syksynä tehtyjen työtyytyväisyyskyselyn tuloksia.
Ylen haltuunsa saama asiakirja paljastaa, että iso osa soteyhtymän henkilökunnasta on tyytymätön työpaikkaansa. Asiakirjan mukaan tyytymättömyys Kymsoteen kasvoi koko viime syksyn syyskuusta alkaen.
Huonoimman arvosanan Kymsote saa työnantajana, sillä pahimmillaan lähes kolme työntekijää neljästä ei suosittelisi ystävilleen tai tuttavilleen Kymsotea työpaikaksi.
Myös töiden sujuvuus ja työnantajalta tulleiden ohjeiden selkeys saa henkilökunnalta tylyn arvion.
Kymsotessa mietitään keinoja työtyytyväisyyden parantamiseksi. Tavoitteena on kehittää muun muassa johtamista sekä työtapoja yhdessä työntekijöiden ja esimiesten kanssa. Tulosten on tarkoitus näkyä myös asiakkaille ja potilaille.Antro Valo / Yle
Syksyn kuluessa tyytymättömien vastaajien osuus nousi koko ajan, ja oli marraskuussa yli 60 prosenttia. Jokaisessa kyselyssä vain kymmenen prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa tyytyväisiä.
Tiedot ilmenevät koko soteyhtymän henkilöstölle kuukausittain tehtävästä kyselystä. Kyselyn tarkoituksena on selvittää, millaisena Kymsoten henkilökunta kokee työnsä.
Ylen saamat tiedot koskevat kolmea kuukausikyselyä viime vuoden lopulta.
Kyselyyn vastanneiden määrä vaihteli viime syksynä noin 1700-2500 työntekijän välillä. Vastaajien määrä laski pitkin syksyä, enimmillään vastausprosentti oli 40. Kyselyn sai vastattavakseen noin 6000 Kymsoten työntekijää.
Huolena potilasturvallisuus ja työssä jaksaminen
Ylen haastattelemat henkilökunnan edustajat sanovat ennen kaikkea olevansa huolissaan potilasturvallisuudesta sekä omasta ja kollegoidensa jaksamisesta.
– Tykkään kyllä työstäni, mutta en tykkää tehdä sitä näin, kuvailee arkeaan 20 vuotta kotihoidossa vanhuksia hoitanut työntekijä.
Hänen mukaansa asiakkaita on päivässä niin monta, että esimerkiksi aamulääkkeitä ja aamupalaa odottaa samanaikaisesti useita vanhuksia. Osa joutuu väistämättä odottamaan.
– Kuka saa palvelun oikeaan aikaan ja kenestä huolehtiminen siirtyy myöhemmäksi. Sen joutuu joka päivä joutuu päättämään. Se on aika raskasta.
Hoitaja kertoo myös, että seurauksena on muun muassa tunne huonosti tehdystä työstä. Sen lisäksi, että asiakkaat ja heidän omaisensa ovat tyytymättömiä hoitoon.
– Joskus tarvitsisi työssä onnistumisen iloja, mutta niitä ei ole, hän huokaisee.
"Vanhukselta varastetaan aikaa"
Kymmenen vuotta samankaltaista työtä tehnyt toinen työntekijä sanoo, ettei pysty tekemään työtään niin hyvin kuin haluaisi. Moni vanhuksista saa hänen mukaansa minimihoidon, koska asiakkaille laadittujen hoito- ja palvelusopimusten noudattaminen on kiireen takia mahdotonta.
– Hoidamme monien äitejä ja isiä. Halutaanko heille tällaista hoitoa, jota nyt pystymme antamaan? kysyy työntekijä.
Esimerkkinä hän kertoo tilanteen, jossa hoidettavia vanhuksia tulee syystä tai toisesta lisää yhdelle työntekijälle työvuoron aikana.
– Hygieniasta huolehtimiseen tarkoitetuista viikottaisista suihkuvuoroista saatetaan joutua tinkimään, koska kiire on jo seuraavaan paikkaan.
Kymsoten henkilöstökokemuskyselyn saa vastattavakseen noin 6000 työntekijää.Pyry Sarkiola / Yle
Kenen hoitamisesta sitten tingitään? Siihenkin on hoitajan mukaan muotoutunut käytäntö.
– Usein on ikävä kyllä niin, että tingitään sellaiselta asiakkaalta, josta tiedetään, että hän ei valita. Ikään kuin varastetaan aikaa asiakkaalta toiselle, sanoo työntekijä.
Ajan “varastamisella” on myös taloudellinen merkitys.
– Asiakashan maksaa silloin liikaa. Hän ei saa sitä hoitoa ja palvelua, josta on sovittu, jatkaa työntekijä.
"Hävettää"
Yksi haastattelemistamme hoitoalan ammattilaisista sanoo, että vanhusten huono kohtelu on seurausta vanhanaikaisesta johtamisesta.
– Henkilöstöä ei oteta mukaan tekemään suunnitelmia eikä kuunnella mikä toimii ja mikä ei.
Hoitajan mukaan hänen oman työyksikkönsä henkilöstö on täysin uupunut useiden työn organisointia koskevien muutosten keskellä.
– Viikon aikana toimintamallit voivat muuttua usein. Kenelläkään ei lopulta ole tietoa mitä viimeksi on päätetty ja miten asiat suunniteltu tehtäviksi.
Hän sanoo myös, että henkilöstön alimitoitus ja vanhuksien heikko kunto ovat mahdoton yhtälö. Terveydenhoitajana työskentelevä henkilö lisää vielä, että juuri nyt hän ei ole kovin ylpeä työstään.
– Moraalisesti omaa työtään ei voi tehdä, jos vähänkään on liikettä korvien välissä. Hävettää.
Johto: "Parannettavaa on"
Sotekuntayhtymä Kymsoten toimitusjohtaja Annikki Niiranen sanoo, että henkilöstön tyytymättömyys on hyvin tiedossa.
Keskeinen syy tyytymättömyyteen on hänen mukaansa Kymenlaaksossa vasta runsas vuosi sitten tapahtunut iso muutos sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä. Kymsote syntyi vuoden 2019 alussa kun kuuden kunnan ja sairaanhoitopiiri Carean järjestämät palvelut ja erilaiset työkulttuurit niputettiin yhteen.
– Muutos on ollut niin valtava, että kyllä se näkyy siinä miten työntekijät ovat arkensa kokeneet, sanoo Niiranen.
Hän myös tietää, mistä ja miten kenkä puristaa.
– Henkilöstö on jaksamisen äärirajoilla työn määrän suhteen, ja työkäytännöt ovat epäselviä. Silloin on hankala suositella työpaikkaa muille.
Kymsoten toimitusjohtaja Annikki Niiranen.Pyry Sarkiola / Yle
Juuri tähän Niirasen mukaan on tarkoitus jatkossa puuttua Kymsoten eri työpaikoilla. Tavoitteena on, että henkilöstö otetaan mukaan kehittämään työtä ja Kymsoten tarjoamia sotepalveluja.
– Tarkoitus on, että henkilöstö kokee johtamisen ja työtavat mielekkäiksi.
Henkilöstön työtyytyväisyys on kirjattu yhdeksi keskeiseksi Kymsoten kehittämiskohteeksi vuoteen 2022 ulottuvassa taloussuunnitelmassa.
Pääluottamusmies: "Huolestuttavaa"
Lähi- ja perushoitajia edustavan ammattiliitto SuPerin Kymsoten pääluottamusmies Hannele Nupponen pitää työtyytyväisyystilannetta huolestuttavana.
Hänen muistuttaa, että Kymsotessa on sen ensimmäisen vuoden aikana tapahtunut paljon.
– Uusi työnantaja, yt-neuvottelut ja hoitajapula. Siinä on semmoinen paketti, joka ei voi olla näkymättä tyytymättömien osuudessa.
Nupposta ei hämmästytä haluttomuus suositella Kymsotea työpaikkana.
– Onko odotettavissa muuta vastausta, kun kysymys esitetään työntekijöille, jotka ovat edellä mainittujen asioiden alla, kysyy Nupponen.
Pääluottamusmies pohtii myös sitä miksi työntekijät eivät halua tai uskalla omalla nimellään kertoa työstään julkisuudessa.
– Kertoisiko oman työpaikan menettämisen tai leimaantumisen pelosta, arvelee Nupponen.
Päinvastaisiakin tuloksia on saatu
Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Jaana Laitinen sanoo, että Kymsoten tilanne herättää kysymyksiä. Hän sanoo kriittisenä tutkijana kiinnittävänsä huomion vastaajien määrään, joka laski kolmessa kyselyssä koko syksyn ajan.
– Enimmilläänkin 40:n vastausprosentti on aika pieni. On mahdollista, että vastaajien joukossa kriittisesti suhtautuvien määrä korostuu.
Tällä voi olla hyväkin puolensa.
– Nyt on ainakin johdon huomio kiinnitetty siihen, että jotain on tehtävä. Hyvä, että johto on reagoinut tilanteen korjaamiseksi.
Laitinen muistuttaa, että sosiaali- ja terveysyhtymät voivat olla myös sellaisia työpaikkoja, joita työntekijät haluavat suositella muillekin.
Työterveyslaitoksen omassa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille suunnatussa vuosittaisessa Mitä kuuluu? -työhyvinvointikyselyssä työpaikkaansa suosittelisi muille yli 60 prosenttia vastaajista. Heitä oli yli 20 000 yhteensä kymmeneltä sotealueelta tai kuntayhtymästä.
– Tulokset eivät ole kuitenkaan vertailukelpoisia Kymsoten kanssa, koska tutkimusmenetelmät ovat erilaiset, huomauttaa Laitinen.
TTL on aiemmin kuitenkin kertonut, että sairaalahenkilöstön halukkuus suositella omaa työnantajaa ystävilleen on tasaisesti vähentynyt vuodesta 2015 lähtien kaikissa ikä- ja ammattiryhmissä.
Aiheesta voi keskustella lauantaihin kello 22.00:een asti.
Amazonin toimitusjohtaja ja pääomistaja Jeff Bezos on ostanut Los Angelesista luksustalon historiallisen kovalla hinnalla.
Maailman rikkain mies hankki Beverly Hillsissä sijaitsevan lukaalin 165 miljoonalla dollarilla eli 152 miljoonalla eurolla. Kyseessä on Los Angelesin historian hintavin talokauppa. Aiempi talokauppaennätys miljoonakaupungissa on reilut 138 miljoonaa euroa.
Tosin Bezosin kukkarossa talokauppa ei juuri tunnu: miljardöörin noin 120 miljardin euron omaisuudella talohinta vastaa 0,125 prosenttia hänen varallisuudestaan, laskee muun muassa ABC7 News.
Noin 1 200 neliömetrin kartanossa on kahdeksan makuuhuonetta ja yhdeksän kylpyhuonetta. Lisäksi valtavalla 3,6 hehtaarin tontilla on muun muassa tenniskenttä, golfrata, uima-allas ja useita vierastaloja vehreiden puutarhojen ympäröiminä.
Esimerkiksi Los Angeles Times on julkaissut verkkojutussaan yläilmoista otetun kuvan, jossa tontin mittasuhteet ympäristöönsä käyvät ilmi.
Warren Estate niminen talo on nimetty sen alkuperäisen omistajan, elokuvamoguli Jack Warnerin mukaan. Hollywoodin kulta-ajalla kartanolla juhlivat usein muun muassa Frank Sinatran, Judy Garlandin ja Paul Newmanin kaltaiset tähdet.
Bezos osti talon mediamoguli David Geffeniltä. Geffen itse oli hankkinut talon vuonna 1990 vajaalla 44 miljoonalla eurolla.
Seinäjokelaisen hoivakoti Kissanpäivien toiminta on siirretty Seinäjoen kaupungin vastuulle. Ennen toiminnan siirtämistä kaupungille yksikön toiminnassa oli paljastunut suuria ongelmia, henkilökuntaa oli liian vähän ja lääkehuollossa oli puutteita.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Päivi Ahvenus kertoo, että työvuorossa oli pääasiassa yksi työntekijä kerrallaan. Sillä pystyttiin tekemään perushoito, mutta ei takaamaan palvelun laatua, ei edes asukkaiden ulkoilua. Tupakalle saattoi päästä ulko-oven viereen.
Hoitokodissa oli virallinen lupa 21 vanhuksen tehostettuun asumiseen, mutta asukkaista vain yksi täytti kriteerit ja muut olivat pääasiassa päihdekuntoutujia.
Osa asukkaista oli aggressiivisia ja työturvallisuus oli vaarantunut. Hoitokodista oli useita väkivaltailmoituksia, joiden mukaan hoitajia oli löyty, raavittu tai potkittu.
– Hoitajat pelkäsivät olla töissä. Kun vuorossa oli vain yksi työntekijä, tilanne oli hallitsematon.
Aluehallintoviraston tammikuun käynnin jälkeen henkilökuntaa oli lisätty hoivakotiin, mutta ei riittävästi.
Riittämättömän hoitajamäärän lisäksi hoivakodin lääkkeiden jakamisessa ja säilytyksessä oli isoja ongelmia. Muun muassa keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä oli säilytetty puutteellisesti ja seurantakortteja puuttui.
– Kaapit eivät ole olleet lukossa ja kuka tahansa pääsi ottamaan omia tai muiden lääkkeitä. Lääkkeitä oli lainattu toisille asukkaille ihan tarkoituksellisesti ristiin. Hävittäminen oli myös hoidettu epäasianmukaisesti, siellä oli tyhjä limupullo täynnä lääkkeitä, sen sai auki korkin kiertämällä, Päivi Ahvenus sanoo.
Insuliineja oli säilytetty ruokatarvikkeiden joukossa.
– Pitäisi olla omat lääkejääkaapit, eikä säilyttää niitä siellä perunakattiloiden vieressä.
Lääkehuollon puutteista ei Ahvenuksen mukaan ole aiheutunut vaaratilanteita.
– Vaikka tokihan on vaara, jos insuliinia saa liikaa, kuten oli tapahtunut.
Hoivakodin lääkärikäynnit olivat epäselviä. Omistaja kertoi toisin kuin hoitajat, jotka sanoivat nähneensä hoivakodissa lääkärin viimeksi syksyllä.
– Siitäkään ei löytynyt mitään kirjausta. Omistaja kertoi lääkärin käyneen pari viikkoa sitten.
Henkilökunta ja läheiset tyytyväisiä
Hoitokodin toiminnan keskeyttäminen on hyvin poikkeuksellinen tilanne.
– Omistaja ei tunnistanut hoivakodin ongelmia tai vähätteli niitä. Silloin ei ole todennäköistä, että ongelmia korjataan omatoimisesti, Ahvenus sanoo.
Kissanpäivien toiminta siirtyi toistaiseksi Seinäjoen kaupungille. Kaupunki on lisännyt hoitajia ja lääkehuoltoa parannetaan ensimmäisenä.
– Hoivakodin hoitajat ovat hyvin huojentuneita, että parannusta on tulossa. Myös läheiset ovat olleet tyytyväisiä. Osa on kertonut huomanneensa puutteita aiemmin.
Omistajaa ei ole tavoitettu kommentoimaan tilannetta.
Korjattu: 14.2.2020 kello 14.49 Muutettu Päivi Ahvenuksen titteli ylitarkastajaksi.
Albert Edelfelt maalasi Maria ja lapsi -teoksen Pariisissa vuonna 1895. Teos myytiin samana vuonna, jonka jälkeen se on ollut tuntemattomilla teillä.
Maalaus ei ole koskaan aiemmin ollut esillä Suomessa, mutta 1940-luvulla se luetteloitiin Edelfeltin oman kirjeen perusteella.
Edelfeltiä 1980-luvulta lähtien tutkinut Porvoon museon johtaja Marina Catani pääsi maalauksen jäljille kymmenen vuotta sitten.
Maria ja lapsi -maalaus on sijainnut todennäköisesti aina Poznanin kaupungin lähistöllä sijaitsevassa puolalaisessa linnassa.
Marina Catanin mukaan maalaus päätyi linnaan suoraan Pariisista. Sen hankki taidekeräilijä Aleksander Raczynskin tuolloinen sukulainen.
Symbolismia parhaimmillaan
Catanin mukaan Maria ja lapsi -maalaus edustaa Edelfeltin symbolistista kautta parhaimmillaan. Teoksessa Edelfelt on muun muassa pyrkinyt Rembrandtin kaltaisiin valaistuksellisiin ratkaisuihin.
– Kyseessä on hieno työ, jossa tunteen ilmaisu ja äidinrakkaus tulevat upeasti esille.
Fyysistä maalausta Catani ei ole vielä nähnyt.
– Se on ihmeellisen kaunis maalaus, jonka haluan ehdottomasti nähdä. Otan yhteyttä museoon ja kerron, millaisen aarteen he omistavat, Catani sanoo.
Catanin toiveena on myös saada uskonnollisteemainen maalaus joskus esille Suomeen.
Kymmenien miljardien sijoitussalkkuja hallitsevat eläkeyhtiöt Varma ja Ilmarinen kertoivat tänään viime vuoden onnistumisistaan.
Suomalaiset eläkkeensaajat voivat olla tyytyväisiä, sillä molemmat yhtiöt kertoivat saaneensa eläkerahoille reilut tuotot. Molempien sijoitukset tuottivat yli viisi miljardia euroa eli noin 12 prosenttia. Eniten tuottoa yhtiöt saivat osakemarkkinoilta.
Tämän vuoden sijoitusnäkymiä varjostaa Kiinassa suurkaupunkeja autioittanut koronavirus.
Kysyimme Varman ja Ilmarisen toimitusjohtajilta, mitä koronaviruksen vaikutuksesta talouteen tiedetään nyt.
Kuinka suuri uhka koronavirus on Kiinan ja koko maailman taloudelle?
Toimitusjohtaja Risto Murto, Varma:
Kiinan merkitys kansainvälisesti on kasvanut. Käytännössä työpäivien määrä siellä on koko ajan laskenut, ja ensimmäisestä vuosineljänneksestä tulee Kiinassa väistämättä heikko. Se vahvistaa jo päällä olevaa globaalia teollisuustaantumaa. Tuoreimmat luvut esimerkiksi Keski-Euroopan kehityksestä ovat heikkoja. Koronaviruksen vaikutus heikentää tilannetta entisestään.
USA tuntuu kestävän teollisuusheilahtelut ja koronavirukset eli siellä ennusteet ovat hyvin tasaisia. Euroopassa taas teollisuustaantuma jyllää ja piristyminen viivästyy.
Sitä, kuinka suuri vaikutus koronaviruksella on Kiinan ja Euroopan kautta Suomeen, ei vielä voi sanoa, koska koska emme tiedä, milloin kiinalaiset pystyvät palaamaan täysimääräisesti töihin, Risto Murto arvioi.Markku Ulander / Lehtikuva
Toimitusjohtaja Jouko Pölönen, Ilmarinen:
Koronaviruksen leviämisvauhti on keskeisin asia: saadaanko sitä hillittyä ja jäävätkö vaikutukset sitä kautta lyhytaikaisiksi. Tällä hetkellä markkinoilla odotetaan, että vaikutus on hyvin lyhytaikainen. Vaikutukset maailmantalouteen tulevat Kiinan talouden kautta. Kiinassa on paljon tuotantoa, ja sitä kautta voi tulla maailmanlaajuisesti tietyistä komponenteista pulaa ja sitä kautta vaikutus leviää maailmantalouteen.
Jos virus jatkaa leviämistään ja leviää erityisesti Kiinan ulkopuolelle voimakkaammin ja siitä tulee pidempiaikainen vaikutus, niin sillä on vaikutusta niin maailmantalouden kasvunäkymiin kuin yritysten tuloskasvuun, joka heijastuu sitten osakekursseihin. Niin Kiinassa kuin muuallakin tehdään kuitenkin voimakkaita toimenpiteitä viruksen leviämisen estämiseksi, joten odotan ja toivon vahvasti, että sillä on vain lyhytaikaiset vaikutukset.
Millä toimialoilla koronaviruksen vaikutus näkyy ensimmäisenä?
Risto Murto:
Eniten se näkyy niillä aloilla, joilla on Kiina on merkittävä asiakas, tai tuotteiden rakentaja. Ensimmäinen heikoin lenkki on perinteinen teollisuus.
Jouko Pölönen:
Kaikilla niillä toimialoilla, joilla on paljon valmistusta ja tiettyjä komponentteja Kiinassa, jotka ovat Kiinasta riippuvaisia sitä kautta. Myös matkailuun, turismiin ja lentoliikenteeseen tällä on vaikutuksia jo nyt.
Joillakin suomalaisyhtiöillä saattaa olla jo vaikeuksia saada Kiinan-tehtailla työvoimaa paikalle, sanoo Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen.Nina Kaverinen
Miten koronaviruksen vaikutus näkyy Suomessa?
Risto Murto:
Suomi on ollut positiivinen poikkeus. Kansainvälinen teollisuustaantuma ei ole vielä Suomeen tarttunut, mikä on ollut positiivinen yllätys, mutta väkisinkin Suomen perinteisen teollisuuden kasvu taittuu, jos Kiinan virustilanteesta tulee pitkäaikainen. Sitä ei pystytä välttämään taloudessa. Sitä, kuinka suuri vaikutus koronaviruksella on Kiinan ja Euroopan kautta Suomeen, ei vielä voi sanoa, koska koska emme tiedä, milloin kiinalaiset pystyvät palaamaan täysimääräisesti töihin.
Jouko Pölönen:
Suomalaisilla yhtiöillä on globaalia toimintaa ja monilla on myös Kiinaan liittyviä toimintoja. Joillakin saattaa olla jo Kiinassa tehtaissa hankaluuksia saada työvoimaa paikalle. Myös komponenttipulan leviäminen voi aiheuttaa vaikutuksia. Tärkeintä on nyt saada epidemia rajattua, ettei tule pitkäaikaisia vaikutuksia.
Musiikin sanotaan olevan taidelajeista aineettomin.
Ja nyt, kun musiikki tulee pilvestä suoraan kännykkään, sen luulisi olevan aineettomampaa kuin koskaan.
Näin ei kuitenkaan ole. Uusi tutkimus musiikin kuuntelun ilmastovaikutuksista kertoo, että musiikin striimaus rasittaa ympäristöä enemmän mikään aiempi formaatti.
Kanadalainen, Oslon yliopistossa työskentelevä musiikkitieteilijä Kyle Devine laski vinyylien, kasettien, cd-levyjen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ja vertasi niitä striimauksen aiheuttamiin päästöihin. Tulos oli hätkähdyttävä: striimauksen päästöt olivat huomattavasti fyysisiä tallenteita suuremmat.
Samuli Huttunen / Yle
Devine valitsi kunkin formaatin huippuvuoden, siis vuoden, jolloin vinyylejä, kasetteja ja cd-levyjä myytiin eniten. Hän rajasi tarkastelun Yhdysvaltoihin.
Sitten hän laski, paljonko muovia kyseisenä vuonna kului tuotteen valmistukseen. Vinyylit, kasetit ja cd-levythän ovat pääasiassa muovia. Esimerkiksi vinyylilevyihin käytettiin huippuvuonna 1977 yhteensä 58 miljoonaa kiloa muovia.
Viimeinen vaihe oli muuttaa käytetty muovimäärä kasvihuonekaasupäästöiksi: cd-levyt kuormittivat ilmastoa 157 miljoonan kilon verran, vinyylit 140 miljoonaa kiloa ja kasetit 136 miljoonaa kiloa. Kasvihuonekaasupäästöt olivat siis aika lähellä toisiaan.
Entä striimauksen ilmastokuormitus?
Sen selvittäminen ei ollut aivan yhtä suoraviivaista kuin fyysisten tallenteiden osalta. Devinen mukaan Yhdysvaltain musiikkiteollisuuden tietoihin on vaikea päästä käsiksi ja eikä niiden luotettavuutta ole helppoa varmistaa.
Devine käytti levy-yhtiöitä edustavan Recording Industry Association of American tietoja musiikin striimauksen määristä vuosina 2015-2016. Greenpeacen avulla hän pystyi arvioimaan, oliko striimaukseen käytetty energia tuotettu hiilellä, kaasulla, ydinvoimalla vai uusiutuvalla energialla.
Tämän jälkeen hän laski hiilijalanjäljen: Striimaus näyttäisi aiheuttavan 200-350 miljoonan kilon kasvuhuonekaasupäästöt vuodessa. Siis jopa yli kaksinkertaisen kuormituksen fyysisiin tallenteisiin verrattuna.
– Päästöluku vaihtelee noin paljon, koska internetin käyttämää energiaa on vaikea määrittää tarkasti.
Lukuun ei ole myöskään huomioitu datan prosessoinnissa tai säilytyksessä tarvittavaa energiaa. Devine arveleekin, että todellisuudessa striimauksen aiheuttamat päästöt ovat vielä hänenkin laskelmaansa suuremmat.
Toisaalta, myös fyysisten tallenteiden ympäristövaikutus kasvaisi, jos laskelmissa huomioitaisiin esimerkiksi levyjen tai kasettien kuljetukseen kuluva energia. Lisäksi tuote itsessään on ympäristörasite.
Vinyylilevy ei ole ratkaisu
Mitä Devinen laskelmista pitäisi ajatella? Onko hänen viestinsä: lopeta striimaus, osta vinyylilevy.
– Ei todellakaan! Jos kuuntelisimme vinyylilevyjä yhtä paljon kuin kuuntelemme musiikkia striimattuna, ongelma olisi paljon suurempi.
Devinella ei ole vastausta kysymykseen, missä formaatissa musiikkia kannattaisi kuunnella, jos haluaisi minimoida ympäristövaikutukset.
Ilmeisesti kuitenkin kuuntelumäärä vaikuttaa asiaan. Brittiläisen The Conversation -julkaisun laskelmien mukaan 27 kuuntelukertaa olisi rajapyykki: sen jälkeen albumin kuunteleminen vinyyliltä on ympäristöystävällisempää kuin striimipalveluista.
Devine ei myöskään halua, että ihmiset alkaisivat potea huonoa omaatuntoa musiikin kuuntelusta. Hän itse sanoo olevansa musiikin sekakäyttäjä, joka on bändinsä kanssa julkaissut vinyylejä, cd-levyjä, hänen musiikkiansa on striimipalveluissa ja hän on striimipalvelun tilaaja. Kaiken päälle Devinella on pieni vinyylilevykokoelma.
– Tutkimuksen tarkoitus ei ole syyllistää yksilöitä. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että musiikin kuuntelu on osa samaa kokonaisuutta kuin vaikkapa lentäminen tai betonin valmistus - kaikella on vaikutusta myös ympäristöön.
Musiikintutkija Kyle Devine kertoi musiikinkuuntelun ilmastovaikutuksista helsinkiläisyleisölle.Jyrki Lyytikkä / Yle
Devine esiintyi perjantaina Helsingissä Sitran järjestämässä Luovien alojen kestävät tuotantomallit -tapahtumassa. Paikalle oli kutsuttu muun muassa musiikkibisneksessä työskenteleviä ihmisiä.
– Juuri tällainen on rohkaisevaa. Se, että alan ihmiset alkavat miettiä näitä asioita.
Miettivätkö suuret striimipalveluyhtiöt? Kun Devine valmisteli tutkimustaan, hän yritti olla yhteydessä muun muassa Spotifyn kanssa. Turhaan.
Spotify on parin viime vuoden aikana alkanut raportoida myös toimintansa ympäristövaikutuksista. Raportin ongelma on Devinen mukaan se, että Spotify, samoin kuin moni muu musiikkipalvelu, käyttää Googlen tai Amazonin kaltaisten jättiläisten tallennuspalveluita. Raporteissa yhtiön omat päästöluvut saattavat laskea, vaikka todellisuudessa toiminnasta aiheutuvat ympäristöhaitat kasvavat.
– Striimiyhtiöt eivät voi vain sysätä vastuuta Googlelle tai Amazonille. Ne voisivat ostaa niistä osuuksia ja yrittää vaikuttaa sitä kautta.
Googlen kaltaisten jättiläisten omistamat datakeskukset tuottavat arviolta noin kaksi prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Se on samaa suuruusluokkaa lentämisen kanssa.
Pohjanmaan poliisin Seinäjoen talousrikosyksikkö on aloittanut esitutkinnan asiassa, jossa eteläpohjalaisen pienyrityksen epäillään ostaneen, myyneen ja säilyttäneen riistalihatuotteita, joiden alkuperässä ja pakkausmerkinnöissä on huomattavia epäselvyyksiä.
Muun muassa yrityksen hirvenlihatuotteisiin liittyy useita elintarvikemääräysten vastaisuuksia.
Ruokavirasto on tänään määrännyt Etelä-Pohjanmaalla toimivan Joupin Meklari Oy:n kaikki lihatuotteet hävitettäväksi. Ruokaviraston mukaan tuotteiden pakkausmerkinnöissä olevien epäselvyyksien vuoksi ei voida varmistua niiden sisällöstä, alkuperästä eikä elintarviketurvallisuudesta.
– Ei voitu varmistua siitä, mitä pakkauksissa oikeasti on, mikä niiden alkuperä on ja miten niitä on käsitelty elintarvikeketjun eri vaiheissa. Emme voineet olla varmoja niiden elintarviketurvallisuudesta, sanoo osastonjohtaja Leena Räsänen Ruokavirastosta.
Päätös yrityksen kaikkien tuotteiden hävittämisestä on Räsäsen mukaan harvinainen.
– Riistanlihaan liittyviä tapauksia meillä ei ole ollut aikaisemmin, tämä on laatuaan ensimmäinen. Enkä muista, että olisi ollut muitakaan tilanteita, missä kaikki tuotteet olisi määrätty hävitettäviksi.
Pohjanmaan poliisin mukaan rikosnimikkeinä ovat törkeä petos, terveysrikos, markkinointirikos ja elintarvikerikkomus. Rikoksista epäillään yrityksen vastuuhenkilöä ja yrityksen työntekijää.
Molemmat epäillyt ovat olleet pidätettyinä ja yrityksen omistaja on vangittu tänään 14. helmikuuta Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudessa todennäköisin syin epäiltynä edellä mainituista teoista.
Pakkausmerkinnät eivät vastaa todellisuutta
Poliisi kertoo, että elintarvikeviranomaisilta saatujen tietojen perusteella yrityksen tiloissa on ollut lupa ainoastaan varastoida pakastettua lihaa. Esitutkinnassa on kuitenkin käynyt ilmi, että yrityksen vuokratiloissa on myös käsitelty ja pakattu riistalihaa. Lihapakkauksiin on laitettu merkintöjä, jotka eivät vastaa todellisuutta riistalajin tai kotimaisuuden osalta.
Poliisin mukaan yritys on kirjanpidon perusteella ostanut tuhansia kiloja ulkomaista riistalihaa ja myynyt sen kotimaisena riistatuotteena. Lihat on myyty pääosin isoille kauppaliikkeille ja ravintoloille ympäri Suomea.
Poliisi toteaa tiedotteessaan, että yrityksen omistajan epäillään saaneen kyseenalaisin keinoin vajaan kolmen vuoden aikana useita kymmeniä tuhansia, jopa yli satatuhatta euroa rikoshyötyä.
Ruokavirasto pyytää hävittämään tuotteet
Ruokaviraston mukaan tuotteita on edelleen myynnissä.
Ruokavirasto on pyytänyt kuntien elintarvikevalvontaviranomaisia varmistumaan yrityksen tuotteiden hävittämisestä niiden ostopaikoissa. Myös kuluttajia pyydetään hävittämään tuotteet asianmukaisesti.
– Jos kuluttaja on ostanut tai hänellä on hallussaan yrityksen tuotteita, pyydämme, että hän joko hävittää ne kotitalousjätteenä itse tai palauttaa ne ostopaikkaan, Leena Räsänen sanoo.
Ruokaviraston tiedossa ei ole, että tuotteista olisi aiheutunut kuluttajille terveysvaaraa.
– Hävittämismääräys on annettu siksi, että ei ole tietoa, mitä tuotteet oikeasti ovat. Tietoomme ei ole tullut, että kuluttajille olisi aiheutunut terveysvaaraa.
Grammy-historiaa tehnyt 18-vuotias Billie Eilish julkistettiin aiemmin tänä vuonna 25. James Bond -elokuvan tunnuskappaleen esittäjäksi. Eilish on kaikkien aikojen nuorin Bond-kappaleen esittäjä ja kirjoittaja.
Laulun tuotannosta vastaavat Eilishin veli FINNEAS sekä Stephen Lipson. Orkesterisovituksesta vastaavat Hans Zimmer ja Matt Dunkley. Mukana on myös Smiths-yhtyeestä tunnettu kitaristi Johnny Marr.
BBC:n Mark Savagenmukaan laulu on dramaattinen balladi, jossa yhdistyvät Bond-tunnuskappaleiden tutut elementit, kuten mahtipontiset jouset ja vaskipuhaltimet. Savage huomaa myös, että kappale päättyy samaan mollisointuun, joka löytyy myös Monty Normanin alkuperäisestä Bond-teemasta vuodelta 1962.
Varietyn Jem Aswadtoteaa, että Eilishin laulutyylistä huolimatta kappaleen Bond-vaikutteet tulevat selvästi esille – kun orkesteri tulee mukaan, laulu muuttuu intensiivisemmäksi.
Rolling Stonen Claire ShafferinmielestäNo Time To Die sopii mainiosti Bond-kappaleiden kaanoniin: siinä on tummat ja jännitteiset sanoitukset ja sen jälkimmäisellä puoliskolla koetaan jousisoitinten crescendo.
Guardianin Alexis Petridistoteaa, että Eilish on onnistunut mahduttamaan lauluun oman identiteettinsä. Tämä tulee esiin etenkin Eilishin laulutyylissä, jos sitä vertaa vaikkapa legendaariseen Shirley Basseyhin.
"Liian hidastempoinen"
No Time To Diesta kirjoitettiin nopeasti tuhansia mielipiteitä myös Eilishin Facebook-seinälle.
Dean Barnes ei päässyt aivan heti laulun sisälle, mutta kokonaisuudesta kasvoi kuitenkin vaikuttava.
– Pari edellistä Bond-laulua ovat olleet todellisia pettymyksiä. Tähän on saatu kaikki, mitä Bond-tunnuskappaleeseen kuuluu. Mikä lahjakkuus!
– Täytyy myöntää, että olin tästä aluksi hieman huolestunut, mutta tämä oli Billieltä täydellinen suoritus, Samuel Mark jatkaa.
Stefan Hoyerin mielestä Eilishin laulu on Adelea lukuunottamatta huomattavasti parempi kuin aiemmat Bond-tunnarit.
Kaikkiin nuoriin faneihin hidastempoinen laulu ei kuitenkaan kolahtanut. Facebookissa esimerkiksi Alejandro López kokee, että niin laulusta kuin lauluäänestäkin "puuttuu jotakin oleellista".
Gabriel Lopez komppaa:
– Se tuntuu vähän platkulta eikä kovinkaan innostuneelta. Se ei välitä minulle vastaavia tunteita kuin You Know My Name, From Russia With Love, Skyfall tai Live and Let Die. Siitä ei ole epäilystäkään, että hänellä on hyvä ääni, mutta itse laulu ei ole kovin inspiroiva.
Ed Mellon mukaan laulu on liian hidastempoinen eikä tarpeeksi voimakas.
– Se kuulostaa Writing On the Wallilta tai Skyfallilta ilman kohokohtaa, eikä se ole tarpeeksi originaali. Koko konsepti on jäänyt jokseenkin uneliaalle tasolle. James Bondin kohdalla ei ole kyse mistään tällaisesta, vaan toiminnasta ja nopeatempoisesta jännityksestä.
Ylen al-Holin leiristä saamasta valokuvasta ilmenee, kuinka paljon lunta Koillis-Syyriassa on tällä viikolla satanut.
Kuva on otettu leirillä asuvan suomalaisen teltan edustalta. Yle sai kuvan hänen omaiseltaan torstai-aamuna.
Al-Holin leirillä on yksitoista suomalaista naista, jotka elivät vuosia terrorijärjestö Isisin niin kutsutussa kalifaatissa Koillis-Syyriassa. Naisilla on kolmisenkymmentä lasta. Al-Holiin on suljettu yli kymmenen tuhatta isisissä ollutta ulkomaalaista naista ja lasta.
Perjantaina leiristä tavoitettu toinen suomalainen kertoo, ettei lumi ole vielä sulanut.
– Täällä on todella kylmää. Lapset palelevat, onneksi minulla ei ole vauvoja, nainen viestittää leiristä.
Telttoja lämmitetään kerosiinilämmittimillä.
– Yritämme pitää telttojen lämmittimet koko ajan päällä, nainen viestii.
Telttojen päälle kasautuva lumi on naisen mukaan ongelma, koska “teltat eivät kestä sitä”. Hän kertoo myös, että leirissä on vastikään jaettu talvivaatteita ja talvikenkiä lapsille.
Myös Koillis-Syyriassa toimiva Rojava Information Center jakoi kuvia al-Holin leirin lumesta.
Lähi-idässä on satanut tällä viikolla harvinaisen paljon lunta. Esimerkiksi Irakin pääkaupunki Bagdadissa oli ensimmäinen kunnon lumisade sitten vuoden 2008.
Suomalainen isisissä ollut nainen lähetti tämän kuvan al-Holin leiristä Koillis-Syyriasta.Yle
