Suomalaisille organisaatioille ja yksityisille henkilöille on tullut tällä viikolla runsaasti puheluita, joissa soittaja esiintyy Microsoftin teknisenä tukena, kertoo Traficomin Kyberturvallisuuskeskus.
Soittaja väittää, että uhrin tietokoneella on tietoturvaongelma ja pyytää avaamaan tietokoneen korjatakseen sen. Puhelut näyttävät tulevan suomalaisesta puhelinnumerosta. Huijarit ovat puhuneet englantia tai suomea.
Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan soitot ovat huijauksia ja on aihetta olettaa, että ne on soitettu väärennetyistä puhelinnumeroista.
Jos saat tällaisen puhelun, älä noudata huijarin vaatimuksia. Älä asenna tietokoneellesi mitään huijarin pyytämää etähallintaohjelmaa, äläkä anna huijarille pankkitietojasi tai maksukorttitietojasi.
Kyberturvallisuuskeskus kehottaa tekemään huijaussoitoista rikosilmoituksen ja ilmoittamaan niistä.
Jos olet jo tullut asentaneeksi etähallintasovelluksen tai muuten antanut soittajalle pääsyn koneeseesi, vaihda salasanasi ja tarvittaessa poista asentamasi sovellukset. Ota yhteyttä pankkiin, jos olet luovuttanut huijarille maksukorttinumerosi tai pankkikirjautumistietosi.
Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan teknisen tuen huijaukset ovat kansainvälinen ilmiö. Niitä voi tulla vastaan myös mainoslinkeistä tai verkkosivuilta, jotka johtavat virheviestiltä näyttävään selaimen ponnahdusikkunaan.
Yle kertoi aiemmin tänään, että Kemin kaupungin yhdyskuntatekniikan päivystysnumero on joutunut vääriin käsiin. Numerosta 0400 690 388 on tullut puheluita, joissa on kyselty IP-osoitteita tai markkinoitu tietotekniikkaa huonolla englannin kielellä.
Kaupan alalla on sovittu uusista työehtosopimuksista kahdeksi vuodeksi. Palvelualojen ammattiliitto PAMin ja Kaupan liiton hallinnot hyväksyivät aiemmin saavutetun neuvottelutuloksen perjantaina iltapäivällä.
Uusi sopimus nostaa palkkoja 1.4.2020 alkaen 2,0 prosenttia ja 1.4.2021 alkaen 1,3 prosenttia. Kiky-sopimuksen mukaisista työajanpidennyksistä luovutaan muokkaamalla vuosivapaita, liitot kertovat tiedotteessa.
– Palkankorotusten etupainotteisuus ja kiky-tuntien poistuminen vuosivapaajärjestelmä säilyttäen olivat ne asiat, jotka mahdollistivat sopimuksen hyväksymisen. Lopputulos on parempi kuin lakot, kommentoi PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen tiedotteessa.
Kaupan liiton työmarkkinajohtaja Anna Lavikkala puolestaan sanoo, että heidän tavoitteensa oli neuvotella sopimus, joka auttaa Suomessa toimivia kauppoja menestymään ja työllistämään parhaalla mahdollisella tavalla.
– Nyt neuvottelutuloksessa saavutettujen joustojen myötä kauppa pystyy vastaamaan aikaisempaa paremmin kiristyvän kilpailun, digitalisaation ja työn murroksen asettamiin haasteisiin, Lavikkala toteaa.
Neuvottelutuloksen hyväksyntä tarkoittaa samalla, että Prismoja ja Citymarketeja uhanneet lakot perutaan.
PAM uhkasi helmikuun alussa aloittaa viikolla kahdeksan lakon, joka sulkisi kaikki Suomen Prisma-tavaratalot kahdeksi päiväksi.
PAM laajensi lakkouhkaansa 7. helmikuuta koskemaan myös K-Citymarketeja ja Keskon varastoja sekä kiinteistöpalvelualaa. Kaavaillut lakot olisivat koskeneet neljää alan yritystä sekä Keskon varastojen ja Citymarketien siivousta.
Mikkilän perheen olohuoneessa seisoo kolme tyylikästä nuorta. Hilla, Otso ja Sisu Mikkilä ovat pukeutuneet vanhojenpäivän tanssipukuihinsa.
Vielä nuoret tarkastavat, että kaikki on kunnossa kenkiä myöten ennen suurta ja odotettua tapahtumaa.
Juhlapukuun sopivat kengät ovat tärkeä osa kokonaisuutta.Kalle Purhonen / Yle
Kaksoset Hilla ja Otso Mikkilä ovat lukion toisella luokalla Imatran yhteislukiossa. Pikkuveli Sisu Mikkilä on lukion ensimmäisellä luokalla, mutta tanssii vanhojentanssit jo nyt.
Poikia on lukiossa vähemmän kuin tyttöjä, siksi Sisu Mikkiläkin pyydettiin jo mukaan.
– Omien ysiluokan tanssieni jälkeen eräs lukiolaistyttö pyysi minut parikseen. Ilmeisesti tanssin silloin niin hyvin, kertoo Sisu Mikkilä hymyillen.
Kaikki kolme lasta yhtä aikaa
Kolmen lapsen tanssiminen vanhojentansseissa samalla kertaa on melkoinen rumba. Mikkilän perheessä on sopu kuitenkin säilynyt. Äiti Mirja Mikkilän mukaan lapset ovat olleet hyvin omatoimisia, ja ehkä juuri siksi pinna ei ole palannut keneltäkään.
Myös vieressä perheen isä Ari Mikkilä seuraa lastensa valmistautumista vanhojenpäivään isällisen leppoisasti.
Nuorten viime päiviä on helpottanut, että he olivat pukujen etsinnässä liikkeellä hyvissä ajoin. Jo viime kesänä Sisun ja Otson puvut vuokrattiin helsinkiläisestä pukuvuokraamosta.
Valkoiset hanskat kruunaavat juhlapuvun.Kalle Purhonen / Yle
Tytär Hilla Mikkilä kävi katselemassa iltapukua äitinsä Mirja Mikkilän kanssa ensimmäisen kerran jo vuosi sitten keväällä.
– Valikoima oli tosi laaja, ja sitten piti vain karsia monista vaihtoehdoista, kertoo Hilla.
Lopulta sopiva puku löytyi ja se ostettiin syksyllä. Puvun vuokraustakin mietittiin, mutta lopulta puku päätettiin ostaa, eikä vuokrata.
Hilla Mikkilä etsi pukua pitkään. Lopulta löytyi sininen juhlapuku, jota hieman korjailtiin nuorelle sopivaksi.Kalle Purhonen / Yle
– Iltapukujen vuokrahinnat olivat yllättävän korkeita, ja puvun korjaus sopivaksi olisi tullut niin kalliiksi, että päätimme ostaa Hillalle puvun, kertoo äiti.
Käytetyn iltapuvun ostamisen netin kautta he kokivat hankalaksi sovitusongelmien vuoksi.
Isot kulut
Perheen kolme lasta ovat innolla osallistumassa vanhojentansseihin. Vanhemmille se kuitenkin tietää yhtenä vuonna aikamoista rahan kulua. Kolmen lapsen vaatettaminen vanhojenpäivää varten maksaa vanhemmille noin 1 500 euroa.
Pelkästään Sisu ja Otso Mikkilän frakkien ja kenkien vuokraus maksoi yhteensä 500 euroa.
– Pari kuukautta sitten piti käydä vielä uudestaan sovittamassa pukua Helsingissä, ja varmistettiin, että se istuu hyvin päällä, kertoo Otso.
Hilla Mikkilä menee ennen vanhojentansseja kampaajalle, mutta meikin hän tekee itse.Kalle Purhonen / Yle
Hilla Mikkilän puvun hinnaksi tuli lopulta muutostöineen 800 euroa. Kengät löytyivät omasta vaatekaapista. Kampauksen hinnaksi äiti arveli noin 100 euroa. Meikkauksesta ei kuluja synny, sillä Hilla haluaa tehdä meikin itse omilla meikeillään.
– Yhdistimme frakin vuokraukset kesälomareissun yhteyteen, niin saimme yhdistettyä kaksi asiaa, kertoo perheen kulutuksesta tarkka Mirja Mikkilä.
Mikkilän mukaan varsinkin yksinhuoltajaperheissä tilanne voi olla hyvinkin haastava.
– Pahimmassa tapauksessa rahan puute ja pukujen kilpavarustelu saattaa estää nuoren osallistumisen vanhojentansseihin.
Puvut kiertoon
Lasten äiti Mirja Mikkilä työskentelee Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston kestävyystieteen dosenttina. Kulutus- ja kestävyysasiat ovat siksikin lähellä hänen sydäntään.
Mikkilä haluaa, että aina ei tarvitsisi ostaa uutta. Siksi hän suunnitteleekin tulevaksi kevääksi yhdessä Imatran yhteislukion kanssa käytettyjen tanssipukujen esittelytapahtumaa.
– Tarkoitus olisi, että saataisiin puvut myyntiin, vuokralle tai lainaan jopa ilmaiseksi.
Mirja Mikkilä toivoo, että tulevaisuudessa nuoret voisivat osallistua vanhojentansseihin ilman kilpavarustelua.Kalle Purhonen / Yle
Mikkilän ajatuksena on, että vanhojentansseihin osallistuvat tytöt voivat olla salonkikelpoisia jopa nollabudjetilla. Hän on jo kysynyt nuorilta mielipidettä ideaansa, ja sille on näytetty vihreää valoa.
– Pop-up-tilaisuudessa tytöt näkisivät puvut ja pääsisivät hiplaamaan ja sovittamaan niitä. Tässä pitää miettiä ihan konkreettista kestävyystekoa, kertoo Mikkilä
Hieno juhla lukiokiireiden keskellä
Tänään perjantaina 14.2.2020 vanhojentanssipäivänä Mirja Mikkilällä on perheessä autokuskin rooli. Hän kuljettaa lapsiaan koulun ja Imatran urheilutalon välillä. Hän kertoo olevansa toisaalta liikuttunut, mutta myös onnellinen jälkikasvunsa puolesta.
Maisa-koira seuraa ilman suurempaa kouhotusta Hilla, Sisu ja Otso Mikkilän valmistautumista vanhojentansseihin.Kalle Purhonen / Yle
– Se on todella kiva näille nuorille, että heillä on näin hieno juhla kesken kiireisen koulun käynnin. Kyllä nuoret ovat juhlansa ansainneet, kiteyttää Mirja Mikkilä.
Myös Sisu, Otso ja Hilla ovat mielissään, että saavat tanssia ja kokea kaiken yhdessä samaan aikaan.
New Yorkin pormestari Bill de Blasio on ilmaissut aikovansa tukea Bernie Sandersia demokraattisen puolueen presidenttiehdokkaaksi.
New York Timesin lähteiden mukaan de Blasio aikoo matkustaa Sandersin tueksi Nevadaan, jossa pidetään seuraavat esivaalit 22. helmikuuta.
– Minä seison Bernien riveissä, koska hän seisoo työläisperheiden tukena. Ja hän on aina tehnyt niin, de Blasio kertoo Sandersin kampanjan tiedotteessa.
Sanders voitti New Hampshiren esivaalit ja jäi täpärästi toiseksi Iowan esivaaleissa, joiden tulokset on osittain esitetty uudelleentarkistettavaksi.
De Blasio oli itsekin ehdolla demokraattien ehdokaskilvassa, mutta keskeytti kampanjansa viime vuoden puolella vain muutaman kuukauden kampanjoinnin jälkeen.
De Blasion edeltäjä New Yorkin pormestarina eli Michael Bloomberg on yhä mukana demokraattien ehdokaskilvassa.
Vielä seitsemän vuotta sitten Pinja Heikkinen, 23, seurusteli Heidi Hännisen, 47, pojan kanssa. Kun Pinjalle tuli ensimmäinen riita Heidin pojan kanssa kuukausi seurustelun alkamisesta, Pinja soitti Heidille ja pyysi tältä apua.
– Tunne on ollut käsinkosketeltava. Meillä synkkasi paremmin kuin poikani kanssa, Heidi Hänninen sanoo.
Sitten Pinja Heikkiselle ja Hännisen pojalle tuli ero toukokuussa 2014. Pinja ja poika olivat ehtineet seurustella tuolloin kymmenen kuukautta. Tuolloin Heidi Hännisen isoin pelko oli se, että hänen ja Pinja Heikkisen ystävyys lakkaisi.
– Mietin eron jälkeen, miten meidän käy, Heidi sanoo.
Heille kävi kuitenkin hyvin. Heidi Hänninen sanoo, että kukaan ei ole kommentoinut heidän ystävyyttään ikäerosta tai taustasta huolimatta.
– En tiedä, tietääkö edes moni, kuinka me tunnemme toisemme. Jos joku kysyy, ei auta kuin sanoa että Pinja on poikani entinen tyttöystävä.
Tampereen yliopiston ystävyyttä tutkinut apulaisprofessori Riikka Korkiamäki kertoo, että eri ikäisten ja -taustaisten ystävyyteen suhtaudutaan tänä päivänä avoimemmin kuin vielä vuosia sitten. Korkiamäki on tutkinut nuorten ystävyyttä.
– Olen kirjoittanut irlantilaisen kollegani kanssa ystävyydestä. Olemme huomanneet ilmiön, että ystävyys ei ole ikäsidonnaista. Oli kyse sitten nuorista tai ikäihmisistä, ikä tai tausta ei määrittele tai rajaa enää ystävyyttä, vaan se on aikaisempaa hyväksytympää ja sallitumpaa.
Ystävyys on Korkiamäen mukaan henkilökohtainen asia.
– Jos ihmisiltä kysytään, he sanovat, että iällä ei ole merkitystä. Ystävyyteen liittyy selittämätön kemia ja muut asiat menettävät usein merkityksensä.
Heidi Hänniselle ja Pinja Heikkiselle tapahtui erikoinen asia viime vuoden elokuussa.
Ex-anoppi teki mielellään hääpuvun
Pinja Heikkinen meni elokuussa 2019 naimisiin uuden poikaystävänsä Aatu Heikkisen kanssa.
– Monta vuotta sitten jo sanoin, että Heidi ompelee minun hääpukuni. Rupesimme yhdessä metsästämään pukua, jota lähtisimme tuunaamaan.
Lopulta verkosta löytyi sopiva mekkomalli, jonka kaksikko tilasi. Siitä päätettiin tuunata Pinjalle omanlainen tyyli. Heidi Hänninen tilasi mekkoon timantteja ja koristeita.
– Vaikka rakastan blingiä paljon, minäkin jouduin jo vähän torppaamaan, että tulee jo vähän liikaa. Piti vähän rajoittaa. Lopulta häämekkoon tuli 4 000 timanttia, sanoo Heidi.
Jokaisen timantin pohjassa oli liimaa ja piti odottaa, että se sulaa. Sitten laittaa kiinni ja odottaa, että jäähtyy. Saattoi mennä 20 sekuntia per timantti. Jossain kohtaa lakkasin laskemasta tunteja. Kaikkien hommien ohella, sanoo Pinja Heikkisen häämekon ommellut Heidi Hänninen. Pyry Sarkiola / Yle
Heidi Hänninen osallistui myös Pinja Heikkisen häihin.
– Tunnelma oli mahtava. Porukka nauroi siellä hyvin paljon ja häätanssi oli romanttinen. Hyvin pysyivät hääpuvun koristeetkin häätanssin aikana, Hänninen sanoo.
Pinja Heikkinen sanoo, että Heidi Hännisen tekemä häämekko oli upea. – Se oli juuri sellainen, mitä toivoinkin. Halusin nimenomaan uniikin puvun, eikä toista samanlaista ole. Pyry Sarkiola / Yle
Yhdistävinä tekijöinä hoitoala ja eläimet
Heidi Hänninen sanoo, että ystävykset ovat hoitoalan ihmisiä ja koulutukseltaan lähihoitajia. Myös käsityöt ja rakkaus eläimiin yhdistävät. Pinja Heikkinen työskenteli myös aiemmin yrityksessä, jossa Heidi oli ajanvarauksen esimies. Molemmat asuvat Kouvolassa.
– Meidän juttumme liittyvät siihen, mitä koiramme ovat tehneet, Heidi Hänninen sanoo.
Pinja Heikkinen on auttanut Heidi Hännistä muutoissa ja kuskannut ystäväänsä eri paikkoihin. Heidi Hänninen kertoo kaipaavansa joskus kauppakyytiä, sillä hänellä ei ole autoa.
Kuvassa Pinja Heikkisen ragdoll -kissa Huudi. Pyry Sarkiola / Yle
Pinja Heikkinen arvostaa Heidissä sitä, että tämä on sydämellinen, lämmin ja avoin.
– Hän ottaa avosylin vastaan ja on äitihahmo. Kun muutin 16-vuotiaana pois kotoa ja minulla oli tunnemyllerryksiä, hän on oli hyvin tärkeä siinä kohtaa.
Heidi Hänninen sanoo rakastavansa Pinjassa sitä, että hän on napakka ja topakka.
– Rakastan myös Pinjan naurua. Se saa aina hymyilemään ja hyvälle tuulelle. Minulla ei ole omaa tytärtä, niin olen adoptoinut Pinjan epävirallisesti. Olen ikuisesti kiitollinen ja onnellinen, että Pinja on elämässäni. Hän on tytär, jota en koskaan saanut.
Hänninen sanoo, että erilaisuus saa naiset tukemaan toisiaan. Heidän ajatuksensa kuitenkin kulkevat usein samoja polkuja. Toinen saattaa aloittaa lauseen ja toinen lopettaa.
– Meillä on paljon samantapaisia ajatuksia ja ajattelemme asioista samalla tavalla. Ei sitä välttämättä huomaa, että meillä on ikäeroa, Pinja lisää.
Älkää välittäkö muiden mielipiteistä
Heidi Hänninen sanoo, että ikäero ei näy hänen ja Pinja Heikkisen ystävyydessä.
– Olemme ihan samanlaisia kakaroita molemmat. Emme ole koskaan miettineet, mitä muut ajattelevat.
Samaa sanoo Pinja Heikkinen.
– Se ei ole keneltäkään muulta pois, jos löytää yhtä hienon ystävän. Ei tarvitse miettiä muiden mielipidettä.
Tampereen yliopiston Riikka Korkiamäki lisää, että Heidi Hännisen ja Pinja Heikkisen ystävyys kuulostaa hienolta. Se rikkoo normeja monessa mielessä.
– Siinä on parisuhde, joka on mennyt rikki ja silti ystävyys on säilynyt. Se on hyvä esimerkki siitä, että ystävyys ei edellytä samaa elämäntilannetta, Korkiamäki sanoo.
Heidi Hänninen sanoo nyt, että hänen poikansa on hyväksynyt heidän ystävyytensä, vaikka poikaa säästeltiinkin alussa.
– Poikani saattoi alkuun reagoida, mutta ei enää. En tapaa salassa Pinjaa ja voimme olla yhdessä ihan julkisesti. Ei tarvitse piileskellä pojalta, Hänninen sanoo.
Nykyään entisen anopin koko perhe viettää aikaa Pinja Heikkisen ja hänen miehensä Aatun kanssa.
– Mieheni ja Heidin pojat hinaavat ja kuskaavat autoja ja pohtivat, mitä tällä kertaa autolle tehtäisiin, Pinja sanoo.
Nyt Heidi Hänninen toivoo, että Pinja Heikkinen saisi lapsen. Heidi haluaisi nimittäin hoitaa lasta.Hänellä itsellään on yksi lapsenlapsi ja tämän lisäksi hän hoitaa mielellään lapsia.
– Sitä saat kyllä odottaa hetken tai kaksi, Pinja sanoo.
Kiinassa on todettu 2 641 uutta koronavirustartuntaa, maan terveysviranomaiset kertovat. Lisäksi viranomaiset vahvistivat 143 uutta kuolemantapausta.
Epidemian keskiössä olevassa Hubein maakunnassa todettiin perjantaina 2 420 uutta tartuntaa ja 139 uutta kuolemantapausta.
Manner-Kiinassa koronavirukseen on kuollut yhteensä 1 523 ihmistä ja tartunnan on saanut yhteensä 66 492 ihmistä.
Koronavirus on levinnyt nyt myös Afrikkaan, kun Egyptissä todettiin perjantaina yksi koronavirustartunta, paikalliset viranomaislähteet kertovat. Egyptin terveysministeriön mukaan tartunta oli todettu ulkomaalaisella henkilöllä, joka ei toistaiseksi ole kärsinyt vakavista oireista.
Tartunnan saanut on eristyksissä sairaalahoidossa, terveysministeriö kertoo.
Yhdysvalloissa aloitetaan laajat testit koronaviruksen varalta
Yhdysvallat vuorostaan pyrkii rajoittamaan viruksen leviämistä ja aikoo aloittaa flunssaoireista kärsivien testaamisen koronaviruksen varalta, yhdysvaltalaiset terveysviranomaiset kertoivat perjantaina.
Näytteet testataan laboratorioissa Los Angelesissa, San Franciscossa, Seattlessa, Chicagossa ja New Yorkissa.
Yhdysvaltain tartuntatautikeskuksen edustaja Nancy Messonnier sanoo, että mahdollisia viruksen saaneita joudutaan testaamaan useita kertoja kahden viikon aikana siltä varalta, että ensimmäisten testien tulos osoittautuu vääräksi.
Yhdysvalloissa on toistaiseksi todettu yhteensä 15 koronavirustapausta ja karanteenissa on noin 600 ihmistä.
Yhdysvallat on asettanut tilapäisen maahantulokiellon niille ulkomaalaisille, jotka ovat käyneet hiljattain Kiinassa. Kiinasta palaavat Yhdysvaltain kansalaiset puolestaan voivat joutua karanteeniin.
Kiinan ulkoministeri Wang Yi kommentoi Yhdysvaltain päätöstä uutistoimisto Reutersille ja toivoi, että Yhdysvallat ei rajoita päätöksellään liikaa ihmisten liikkumista ja kaupankäyntiä. Wang sanoi samalla, että joissain maissa on ylireagoitu koronavirusepidemiaan, mutta myönsi epidemian olevan yhä haaste Kiinalle.
Tampereen Työväen Teatterissa kantaesitetään keskiviikkona näytelmä Hitler ja Blondi. Hitlerin rooli on kirjoitettu varta vasten Seela Sellalle. Näytelmästä tuli ajankohtaisempi kuin tekijät osasivat odottaa.
Vuoroviikkovanhempana minulle on kehittynyt tavaksi, että julkaisen Instagramiin enemmän sisältöä niinä päivinä kun koti on tyhjä. Silloin ei ole pakollista tekemistä. Tai ehkä pakenen yksinäisyyden tunnetta ja toivon että joku kohtaisi minut somessa.
20-luvun trendi somessa on autenttisuus. Saa ja pitää olla oma itsensä. Maailma on kyllästynyt muokattuun höttöön, sillä kaipuumme edes johonkin todelliseen tiivistyy yhä voimakkaammaksi. Se mitä tällä vuosikymmenellä halutaan, on oikea kohtaaminen.
Muutos näkyy ylifiltteröityjen kuvien inflaationa: muokkaaminen on enemmänkin selkeä tyylivalinta tai materiaalilla leikkimistä kuin itse tarkoitus. Samalla alakulttuurien moninaisuus lisääntyy muokkaamisen ja autenttisuuden suhteen.
Kun jossain joku näyttäytyy ainoastaan koirakorvaisen neonfiltterin läpi, toisaalla somekampanjoissa ihmiset julkaisevat kuvia vartalostaan muokkaamattomana ryppyineen ja muine normaaleine ihmisyyden merkkeineen. Nämä kampanjat ovat niitä omalla hashtagillaan varustettuja kansanliikkeitä, joissa aidon kuvansa näyttäminen koetaan radikaalina tekona. Ja kapinallisuuden vaatima riskinotto on todellista. Sillä juuri ne kuvat joissa ihminen on oma itsensä saavat säännöllisesti inhon reaktioita toisilta aivan todellisilta ihmisiltä.
Samanaikaisesti pätee kaksi totuutta. Todellisen ihmiskehon kuva somessa on liikaa, mutta samalla suurin ikävä on autenttiseen kohtaamiseen.
Jokaisen somejulkaisun ajan koen hetken nähdyksi tulemisen tunnetta.
Mitä enemmän sometan, sitä enemmän vuorovaikutan toisten ihmisten kanssa. Sitä enemmän inspiroidun jakamaan aivan tavallisia hetkiä elämästäni: minkälaista wokkia paistoin lauantaina, millä saippualla pesin itseni, miten kutistin lapsen villapaidan 60 asteen pesussa.
Mutta mistä johtuu että mitä enemmän suoritan tätä näyttäytymistä, sitä yksinäisemmäksi tulen?
Jokaisen somejulkaisun ajan koen hetken nähdyksi tulemisen tunnetta. Julkaisu nousee, katoaa, ja silloin minä alan haipua sen mukana. Jää tyhjyys: juuri kun sai kontaktin, ihmiset menivätkin jo toisaalle. En ollut niin kiinnostava että minun kanssani olisi kannattanut pysähtyä juttelemaan. Ei ainakaan yli vartiksi. Ei minussa mitään nähtävää ole.
Tämä tunne saa kuvittelemaan itsensä muita huonommaksi. On helppo luulla että kaikki muut jaksavat keskustella 24/7, osaavat tehdä teräviä poliittisia kommentteja, loihtia pysäyttäviä tekstejä ja näyttää hyvältä joka ikisessä julkaisemassaan kuvassa. Valheellisesti tuntuu kuin muilla olisi kaikkea.
Olisinpa minäkin niin kiva, että joku jäisi somessa törmäämisen jälkeen kohtaamaan. Toivoessaan että joku tulee profiilin läpi luo kokonaisena ihmisenä sitä tekee kuitenkin virheen. Ei somea ole rakennettu niin.
Oma itsemme kodin piilossa vanhenee, samalla kun someprofiili kiitää digipiireissä aina yhtä skarppina ja timminä.
Kohdatuksi tuleminen ei ole mukava lisäbonus. Maslow’n tarvehierarkiassa ihmisen perustarpeet on jaoteltu eri tasoille niiden välttämättömyyden mukaan. Sosiaaliset tarpeet ovat kolmantena heti fysiologisten ja turvallisuuden tarpeiden jälkeen ja niitä ovat juuri nähdyksi ja rakastetuksi tuleminen.
Mitä meille tapahtuu ihmisinä, jos ainoastaan somessa esiintyvä julkisivumme saa kokea näitä hetkiä? Oma itsemme kodin piilossa vanhenee, samalla kun someprofiili kiitää digipiireissä aina yhtä skarppina ja timminä. Kerran tai pari koetamme ehkä näyttää välähdyksiä itsestämme julkisivun takaa, mutta vetäydymme nopeasti ettei kukaan suutu. Lopulta someprofiilimme on valheellisen ahtaasti rajattu ja filtteröity kuva meistä, mutta ainoa jonka olemme uskaltaneet näyttää ulospäin.
Kuinka tästä lähtökohdasta käsin tulisi sitten puhua lapsille somesta? Jos muokkaamattoman oman kehon näyttäminen on starttivihellys kiusaamiselle aikuistenkin kesken, miten voi kehottaa nuoria olemaan ilman filttereitä?
Tavallaan toivon että nuoret tekevät vallankumouksen ja pakottavat meidän kääkät toimimaan itse linjaamiensa, parempien sääntöjen mukaan. Todennäköisesti se on jo käynnissä mutta olen liian last season näkemään sitä. Samalla en voi olla huolehtimatta siitä, että sukupolvemme vastuulla olisi ensin pystyä antamaan heille tarpeeksi turvallinen kasvualusta.
Haluan hankkiutua eroon siitä valheesta että someprofiilit ovat kokonaisia ihmisiä. Lopulta on samantekevää minkälaisen kuvan itsestään sellaisella luo: emme kuitenkaan kohtaa somen kautta kokonaan. Nähdyksi tulemisen tarve ei voi täyttyä somen kautta. Alitajuisesti ehkä tiedämme sen jo, sillä emmehän me kohtele someprofiileja kuin toista ihmistä. Saatamme sanoa someprofiileille asioita, joiden puhuminen kasvokkain ihmiselle soittaisi omia hälytyskellojamme ja lujaa. Ainakin toivottavasti.
Ja silti jokaisen profiilin takana on todellinen, oikea, tunteva ihminen joka haluaa tulla kohdatuksi ja pyrkii siihen somen kautta. Jokainen kamppailee kahden voiman ristivedossa. Ne ovat tarve näyttäytyä kokonaan ja toisaalta säännöt siitä, minkälaiseksi oma itse pitäisi rajata. Ja mitä osia olisi parempi piilottaa. Toivon, että nähdyksi tulemisen hetket johtavat ainakin joskus todellisten ihmisten kohtaamiseen. Esimerkiksi jos tajuaisin aloittaa itsestäni, voisin lapsivapailla viikoillani harrastaa sosiaalisuutta muutenkin kuin kotoa käsin.
Susi Nousiainen
Kirjoittaja on Jyväskylässä asuva kulttuuri- ja kasvatusalan sekatyöläinen, transmies sekä kahden lapsen isä, joka uskoo empatiaan ja dialogiin.
Kiinassa leviävän koronaviruksen kuriin saamiseksi asetetut liikkumisrajoitukset ovat saaneet monen kuntoilijan mielikuvituksen liikkeelle. Kun kuntoaan ei voi entiseen tapaan käydä kohottamassa lenkillä tai kuntoilupaikoissa, ovat kiinalaiset joutuneet hyödyntämään kotitalojaan, asuntojaan ja lähikortteleita.
Kiinan viranomaiset ovat myös valjastaneet joukon olympiaurheilijoita neuvomaan ihmisiä keinoista urheilla sisätiloissa.
Hengityssuojuksilla varustautunut pariskunta ulkoili helmikuun alussa puistossa Guangzhoussa.Alex Plavevski / EPA
Kuntoa on Kiinasta tulleiden tietojen mukaan kohotettu muun muassa juoksemalla portaita, nostamalla vesipulloista tehtyjä käsipainoja ja keilaamalla olohuoneessa.
Kenties pisimmälle on mennyt Pan Shancu -niminen mies, joka kertoo juosseensa ultramaratonin asunnossaan Hangzhoussa lähellä Shanghaita.
Ultramaratonin kotioloissa juossut mies asuu Hangzhoussa. Helmikuun alussa Hangzhoussa kuvattu pyöräilevä mies ei liity tapaukseen.Noel Celis / AFP
Todisteeksi suorituksestaan 44-vuotias mies on julkaissut videon, jolla hän juoksee huonekaluja kiertäen.
Pan Shancu sanoo tallentaneensa suorituksensa mittarilla, jonka mukaan 66 kilometrin juoksumatka sujui kuudessa tunnissa ja 41 minuutissa.
Virukselta suojautuminen aiheuttaa omat haasteensa myös lemmikkien ulkoilulle. Kuva on otettu Pekingissä torstaina.AFP
– Ensin minua pyörrytti hieman, mutta monen kierroksen jälkeen siihen tottui, kotijuoksija kertoo uutistoimisto AFP:lle.
Aiemmin Pan on juossut kylpyhuoneessaan 30 kilometriä ja lähettänyt sen suorana nettilähetyksenä inspiroidakseen muitakin koronaviruksesta johtuvista rajoituksista kärsiviä huolehtimaan kunnosta.
Antti Tuiskun uusi Valittu kansa -albumi oli viikon mediailmiö. Yle aamun Viimeinen sana -keskustelu pohti, miksi levyssä haluttiin nähdä skandaalinpoikasta, vaikka loppujen lopuksi harva levystä sydämistyi.
– Kohu on helppo tapa tehdä uutisotsikko mistä vain, totesi musiikkitoimittaja Oskari Onninen.
Hän ei kuitenkaan pitänyt uskonnolla leikittelyä levyn provokatiivisempana tai kiinnostavimpana asiana.
– Ainut oikea provokaatio siinä oli, että Hiihtoliitto rinnastettiin "pervoilukerhoon", sen pahempaa kamaa siinä ei ole, Onninen totesi.
Voit katsoa koko keskustelun klikkaamalla artikkelin pääkuvaa sekä tästä linkistä.
Uskonnollista kuvastoa Valittu kansa -albumilla on kosolti. Videolla Tuisku nähdään hengellisenä johtajana, joka ratsastaa härällä Jeesus-hahmon kanssa. Laulaja makaa myös alasti seuraajiensa öljyttävänä. Levyn kappaleita ovat esimerkiksi Kerran vuodes kirkkoon ja Jumalan kämmenellä.
Onninen huomautti, että päivittelevien juttujen lisäksi albumi kirvoitti oikeaa kulttuurianalyysia. Niissä pohdittiin sen kuvastoa, sisältöä, uskonnollisten viittausten merkitystä ja estetiikkaa.
– Minusta enemmistö jutuista käsitteli muita asioita (kuin uskontokohua). Oli paljon vakavaa kulttuurianalyysia, ja se oli oikeastaan se varsinainen poikkeus tämän levyn kohdalla, suomalaisessa pop-maailmassa.
Yhdysvaltain suurilla musiikkimarkkinoilla kulttuurianalyysi on tavallisempaa.
– Albumit ovat tapauksia, jotka saatetaan julkistaa yllättäen. Seuraavina päivinä se ruoditaan ja raavitaan pohjia myöten analyyseissä. Oli hienoa, että Suomessa oli tällainen suuren maailman hetki, edes kerran, Onninen naurahti.
Tarkoin säädelty, sopivan kokoinen kohu
Toimittaja Tuija Siltamäki arvioi, että levy-yhtiö halusi säädellä kohun juuri sopivaksi markkinoinnin tarkoituksiin. Riskejä ei haluttu ottaa liikaa.
– Oli kiinnostavaa, että ennen levyn julkaisua tuli tiedote, jossa oli oikeastaan lukuohje itse levyyn: miten albumia ja tekstiä pitäisi tulkita, Siltamäki sanoi.
– Kuten mielipidekirjoituksissa pitää valmistautua vasta-argumentteihin, niin tässakin pedattiin reaktioita: huomaututettiin että ei ole tarkoitus loukata ja mukana on aimo annos Tuiskulle tyypillistä itseironiaa.
Siltamäki ja Onninen pohtivat keskustelussa myös jännitettä journalismin ja musiikkimarkkinoinnin välillä.
– Toimittajalle access eli pääsy haastattelemaan tähtiä on oleellista. Samaan aikaan artistit ja levy-yhtiöt kontrolloivat julkisuutta tarkasti, Onninen kuvasi.
Kun toimnittajat ja levy-yhtiöt tekevät yhteistyötä, vaarana on lipsua löysiin juttuihin, joissa hankalia asioita ei edes kysytä.
Toimittaja saattaa myös olla osa markkinointia pyytämättä ja yllätyksenä. Onninen kertoo kavahtaneensa hieman, kun huomasi Tuiskun levy-yhtiön ostaneen sosiaalisessa mediassa näkyvyyttä hänen hänen levyarviolleen, jonka Tuisku jakoi.
– Totta kai mietin sitä, kun annoin levylle 5 tähteä. Mutta jos viisi tähteä käy mielessä, annan viisi tähteä, sillä se on tosi harvinaista.
Osa jutusta on tehty ennen lähetystä tehtyjen haastattelujen perusteella.
– Meidän sukupolven sanoma on muutos ja eteenpäin meneminen.
Näin sanoo 24-vuotias helsinkiläinen Anna-Karoliina Vainio.
Kankaanpään taidekoulusta valmistuneelta kuvataiteilijalta on Amos Rexin näyttelyssä värikäs ryijy. Hän laskee, että sen valmistamiseen meni ainakin tuhat työtuntia.
"Taidetta tarvitaan ihan kaikkeen. Taide on kaikkialla ja kaikessa", pohtii kuvataiteilijaksi valmistunut Anna-Karoliina Vainio.Jyrki Lyytikkä / Yle
Vainiolle kierrättäminen on tärkeää ja teoksessaan hän on käyttänyt osaksi vanhoja villalankoja.
– Ryijyssä lukee rakkaus on hunajaa ja myrkkyä latinaksi.
– Onko se sitä?
– Kyllä se on.
Catrin Edlundin Plastinen koti -teokseen on käytetty 40 000 muovipilliä.Jyrki Lyytikkä / Yle
Esillä on origameja, videoteoksia, valokuvia, veistoksia, piirustuksia ja tilataidetta. Ne tuovat esille nuoria mietityttäviä aiheita kuten ympäristö ja kestävä kehitys.
– Myös ilmasto- ja ihmisoikeusteemat näkyvät näyttelyssä, Anna-Karoliina Vainio sanoo.
Amos Rexin näyttelyyn valittiin 150 teosta yli 1600 ehdokkaan joukosta.Jyrki Lyytikkä / Yle
Käytetyt muovimukit ovat päätyneet turkulaisen Venla Huhtisen huonekalujen materiaaliksi.
– Keräsin kertakäyttöisiä muovimukeja juhlista ja sulatin niistä tuotteita. Ne ottavat kantaa merien tilanteeseen, koska meret ovat täynnä muovia.
Turkulainen Venla Huhtinen opiskelee Lahden muotoiluinstituutissa kalustemuotoilun linjalla.Jyrki Lyytikkä / Yle
24-vuotiaan Huhtisen mielestä taide on hyvä keino vaikuttaa ihmisiin. Täytyy vain tehdä kiinnostavia ja tunteita herättäviä teoksia, jotka saavat ihmiset miettimään.
– Minulla on positiivinen lähestymistapa. Paasaamisella ei saavuteta yhtään mitään.
– Maailman tilanne on huono, mutta edelleenkin uskon siihen, että ratkaisuja keksitään. Ei pidä olla huolissaan.
Venla Huhtinen keräsi ja sulatti bilemukeja ja käytti niitä muun muassa lampunvarjostimen materiaalina. "Nämä ovat muovimukien viimeiset juhlat", hän sanoo.Jyrki Lyytikkä / Yle
Generation 2020 näyttelyn teokset valitsi kuvaiteilija Hannaleena Heiskan johtama raati.
Yli 1 600 ehdotuksen joukosta mukaan valikoitui töitä 80 nuorelta osaajalta. He ovat kaikki alle 25-vuotiaita ja suurin osa opiskelee jossakin taidealan oppilaitoksessa.
Kangasniemeläisen Vera Den Arendin mielestä taide voi lisätä ihmisten välistä ymmärrystä ja keskustelua.Jyrki Lyytikkä / Yle
23-vuotias Vera Den Arend piirsi hiilellä ja lyijykynällä lohduttoman näyn metsästä, josta puut on kaadettu. Se oli hänen kotimetsänsä Kangasniemellä.
– Piirustuksissani lähdin pohtimaan, miten tilan tunne ja luonne ovat kotimaisemassani muuttuneet. Kotini ympäriltä kaadettiin kaikki metsät. Aluksi se oli järkytys, mutta muutoksiin tottuu.
Den Arend sai itse huomata, että taide auttaa käsittelemään vaikeitakin asioita.
– Taiteen avulla voi luoda hyvää oloa, tuoda esille ajatuksia ja mielipiteitä, hän sanoo.
Vera Den Arend sanoo, että puiden kaatamisessa oli jotain positiivistakin: "Nyt kodin tupaan paistaa aamuaurinko, koska puut eivät enää varjosta."Jyrki Lyytikkä / Yle
Seppä, Lohikäärme ja Suomineito ovat torniolaisen Juho Könkkölän taittelemia pieniä origamihahmoja.
22-vuotias Könkkölä innostui origameista jo lapsena. Nyt hän suunnittelee mallinsa itse.
Origami-hahmo syntyy yhdestä paperiarkista. Juho Könkkölä käyttää siihen Wenzhou-japaninpaperia. Jyrki Lyytikkä / Yle
Yhdessä origamissa on satoja taitoksia ja sen tekemiseen menee ainakin kaksi kuukautta.
– Nämä vaativat pitkää pinnaa, kärsivällisyyttä ja hahmottelukykyä, jotta arkeista saa tehtyä kolmiulotteisen mallin.
Könkkölä opiskelee kuvataiteilijaksi Lapin ammattikorkeakoulussa. Hänelle ja suurimmalle osalle nuorista Generation 2020 on ensimmäinen kerta, kun omia teoksia on esillä isossa näyttelyssä.
Juho Könkkölän mielestä taide voi olla hyvä yhteiskuntakritiikin väline.Jyrki Lyytikkä / Yle
Taiteilijat kiittelevät taidemuseota siitä, että heihin suhtauduttiin arvostaen ja työt on laitettu näyttävästi esille:
– Raikas ja hyvä kokonaisuus. Kunnon valaistus.
– Mahtavaa päästä tällaiseen näyttelyyn.
– Upeaa saada oma teos paraatipaikalle.
Generation on triennaali, joka järjestetään joka kolmas vuosi. Ensimmäisen kerran näyttely oli Amos Rexiä edeltäneessä Amos Andersonin taidemuseossa vuonna 2017.Jyrki Lyytikkä / Yle
Generation 2020 on esillä Amos Rexissä 12.2.-10.5.2020.
Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo kiistää väitteet, joiden mukaan Yhdysvallat olisi etääntynyt Euroopasta.
Münchenin turvallisuuskonferensissa puhunut Pompeo pyrki puheessaan vakuuttamaan Euroopan siitä, että transatlantiset suhteet ovat yhä vahvoissa kantimissa.
– Länsi on voitokas ja me voitamme yhdessä, lausui ulkoministeri.
Euroopan ja Yhdysvaltain suhteita ovat koetelleet viime vuosina erityisesti kiistat kauppa-, ulko- ja ilmastopolitiikassa. Lisäksi presidentti Donald Trumpin "Amerikka ensin" -politiikka on aiheuttanut eittämättä epäluuloa Euroopassa.
Eilen Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier varoitti kokouksen avauspuheenvuorossaan, että Yhdysvallat Kiinan ja Venäjän ohella pyrkivät turvaamaan omat etunsa jopa naapureidensa ja liittolaistensa kustannuksella.
Pompeo tyrmäsi lauantaina Steinmeierin puheet.
– Nuo väittämät eivät heijasta todellisuutta, totesi Pompeo ja korosti, että puheet transatlanttisen liittouman kuolemasta ovat vahvasti liioiteltuja.
Pompeo muistutti, että Yhdysvalloilla on keskeinen rooli Euroopan turvallisuuden takaamisessa.
"Euroopan on otettava vastuu omasta tulevaisuudestaan"
Heti Pompeon jälkeen lavalla astui Ranskan presidentti Emmanuel Macron, jonka viesti oli tyystin erilainen.
Presidentti Macron varoitti Münchenissä, että Yhdysvaltojen eristäytyminen Euroopasta heikentää länttä. PHILIPP GUELLAND/ EPA
Presidentti varoitti, että Yhdysvaltojen eristäytyminen Euroopasta heikentää länttä.
Macronin mukaan ”Yhdysvallat arvioi parhaillaan uudelleen suhteitaan Euroopan kanssa”. Tämä puolestaan vahvistaa Macronin mukaan hänen näkemystään siitä, että Euroopan on otettava vastuu omasta tulevaisuudestaan.
Macron varoitti puheessaan myös, että Venäjä jatkaa yrityksiään horjuttaa läntisiä demokratioita häiritsemällä vaaleja, manipuloimalla sosiaalista mediaa ja muita kybersodankäynnin keinoja käyttäen.
– Uskon, että Venäjä jatkaa tätä toimintaa, joko yksityisten toimijoiden ja välikäsien avulla tai suoraan, Macron sanoi.
Saksassa kuohunta Thüringenin osavaltion viimeviikkoisesta pääministerivalinnasta on jatkunut tänään. Tuhannet ihmiset ovat osoittaneet mieltään osavaltion pääkaupungissa Erfurtissa vastustaakseen äärioikeistoa.
Mielenosoittajat ovat kantaneet muun muassa fasismia ja natsismia vastustaneita kylttejä.
Saksassa on kuohunut sen jälkeen, kun osavaltion pääministeriksi valittiin Vapaan demokraattipuolueen (FDP) Thomas Kemmerich. Kritiikkiä synnytti se, että hänet valittiin osittain äärioikeistolaisen puolueen AfD:n tuella.
Aiemmin Saksan puolueet ovat kieltäytyneet yhteistyöstä AfD:n kanssa. Kemmerichiä tukivat hänen oman puolueensa ja AfD:n lisäksi kristillisdemokraatit (CDU).
Kohun vuoksi Kemmerich erosi virastaan vain päivä valintansa jälkeen ja pyysi uusien vaalien järjestämistä osavaltiossa.
Tapahtumat johtivat muun muassa ministerieroon
Pienen osavaltion pääministerin valinta aiheutti useita mielenosoituksia ympäri Saksaa ja laajemman poliittisen kriisin.
Maanantaina kerrottiin, että liittokansleri Angela Merkelin seuraajaksi uumoiltu puolustusministeri Annegret Kramp-Karrenbauer ei asetu ehdolle tulevaksi liittokansleriksi. Hän ei myöskään jatka kristillisdemokraattien johtajana ensi vuoden liittopäivävaaleissa.
Kramp-Karrenbaueria on syytetty siitä, että hän ei ole saanut puolueen rivejä yhtenäiseksi. Asiat kulminoituvat osittain juuri siihen, ettei hän saanut kristillisdemokraattien paikallisosastoa olemaan äänestämättä yhteisrintamassa AfD:n kanssa Thüringenissa.
Kohun vuoksi Merkel myös käytännössä erotti ministerinsä ja puoluetoverinsa Christian Hirten, joka oli onnitellut Kemmerichiä tämän voitosta.
AfD voi seuraavaksi tukea vasemmistoehdokasta
Muiden Saksan puolueiden paitsi AfD:n on määrä tavata maanantaina ja keskustella siitä, miten osavaltion tilanteessa edetään.
AfD on seuraavaksi suunnitellut mahdollisesti tukevansa osavaltion ex-pääministeriä, vasemmiston Bodo Ramelowia, mikä voisi johtaa jälleen pääministerin eroon ja uuteen poliittiseen pattitilanteeseen. Yhdeksi vaihtoehdoksi kriisistä selviämiseen on arvioitu muun muassa vähemmistöhallituksen muodostamista.
Islamia ja maahanmuuttoa vastustava AfD on kerännyt tukea entisen Itä-Saksan alueella sijaitsevassa Thüringenissa, jossa on kärsitty esimerkiksi hitaammasta talouskasvusta kuin muualla maassa. Puolue onkin ratsastanut retoriikalla, jonka mukaan Saksan eliitti on unohtanut maan itäosan tavalliset työntekijät.
Puoluetta johtaa alueella Björn Höcke, jota pidetään yhtenä puolueen radikaaleimmista politiikoista. Hän on muun muassa vaatinut Saksaa tekemään "180 asteen käännöksen" natsi-Saksan aikaisten rikosten sovittamisessa.
Eduskunta kävi tällä viikolla kiivasta keskustelua hallituksen esityksestä vanhuspalvelulain muuttamiseksi. Esitys tähtää siihen, että 0,7:n sitova henkilöstömitoitus eli niin kutsuttu hoitajamitoitus kirjattaisiin lakiin.
Uudistukselle on tarkoitus löytää rahoitus pääosin neljällä tavalla:
Yksityisen terveydenhuollon sairausvakuutuskorvauksia eli niin kutsuttuja Kela-korvauksia aiotaan supistaa ja myös apteekkijärjestelmää sekä lääkehuoltoa kehittämällä aiotaan säästää rahaa.
Kolmas ja neljäs tapa liittyvät digitalisaatioon ja parempiin hankintoihin. Hallitus arvioi, että digitalisaatio voi merkittävästi hillitä hoivan kustannuksia – ja toisaalta tulevassa sote-ratkaisussa isommat järjestäjät pystyvät tekemään hankintansa paremmin.
– Nämä tehtävät tulevat jäämään nykyisten kuntien hoidettavaksi, ellei maakuntauudistus toteudu, Myllymäki sanoo.
Hankintojen tehostamisen euromäärää vaikea arvioida
Kunnat ja nykyiset kuntayhtymät joutuvat myös siirtymävaiheessa kantamaan vastuuta uudistuksen rahoittamisesta, sillä ministeriön kaavailussa mitoitus astuu voimaan jo tämän vuoden elokuussa.
Siirtymäaika kestää huhtikuuhun 2023, ja tänä aikana mitoituksen saa alittaa, jos yksikössä kyetään huolehtimaan riittävästä hoivasta ja huolenpidosta. Tällöinkin ministeriön mukaan mitoituksen on oltava vähintään 0,5.
Juha Myllymäki arvioi, että kuntien taloustilanne on tällä hetkellä vaikea, eikä digitalisaatiosta tai hankintojen kehittämisestä ole välttämättä luvassa suoranaista apua.
– Valtion ja kuntien välillä noudatetaan rahoitusperiaatetta, jossa uusista tehtävistä kunnille tulisi osoittaa täysimääräinen rahoitus valtion taholta, Myllymäki sanoo.
– Tällöin laskennassa on kyseenalaista käyttää tekijöitä kuten "digitalisaatio" tai "hankintojen tehostaminen". Niiden euromäärää ja lopputulosta ei oikein pystytä arvioimaan.
Uudistus voikin tuntua tätä kautta myös suomalaisten kukkaroissa.
– Valitettavasti meillä on tässä järjestelmässä vain yksi maksaja, ja se on veronmaksaja. Ja palveluiden käyttäjä sitten jossain määrin, Myllymäki pohtii.
Digitalisaatio "ei korvaa hoitavia käsiä"
Yksityisiä hoivapalveluyrityksiä edustava Hyvinvointiala HALI ry arvioi, että yritykset tulevat nostamaan palveluiden hintoja. Nykyisissä sopimuksissa ei ole "ilmaa" tiukempia mitoituksia varten.
– Kilpailutuksia on tehty nyt joko olemassaolevilla toimiluvilla tai erilaisilla kattohinnoilla, selittää hoivasta vastaava johtaja Arja Laitinen.
Laitinen ei kuitenkaan ole pessimistinen esimerkiksi digitalisaation suhteen. Hänen mukaansa hoitajien määrää tuskin voidaan vähentää, mutta digitalisaatio voi vaikuttaa muilla tavoin hoiva-alan tulevaisuuteen.
– Erilaiset etäpalvelut voivat tuoda hyötyä myös asiakkaille, kun päivystyskäynnit lyhenevät. Digitalisaatio voi siis isossa kuvassa tuoda säästöjä.
Samoilla linjoilla on sote-vaikuttavuuden emeritaprofessori Marja Vaarama Itä-Suomen yliopistosta.
– Digitalisaatio vaikuttaa myös esimerkiksi johtamiseen ja johtamisjärjestelmiin. Toinen asia on robotisaatio, joka mahdollistaa etähoitomahdollisuudet, hän sanoo.
– Mutta eivät ne koskaan hoitavia käsiä voi korvata.
Ainakin 31 siviiliä kuoli ja 12 haavoittui lauantaina Saudi-Arabian johtaman koalition tekemissä ilmaiskuissa Jemenissä, kertoo YK.
Iskut tapahtuivat huthikapinallisten hallitsemassa Al-Jawfin maakunnassa Jemenin pohjoisosissa.
Ilmaiskuja edelsi Saudi-Arabian ilmavoimien Tornado-hävittäjän maahansyöksy samassa maakunnassa perjantaina. Iranin tukemat huthikapinalliset kertoivat ampuneensa hävittäjän alas ilmatorjuntaohjuksella.
Saudi-Arabian virallinen uutistoimisto Saudi Press Agency kertoi myöhemmin Saudi-Arabian tutkivan, aiheuttiko hävittäjän maahansyöksy mahdollisia siviiliuhreja.
Hävittäjässä olleet kaksi miehistön jäsentä onnistuivat heittäytymään koneesta pois turvallisesti ennen maahansyöksyä, koalition tiedottaja kertoi uutistoimiston mukaan. Tiedottajan mukaan kapinalliset kuitenkin avasivat tulen lentäjiä kohti, eikä heidän lopullisesta kohtalostaan kerrottu ollenkaan.
Jemenin sota on jatkunut jo melkein viisi vuotta. Sodassa on kuollut kymmeniätuhansia ihmisiä, joista suuri osa on siviilejä. Miljoonat ihmiset ovat nälänhädän partaalla.
YK kutsuu Jemenin sisällissotaa maailman pahimmaksi humanitaariseksi kriisiksi.
Päivitetty 15.2. kello 22:03: Päivitetty kauttaaltaan, lisätty YK:n tiedot Saudi-Arabian johtaman koalition tekemissä ilmaiskuista.
Päivitetty 16.2. kello 1:45: Lisätty tieto, että miehistö pelastautui Saudi-Arabian hävittäjästä.
Yhdysvaltain apulaisoikeusministeri John Demers pitää Nokiaa ja Ericssonia ainoina vaihtoehtoina Huawein 5G-teknologialle.
Yhdysvallat on tuonut esiin useaan otteeseen, että se on valmis tukemaan pohjoismaisia yhtiöitä.
– Keskitymme näihin yhtiöihin. Meitä on syytetty protektionismista. Sanon vain, että emme edes puhu amerikkalaisyrityksistä vaan suomalaisesta ja ruotsalaisesta yrityksestä, totesi Demers Ylelle Münchenin turvallisuuskonferenssissa.
Demers sanoo pitävänsä Nokiaa ja Ericssonia luotettavia toimittajina ja yrityksinä.
– Ne ovat paras vaihtoehto ja saatavilla tällä hetkellä. Konkreettisia suunnitelmia edetä ei kuitenkaan ole juuri nyt, sanoi Demers.
Myös Ylen haastattelema ulkoministeri Pekka Haavisto kertoo, että Nokia ja Ericsson ovat nousseet esille turvallisuuskeskusteluissa.
Haavisto totesi kiinalaisten kysyneen, miksi pelisäännöt muuttuvat kiinalaisten kohdalla, kun toimitaan vapailla markkinoilla.
– Meidän vastauksemme siihen on se, että jos nämä teknologiat sisältävät vakoiluteknologiaa, kasvojentunnistusta tai muuta negatiivista demokratian ja meidän arvojemme kannalta, niin silloin pitää olla valppaana.
"Verkkotoimittajien pääkonttoreiden oltava demokraattisissa maissa"
Kyberturvallisuudesta ja viestintäjärjestelmistä vastaava Yhdysvaltain ulkoministeriön vanhempi virkamies Robert L. Strayer painotti puolestaan Ylelle, että 5G-verkkojen rakentamisessa tarvitaan luottamusta.
– On tärkeää, että 5G-verkkojen toimittajien pääkonttorit ovat demokraattisissa maissa, joissa kunnioitetaan lakia ja joissa on riippumaton oikeuslaitos, Strayer sanoi.
Hänen mukaansa Yhdysvallat ei ole tekemässä päätöksiä, jotka vaikuttaisivat Nokian tai Ericssonin omistussuhteisiin.
Strayer toteaa amerikkalaisten yritysten olevan valmiita tekemään kehitystyötä Nokian ja Ericssonin kanssa.
Yhdysvallat on varoittanut toistuvasti, että Kiina saattaa hyödyntää Huawein laitteita vakoilussa. Yhdysvallat on varoittanut esimerkiksi Britanniaa siitä, että Huawein osallistuminen maan 5G-verkkojen rakentamiseen voi johtaa siihen, ettei tiedustelutietoja enää jaeta brittien kanssa nykyiseen tapaan.
Yhdysvallat on vedonnut myös muihin Euroopan Nato-maihin, etteivät nämä antaisi Huaweille pääsyä 5G-verkkoihinsa.
Somessa on helppo päästää höyryjä, mutta seuraukset voivat olla yllättävät.
Sometapauksiin erikoistunut juristi Elina Koivumäki sanoo, että perästä voi kuulua, jos työntekijä intoutuu kritisoimaan avoimesti työyhteisöä, asiakasta tai pomoa.
Silloin saatetaan syyllistyä lojaliteettivelvoitteen rikkomiseen tai liikesalaisuuksien paljastamiseen. Mutta kyse voi olla myös kunnianloukkauksesta tai yksityiselämän tiedon levittämisestä.
Mitä isompi pomo itse olet, sitä vähemmän saat purnata työpaikastasi julkisesti
Pikaruokapaikassa työskennellyt nuori twiittasi, että halusi sylkeä purilaiseen. Hän sai potkut. Esimerkiksi palvelualojen ammattiliitto PAM totesi tapauksesta, ettei irtisanomiselle ollut perustetta.
Mutta sanomista tulee sitä varmemmin, mitä korkeammassa asemassa on.
Laissa tämä määritellään sanalla “asema”.
Työsopimuslaissa ja virkamieslaissa on määritelty lojaliteettivelvoite.
Sen mukaan ”työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa.”
Lojaliteettivelvoite kattaa sosiaalisen median käytön, myös vapaa-ajalla sekä omilla laitteilla toimittaessa
Vastaavasti valtion virkamiesten pitää virkamieslain mukaan käyttäytyä asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla.
Elina Koivumäki on erikoistunut somejuridiikkaan.
Liikesalaisuuksista ei kannata huudella edes yksityisellä seinällä
Liikesalaisuuksia vuodetaan yleensä vahingossa.
– Vaikka asiakkaita ei mainittaisi, esimerkisi myyjät voivat kertoa onnistumisistaan ja bisneskeisseistään avoimesti. Ajatellaan, että kirjoittaa omalle Facebook-seinälle, joka ei ole julkinen. Samalla tullaan lipsauttaneeksi liikesalaisuuksia, juristi Elina Koivumäki antaa esimerkin.
Hän muistuttaa, että vaikka somessa kritiikin tai työkeissinsä kirjoittaisi vain omalle seinälle, se voi silti levitä.
Ei pidä siis ajatella, että mikään somekanava on suljettu tai ei julkinen.
– Kuka tahansa Facebook-kaveri tai Instagram-seuraaja voi ottaa kuvan ja lähettää sen eteenpäin. Lain näkökulmasta Facebook-kaveri tai Instagram-seuraaja on kirjoittajan viestinnän osapuoli, jolla on viestin vastaanottajana oikeus julkaista kyseisiä sisältöjä itse. Jopa kahdenvälisiä viestejä, hieman niiden sisällöstä riippuen. Perustuslaissa turvattu viestinnän luottamuksellisuus suojaa hakkeroinnilta ja muulta oikeudettomalta toiminnalta, Koivumäki muistuttaa.
Mitä somessa sitten saa sanoa työnantajasta?
Lainsäätäjän on mahdotonta kirjoittaa tyhjentävää listaa. Ohjenuorana on lojaliteettivelvoite, joka koskee kaikkea muutakin toimintaa kuin sometoimintaa, Koivumäki sanoo.
Jos tapaus johtaa irtisanomiseen ja se puolestaan riitaan, jota ratkotaan oikeudessa, tuomioistuin voi irtisanomiskeississä sitten puida, onko vaikka somekirjoittelu rikkonut lojaliteettivelvoitetta.
Potkut voi tulla vaikkapa kunnianloukkauksesta tai rasismista
Työnantajaa haukkumalla voi syyllistyä myös kunnianloukkaukseen.
– Kun julkisuudessa haukutaan paljon poliitikkoja ja julkkiksia, ihmiset luulevat, että myös pomoja saa haukkua. Mutta somessa esimerkiksi oman firman pomolla, työkaverilla tai asiakkaalla on suurempi yksityisyyden suoja. Eli poliitikkoa ja muita tunnettuja ihmisiä saa kritisoida julkisesti enemmän kuin tavallista ihmistä, Koivumäki muistuttaa.
Kaikenlainen vihapuhe ja vähemmistöjen haukkuminen voi olla paitsi väärin, moukkamaista ja laitonta, myös syy potkuille työpaikasta.
Suomessa on tapaus, jossa IBM:n työntekijä sai potkut, kun kertoi tosi-tv-ohjelmassa varastavansa työpaikalta ja ajattelevansa rasistisesti.
Vaikka ei ketään haukkuisikaan, saako työaikana ylipäätään somettaa?
Päätös kuuluu työnantajalle.
Työnantajalla on oikeus määrätä ja rajata sitä, somettaako työajalla. Eli se menee työnantajan direktio- ja valvontaoikeuden piiriin. Eli lähtökohtaisesti saa somettaa, jos työnantaja ei ole kieltänyt. Kuitenkaan työtehtäviä ei saa laiminlyödä.
Esimerkiksi kaikilla sairaaloiden työkoneilla ei pääse somepalveluiden sivuille.
– En neuvoisi firmoja kieltämään somettamista työajalla. Kyllähän järkevässä määrin työntekijän kannattaa antaa hoitaa siviilielämän asioita myös työaikana.
Kuka enää kaipaa someohjeita?
Monilla yrityksillä ja organisaatioilla on erilliset someohjeet. Koivumäen mukaan ne ovat edelleen tarpeellisia.
– Ne eivät ole samanlaisia kuin ne olivat viisi tai kymmen vuotta sitten. Tuntuu, että toisaalta esimerkiksi juridiikkaa ja palveluiden omia sääntöjä on tullut lisää. Ohjeiden tarve ei ole vähentynyt. Tiedon tarve on suuri. Asiat eivät ole itsestään selviä.
Koivumäki kertoo esimerkin. Britanniassa Applen työntekijä sai potkut kritisoituaan Facebook-sivuillaan Applea. Työtuomioistuin totesi, että irtisanominen oli laillinen. Työnantajaa ei olisi saanut kritisoida niin voimakkaasti edes omalla seinällään.
Tuomioistuin perusteli, että koska Applella oli someohjeet, jotka oli annettu työntekijöille, työntekijän olisi pitänyt osata toimia niiden mukaan.
Koivumäki arvioi, että sama pätee myös Suomessa: jos somen käytöstä on annettu selkeät ohjeet, niiden rikkomisella voi olla raskauttavampi vaikutus tuomioistuimen arvioinnissa.
Työnantajan kannalta someohjeet voivat olla – jos eivät muuta – niin tuki mahdollisia hankalia tilanteita varten.
Millaisia someohjeita yrityksillä ja organisaatioilla sitten on Suomessa?
Yleisohje: Käytä järkeäsi. Säilytä asiallisuus. Olet kaupungin työntekijä myös vapaa-ajallasi. Salassapitovelvollisuus pätee myös somessa. Perustuslain mukaan sananvapaus koskee jokaista. Kiellettyä laissa ja työsuhteessa on kiellettyä myös verkossa.
Vuonna 2011 tehdyt, sittemmin päivitetyt someohjeet löytyvät myös Yleltä. Niissä sanotaan esimerkiksi näin:
3 Arvosta kollegaasi kaikissa yhteyksissä.Työkavereilla ja työnantajalla on oikeus odottaa sinulta lojaaliutta myös sosiaalisessa mediassa. Yhtiön ja työyhteisön sisäiset asiat säilytetään sisäisinä. Niin muissakin yhtiöissä tehdään.
4 Muista, ettet voi hyödyntää Ylen työtehtävissä saamaasi tunnettuutta kaupallisten tuotemerkkien myynnin edistämiseksi esimerkiksi lisäämällä tuotteiden tunnisteita sosiaalisen median sivuillesi.
Ilmajokelainen Reija Lahti sanoo, että tässä jutussa saa sitten mummasta ja papasta käyttää kaikkia ylistyssanoja, joita vaan keksii. Ei tarvitse säästellä.
– Mulla on maailman ihanimmat vanhemmat ja meidän pikkulikalla ihanimmat isovanhemmat. He ovat oikeita hengenpelastajia.
Lahden perhe on erityislapsiperhe, jolle isovanhempien osallistuminen lapsen arkeen ja hoitamiseen on erityisen tärkeää. Viralliset tukiverkot eivät mitenkään riittäisi kattamaan kaikkea sitä apua ja tukea, jota mumman ja papan läsnäolo tarjoaa.
Mahdollisimman tavallista ekaluokkalaisen arkea
Reija ja Jussi LahdenTelma-tytär oli muutaman vuoden ikäinen, kun hän sairastui tyypin 1 diabetekseen. Intensiivistä hoitoa vaativa sairaus pysäytti elämän kerralla, mutta ei koskaan lamaannuttanut, Reija Lahti kertoo.
Samaa sanovat isovanhemmat; kun lääketieteelliset hoitoasiat siirretään sivuun, Telman elämä on samanlaista kuin muidenkin ekaluokkalaisten tyttöjen.
– Telma on aurinkoinen, nopeaälyinen, leikkisä. Häntä ei saa käsitellä vain diabeetikkona, vaan hän on oma itsensä, seitsenvuotias lapsi, kuvailee Telman mumma Raila Ilmonen, Reija Lahden äiti.
Telma tietää, että hänellä on diabetes ja että sitä pitää hoitaa. Mumma ja pappa muistavat kuitenkin vain yhden kerran, kun tyttö on sanonut, ettei oikein tykkää diabeteksesta. Muuten siihen yritetään kiinnittää mahdollisimman vähän huomiota. Telman kanssa puuhataan tavallisia asioita.
– Kerran olimme lastenteatterissa ja huomasin, että nyt Telmalle pitää pistää insuliinia. Telma nosti paidanhelmaa ja huusi kavereille, että haluatteko nähdä, kun pistetään, Raila Ilmonen muistaa.
Mummulassa saa olla vaan
Raila ja Ahti Ilmonen asuivat Hämeenkyrössä, mutta muuttivat Reijan perheen perässä Ilmajoelle ollakseen lähellä sekä Telmaa että tämän vanhempia.
Ensisijaisesti kyse oli ehkä lapsenlapsen ja isovanhempien suhteen tiivistämisestä ja ylläpitämisestä, mutta mukana oli myös tarve pystyä olemaan avuksi tyttären perheelle jos ja kun sitä joskus tarvitaan.
– Se apu voi olla vaikka kaupassa käymistä tai kirjastokirjojen palauttamista. Eivät he ole meidän apumme varassa, mutta me halusimme olla tarvittaessa lähellä.
Sekä Raila että Reija liikuttuvat, kun isovanhempien muutosta Telman perheen lähelle puhutaan. Se oli iso juttu ja valtava osoitus välittämisestä.
Äiti iloitsee, että Telmalla on nyt kodin lisäksi myös mummola, jossa voi olla vaan ilman erityisiä kommervenkkejä. Mummolassa diabetekseen ei kiinnitetä erityisesti huomiota, mutta se otetaan kuitenkin huomioon.
Se, että mumma opetteli pistämään ja on tutustunut ykköstyypin diabetekseen sairautena, oli tytön arjelle tärkeää.
– He voivat viettää aikaa yhdessä ilman, että Telmalla pitää olla erikseen hoitaja mukana, jotta hän voisi olla täällä, Reija Lahti sanoo.
Pappa muistuttaa, että hänen roolinsa on olla Telman ohjelmatoimisto – ja välillä mumman toppuuttelija, jos sellaista tarvitaan.
– Telmalla on täällä niin mukavaa, että joskus hän muistuttaa meille, että menkääpäs te jo kotiin, hän jää vielä tänne, Lahti nauraa.
Isovanhemmat ovat osa erityislapsen lähiperhettä
Etelä-Pohjanmaalla toimivan Meidän erityinen perhe -hankkeen tavoitteena on kiinnittää huomiota erityislasten ja heidän perheidensä arkeen.
Yksi tärkeä osa perheitä ovat isovanhemmat, tietää hankkeen perhetoiminnan vastaava Merja Riikonen. Siksi hankkeen toiminnassa perhekäsitys onkin tietoisesti laajennettu käsittämään myös mummot ja papat. Saman saisi yhteiskunnassa tehdä laajemminkin; monesti yhteiskunnan tuki ulottuu vanhempiin ja sisaruksiin, mutta ei enää isovanhempiin.
– Heillä on samat tunteet kuin vanhemmillakin. Lisäksi heidän huolensa kohdistuu sekä omiin lapsiin eli lastenlasten vanhempiin että lapsenlapsiin. Koko perheen jaksamiseen, Riikonen sanoo.
Riikonen muistuttaa myös, että isovanhemmilla on äärimmäisen tärkeä rooli huomioida erityislapsen sisaruksia, jotka joskus kokevat jäävänsä esimerkiksi sairastuneen sisaruksensa varjoon.
Tietoa tarvitaan
Merja Riikonen tietää, että joskus isovanhemmat pelkäävät, että eivät esimerkiksi osaa hoitaa lapsenlasta oikein vaan tekevät tahtomattaan jotain väärin. Tietoakin eri sairauksista ja häiriöistä siis tarvitaan.
Osa potilasyhdistyksistä järjestää sairastuneen lapsen läheisille sopeutumisvalmennuskursseja, joille myös isovanhemmat voivat osallistua.
Raila Ilmoselle Telman hoitamisen opettelu oli itsestäänselvyys. Silti se ehkä vähän jännitti aluksi.
– Ensin minä lähettelin Reijalle tietoja Telman verensokeriarvoista. Nyt Reija tietää, että jos täältä ei mitään kuulu, kaikki on hyvin, Raila Ilmonen sanoo.
– Teemme kaiken niin kuin vanhemmat ohjeistavat. Tiedän sen, että he tietävät kaikista parhaiten.
Reija Lahti kiittelee vanhempiaan siitä, että nämä eivät koskaan ole kyseenalaistaneet tai vähätelleet esimerkiksi sitä, miltä sairaus ja sen intensiivinen hoitaminen vanhemmista tuntuu.
– He ottivat alusta asti asian tosissaan. Sekin on tukena olemista ja luo turvallisuuden tunnetta, että he uskovat, kun me kerrotaan, miltä meistä tuntuu ja mitä tämä on .
Mumman ja papan omat menot
Yksi tärkeimmistä konkreettisista toimista, joita Meirän erityinen perhe tulee erityisille isovanhemmille tarjoamaan, ovat vertaisryhmät.
– Tarvitaan vertaisuutta, jotta isovanhemmat voivat purkaa tunteitaan. Ja he tarvitsevat myös muiden kokemuksia siitä, että on mahdollista löytää ilo ja toivo, vaikka uusi tilanne olisikin välillä raskas, Riikonen sanoo.
Raila Ilmonen on myös ollut mukana vertaisryhmätoiminnassa. Se, kun ryhmässä päästiin keskustelussa vähän syvemmälle, oli antoisaa.
Mumma ja pappa huolehtivat osaltaan Telman vanhempien jaksamisesta ja tarjoavat näille mahdollisuuden omaan aikaan ja omiin tekemisiin. Mutta myös mumman ja papan omasta jaksamisesta on pidettävä huoli esimerkiksi omin harrastuksin.
Reija Lahdelle se, että vanhemmat joskus sanovat, että nyt ei hoitaminen onnistu, kun on muuta menoa, on luottamuksen osoitus. Hän muistuttaa, että kenenkään ei ole tarkoitus uhrautua yli omien voimavarojen, vaan tehdään se mitä voidaan.
– Olen aina ilahtunut, kun heillä on jotain omia menoja. Se huojentaa omaa omatuntoani ja se, että he saavat levätä palvelee taas koko porukkaa.
Lokakuun 29. päivä vuonna 2012 muutti hämeenkyröläisen Rauno Schulzin, 44, elämän. Karja-auton kuljettajana työskennellyt Schulz oli työkeikalla, joka jäi hänen viimeisekseen.
– Menin auton lavalle käsittääkseni tiivistämään ja siirtämään eläimiä.
Sen jälkeen muisti katkesi, koska noin 500-kiloinen sonni hyökkäsi miehen kimppuun.
Lääkärien mukaan sonnin sarvi oli ehtinyt puhkaista Schulzin selkäytimen ja irrottaa viidestä hermojuuresta kolme paikoiltaan. Äänihuulet olivat halvaantuneet toispuoleisesti, ja oikea käsi oli osittain ruhjoutunut.
Rauno Schulz kertoo Ylelle, että sonnin sarvi teki valtavaa tuhoa. Sarvi meni kaulasta sisään, tuhosi verisuonia ja hermoja.
Vaativa leikkaus
Työpari sai sonnin irti Schulzista ja hälytti apua. Ensimmäiseksi paikalle tulivat ambulanssin ensihoitajat. 19 minuutin kuluttua saapui FinnHEMSin lääkärihelikopteri. Ensiavun jälkeen Schulz uskallettiin kuljettaa Kurusta noin 60 kilometrin päähän Tampereen yliopistolliseen sairaalaan.
Käsikirurgi Pasi Paavilainen muistaa hyvin leikkauksen, vaikka siitä on jo kahdeksan vuotta.
− Verisuonikirurgi aloitti pelastavan leikkauksen avaamalla Raunon rintalastan. Kolme alinta hermojuurta oli irronnut selkäytimestä ja verenhukka oli merkittävä. Oli ratkaisevan tärkeää, että Rauno pääsi sairaalaan ja leikkaukseen nopeasti, Paavilainen kertoo Taysin sivuilla.
Päivä tai kaksi onnettomuuden jälkeen Rauno Schulz heräsi. Hän ihmetteli valoja ja ihmisiä ympärillä. Kaikki oli usvaa; kivut olivat valtavat ja kipulääkkeet vahvat.
− En meinannut heti uskoa, mitä on tapahtunut.
Parempi antaa niiden tehdä, jotka siihen pystyvät. Olen realisti, vaikka töistä luopuminen oli kova paikka. Rauno Schulz
Schulz oli ollut vasta muutaman vuoden karja-auton kuljettajana, mutta hän oli ollut lapsesta asti maatilalla töissä. Hän tiesi ammatin riskit, vaikka näin vakavat turmat ovat hyvin harvinaisia.
Vuonna 2017 Ikaalisissa kuoli mies, kun sonni työnsi hänet järveen. Kuolemantapauksia sattuu harvoin.
− Minun tapauksessani on hyvää tuuria, että olen tässä, Schulz kertoo.
Kivut jäivät
Tehohoidosta Schulz pääsi käsikirurgian vuodeosastolle. Sieltä hänet siirrettiin ensin Ylöjärven terveyskeskuksen vuodeosastolle ja sitten kuntoutukseen.
Rauno Schulz kävi puheterapiassa. Välillä ääni laski ja nousi kuin murrosikäisellä. Elämä piti aloittaa tavallaan alusta.
− Uuudelleensynnyin kun he Tampereella parsivat kasaan, että henkikulta säilyi.
Henki säästyi, mutta oikea käsi vain roikkui mukana. Ei ollut toivoakaan, että sillä olisi voinut tehdä jotain.
Näkee, että hoitajilla ja lääkäreillä on hektistä. He menevät kuin sähköiskun saaneet rusakot paikasta toiseen. Rauno Schulz
Kirurgi Paavilaisen mukaan kyynärnivelen alapuolelle jäi jäljelle vain yksi aktiivinen lihas. Hermosiirrolla saatiin pientä toimintaa kahteen muuhun lihakseen, ja näiden varaan on rakennettu auttava tartuntaote. Ensimmäisessä korjausleikkauksessa tehtiin hermosiirrot, toisessa jännesiirrot ja kolmannessa hienosäädettiin.
Paavilainen leikkasi Schulzin yhteensä neljä kertaa. Nykyään Schulz pystyy tarttumaan esimerkiksi kirjaan. Hän on hankkinut kitaran. Plektra pysyy jotenkuten peukalon ja etusormen välissä. Se on hyvää kuntoutusta.
Kivut ovat yhä läsnä. Käsi on koko ajan puutunut, ja hermosärky on kuin sähköiskuja saisi.
− Kivut ovat kovimmat aamulla ja illalla ennen lääkkeiden ottoa. Välillä valvon yön kipujen takia. Sormista rupeaa polttamaan melkein kuin kättä työnnettäisiin sirkkeliin. Ilman kipulääkkeitä tästä ei tulisi mitään.
Minua ei saanut yksi sonni, eikä saa ketään muutakaan. Siihen pyritään. Rauno Schulz
Työstä luopuminen oli kova paikka
Rauno Schulz oli tottunut aina tekemään kovasti töitä. Mies olisi halunnut takaisin töihin, mutta onneksi päätöstä ei tarvinnut tehdä heti. Schulz keskusteli asiasta usein ystävien, äidin ja pikkuveljien kanssa.
− Aika paransi ajattelumaailmaa ja haavoja. Olin tyytyväinen, että sain pohtia näitä, eikä tullut viimeistä voitelua.
Yksi kaveri otti välillä Schulzin repsikan paikalle karjankuljetusautoon.
− Näin, että kenttä on ennallaan ja työ hoituu ilman minuakin. Miksi palaan, jos en pysty? Kättä särkee ja paleltaa. Kun ei pysty tekemään, ei vaan pysty.
Aika teki tehtävänsä.
− Parempi antaa niiden tehdä, jotka siihen pystyvät. Olen realisti, vaikka töistä luopuminen oli kova paikka.
Rauno Schulzin tatuointi osoittaa kiitollisuutta hoitajille ja lääkäreille. Mauri Tikkamäki / Yle
Tatuointi osoittaa kiitollisuutta
Nelisen vuotta sitten Rauno Schulz sai idean, miten voisi osoittaa kiitollisuutta. Schulz pyysi lahjakorttia tatuointiin 40-vuotislahjaksi.
− Menin Rainion Mikon puheille Ylöjärvelle ja esitin hänelle ideani. Upeampi siitä tuli kuin uskalsin kuvitellakaan.
Schulzin ihoon on ikuistettu lääkärihelikopteri, yksi Tays Keskussairaalan rakennuksista, juokseva sonni ja sanat Tays sekä Usually The Reaper Wins (Yleensä viikatemies voittaa).
− Yleensä viikatemies voittaa tarkoittaa sitä, että viikatemies saattaa olla vahvoilla yleensä mutta ei tällä alueella, millä Tays toimii. Minua ei saanut yksi sonni, eikä saa ketään muutakaan. Siihen pyritään.
Hoitohenkilökunta saa usein negatiivista palautetta, mutta Schulz halusi osoittaa kiitollisuutta.
− Onnettomuuden myötä olen eräänkin tunnin ja päivän maannut Taysissa. Näkee, että hoitajilla ja lääkäreillä on hektistä. He menevät kuin sähköiskun saaneet rusakot paikasta toiseen.
Katkeruus ei kannata
Miksi Rauno Schulzille lopulta kävi niin kuin kävi? Hän arvelee, että sonni säikähti outoa ympäristöä, outoa ihmistä ja outoja hajuja. Auto oli hämärämpi kuin navetta.
− Olisiko eläin pelästynyt ja puolustanut? Sitä varten sonnilla on sarvet päässä, että se käyttää niitä surutta puolustaakseen.
Schulz ei muista mitä tapahtui, eikä kukaan nähnyt onnettomuutta. Siksi hänen mielestään on turha miettiä, mitä olisi voinut tehdä toisin.
− Sonni vain pelästyi jotain ja puolustautui. Nyt kun asia on käsitelty, niin se on käsitelty.
Välillä Schulz miettii, miten saada päivät kulumaan, mutta katkera hän ei ole. Hän viettää aikaa mielellään kummilapsiensa kanssa ja toivoo löytävänsä vapaaehtoistyöstä uutta merkitystä elämälle.
− Mistä minä nyt katkera olisin? Se oli minun kohtaloni, että kävi näin. Kuitenkin oli kohtalo, että kävi niin hyvin, että olen tässä kertomassa asioista.
