Lapsenlapsi käy mummolleen kaupassa joka viikko, mutta vaihtorahoja mummo ei näe koskaan. Lapsi lainaa rahaa jatkuvasti ja suuttuu, jos sitä ei tipu. Isoisä huomaa, että hänen kesämökkinsä on myyty pilkkahintaan.

Läheisten vanhuksille tekemä taloudellinen kaltoinkohtelu on moninainen ilmiö: rahan varastamista, painostamista rahan lainaamiseen, painostamista lainojen takaamiseen ja omaisuuden myymistä vanhuksen tietämättä.

Kaltoinkohtelutapauksien määrää on mahdoton laskea. Suurin osa tapauksista ei tule koskaan poliisin tietoon.

Kokosimme keinoja, miten tunnistaa taloudellista kaltoinkohtelua ja miten siihen voi puuttua. Ohjeita varten on hyödynnetty kansalaisjärjestö Suvanto ry:n Mummonmarkan vartijat -hankkeen ohjeita sekä Suvanto ry:n hankesuunnittelijan Erja Ronkaisen ja Itä-Suomen poliisin rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolaisen haastatteluja.

1. Tunnista tekijä

Tilanteita on monenlaisia ja jokainen tapaus on yksilöllinen. Muutamat seikat kuitenkin yhdistävät valtaosaa tekijöistä.

Useimmiten tekijänä on ikääntyneen oma lapsi tai lapsenlapsi. Monesti kyseessä on myös ihminen, joka hoitaa vanhuksen raha-asioita myös luvan kanssa, kun vanhus itse ei siihen kykene.

Suhde tekijään voi olla hyvinkin lämmin ja läheinen. Siksi tilanteeseen puuttuminen voi olla hyvin vaikeaa: ikäihminen ei halua omalle rakkaalle lapselle tai lapsenlapselle ikäviä seuraamuksia, vaikka tulee itse kaltoinkohdelluksi.

On yleistä, että tekijällä on itselläänkin vaikeuksia elämässä: päihde- tai peliriippuvuutta, taloudellisia ongelmia tai taustaa muista omaisuusrikoksista.

2. Tunnista hälytyskellot

Taloudelliseen kaltoinkohteluun liittyy usein henkistä väkivaltaa. Uhkaako läheinen fyysisellä tai henkisellä väkivallalla, jos rahaa ei tipu? Uhkaileeko hän välien katkaisemisella?

Myös läheinen voi huomata, että vanhuksen käytös muuttuu. Onko hän laihtunut tai huonokuntoinen? Vältteleekö vanhus raha-asioista puhumista?

Muuttiko vanhus yllättäen omistusasunnosta vuokralle? Onko hän myynyt äkkiä arvokasta omaisuutta? Onko vanhus tehnyt oudon oloisia kauppoja lähipiirin kesken?

3. Puutu rohkeasti

Uhrin ei pidä jäädä yksin. Kaltoinkohdelluksi tuleminen voi aiheuttaa häpeää. Uhri voi syyttää itseään sinisilmäisyydestä tai jopa siitä, että on kasvattanut lapsensa "huonosti". Uhri ei kuitenkaan koskaan ole syyllinen kaltoinkohteluun.

Läheisen kannattaa rohkeasti kysyä ikääntyneeltä, mistä on kyse ja kannustaa hakemaan apua.

Usein taloudelliseen kaltoinkohteluun auttaa myös se, että tekijä saa apua ongelmiinsa.

4. Hanki apua

Yksi vaihtoehto on huoli-ilmoitus. Huoli-ilmoitus on kunnalle tehtävä ilmoitus ikääntyneen henkilön palveluntarpeesta. Vanhuspalvelulaki velvoittaa kuntaa selvittämään tilanne, jos ilmoitus tulee. Kenellä tahansa on oikeus tehdä huoli-ilmoitus ja sen voi tehdä nimettömänä.

Myös rikosilmoituksen tekeminen on vaihtoehto. Osa tapauksista on kuitenkin asianomistajarikoksia, joista syytettä ei nosteta, ellei uhri sitä vaadi. On ikäihmisen oma päätös, haluaako hän nostaa syytteen.

Apua tilanteeseen saa myös esimerkiksi Suvanto ry:n auttavasta puhelimesta 0800 06776, lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden Nollalinja-puhelimesta 080 005 005 tai oman kunnan sosiaali- tai vanhuspalveluista.

Lue lisää:

Näin vanhuksia huijataan – poliisi varoittaa: Valepoliisi soittaa, PIN-koodi vakoillaan kassajonossa, ohikulkija pyytää ohjeita sairaalaan

Koululaisiksi tekeytyneet aikuiset rosvosivat vanhuksilta koruja, rahaa ja pankkikortteja – poliisi tutkii laajaa huijaussarjaa

Vanhuksia huijataan ostamaan turhia ja ylihintaisia remontteja – asiantuntija kieltäisi lailla remonttien kaupustelun yli 65-vuotiaille

Yli 40:llä Diamond Princess -risteilyalukselta evakuoidulla amerikkalaisella on todettu koronavirustartunta. Asiasta kertovat Yhdysvaltain terveysviranomaiset.

Yhdysvallat evakuoi aikaisin maanantaiaamuna Japanissa karanteenissa olevalta laivalta yli 400 ihmistä. Heidät lennätettiin tilauslennolla Tokion Hanedan lentokentältä takaisin kotimaahansa.

Tartunnan saaneet jäävät toistaiseksi Japaniin karanteeniin. Yhdysvaltoihin evakuoitavat matkustajat puolestaan joutuvat kotimaassaan kahden viikon karanteeniin.

Diamond Princess alus ja sen matkustajat ovat olleet eristettyinä Japanin Jokohaman satamassa helmikuun alusta asti. Laivalla oli Japaniin saapuessa 3 700 ihmistä, joista reilut 1 200 on terveysministeriön mukaan testattu.

Osa matkustajista, joilla ei ole testeissä todettu koronavirusta, on päästetty helmikuun aikana aluksesta pois.

Aluksen matkustajista 355:llä on todettu koronavirustartunta. Se on laajin koronavirustapausten keskittymä Kiinan ulkopuolella.

Yhdysvaltain lisäksi ainakin Kanada, Italia, Etelä-Korea ja Hongkong ovat kertoneet evakuoivansa kansalaisiaan laivalta.

Lue myös:

Useat maat evakuoivat matkustajiaan karanteenilaivalta – brittimatkustajat kokevat tulleensa maansa hylkäämiksi

Koronaviruksen uhriluku jatkaa kasvuaan Kiinassa, mutta sairastuneiden määrän kasvu taittui – THL: Mahdollisuus laajemmalle leviämiselle jatkuu pitkään

Koronavirus on someaikakauden ensimmäinen tietoepidemia – WHO murtaa tautiin liitettyjä myyttejä

Saksassa äärioikeistolaisen ryhmän jäsenet ovat suunnitelleet samantyyppistä moskeijaiskua kuin Uudessa-Seelannissa nähtiin viime vuonna, kertovat saksalaisviestimet.

Viime vuoden maaliskuussa 51 ihmistä kuoli kahdessa hyökkäyksessä moskeijoihin Christchurchin kaupungissa Uudessa-Seelannissa.

Saksalaislehdet Bild ja Der Spiegel kertovat, että 12 äärioikeistolaisen ryhmän jäsentä pidätettiin perjantaina. Heidän tarkoituksenaan oli hyökätä automaattiaseiden kanssa moskeijoihin rukousaikoina.

Ryhmän oletettu johtaja on ollut viranomaisten seurannassa. Hän oli selostanut yksityiskohtaiset suunnitelmat rikoskumppaneilleen edeltävällä viikolla järjestetyssä tapaamisessa.

Saksalaislehtien mukaan viranomaiset saivat tiedon suunnitelmista henkilöltä, joka oli soluttautunut ryhmään. Virkavalta teki yllätysiskuja, joiden tarkoituksena oli selvittää, onko epäillyillä jo aseita tai muita tarvikkeita, joita voitaisiin käyttää hyökkäyksessä.

Saksalaisviranomaiset ovat lisänneet maan äärioikeiston tarkkailua muun muassa lokakuisen Hallen synagogaiskun jälkeen. Alle kolmekymppinen mies ampui Hallessa kaksi ihmistä lokakuun alussa. Ennen ampumista mies oli yrittänyt rynniä synagogaan. Hän on myöntänyt, että teolla oli antisemitistinen ja äärioikeistolainen motiivi.

Lue myös:

Saksan synagogaiskijä julkaisi teostaan videon – iskua ennakoitiin jo viikko sitten juutalaisvastaisessa manifestissa

Uudessa-Seelannissa terrori-isku, kahdessa moskeijassa ammuskeltiin – 28-vuotias australialaismies sai murhasyytteen veriteosta

Pohjalaisten turkistarhaajien ostotarjous kiinalaistarhaajan siniketuista ei ole johtanut kauppoihin Kokkolassa.

Kiinalaisomisteinen tarha nousi kohun keskiöön kuukausi sitten, kun se aikoi kuljettaa 2 500 siitoskettua Kokkolasta Kiinaan.

Pohjalaistarhaajat järjestivät laajat protestit kuljetuksia vastaan tarhan läheisyydessä. Lopulta operaatio peruuntui, eikä syytä vieläkään tiedetä.

Tarhan ketuista kirjallisen ostotarjouksen teki kolme pohjalaista turkisalan yhdistystä.

Rannikon Turkistarhaajien puheenjohtajan Arto Isopahkalan mukaan kaupat ovat toistaiseksi jäissä, koska kiinalaistarhaaja ei suostu kertomaan eläinten alkuperää.

Hän on kuitenkin valmis myymään ketut.

– Halusimme tietää, miltä suomalaistarhoilta eläimiä on kiinalaistilalle myyty. Samalla saisimme tietää, mitkä tilat ovat rikkoneet alan sertifikaattisääntöjä myytyään eläimiä ilman laatutodistusta toimivalle tilalle, kertoo Isopahkala.

Myös hinta on esteenä kauppojen synnylle. Isopahkalan mukaan pyyntihinta on liian korkea.

– Kiinalaisomistaja pyysi yhdestä eläimestä 300 euroa. Tällä hetkellä sinikettujen hintataso on uroksista noin 150 euroa ja naaraista noin 40 euroa, sanoo Isopahkala.

Kiinalaistarhalla ei ole turkisalan laatutodistusta, minkä vuoksi rehutoimitukset tarhalle lakkasivat reilu viikko sitten. Normaalikäytännön mukaan tila on nyt valvontaeläinlääkärien valvonnassa. He seuraavat, että eläimet hoidetaan asianmukaisesti ja ne saavat ruokaa.

Kokkolassa sijaitsevalla kiinalaistarhalla on myös ruokaviraston lupa valmistaa itse rehua.

Lue myös:

Pohjalaiset jättivät kiinalaistarhaajalle ostotarjouksen kohun keskelle joutuneista siniketuista

Kruunupyyläinen rehuvalmistaja lakkaa toimittamasta ruokaa kiinalaisomistajan turkistarhalle Kokkolaan

Turkiseläinten vienti ulkomaille jakaa alueen kansanedustajia: iso osa kieltäisi, mutta tunnistaa vaikeudet

Eläviä kettuja on viety säännöllisesti Kiinaan koko 2000-luvun ajan – yhteistyö pahimman kilpailijan kanssa on turkisalalle kipeä ja kimurantti asia

Sinikettujen kuljetusautot lähtivät tyhjinä kokkolalaistarhalta – kettujen vientiä Kiinaan protestoineet tarhaajat: "Eivät ketut täältä ihan helpolla lähde"

Hallituksen kaavailema samapalkkaisuusohjelma näyttää pysähtyneen palkansaaja- ja työnantajajärjestöjen välisiin erimielisyyksiin.

Sosiaali- ja terveysministeriö tiedotti viime torstaina, että ohjelman valmistelu on keskeytetty. Ministeriön mukaan hallitus ja työmarkkinajärjestöt eivät päässeet yksimielisyyteen sellaisista toimenpiteistä, joilla sukupuolten välinen palkkaero kaventuisi.

– Hallituksen tavoitteiden mukaista työtä naisten ja miesten palkkaeron kaventamiseksi ja tasa-arvolain samapalkkaisuusperiaatteen toteuttamiseksi jatketaan joka tapauksessa, tasa-arvoasioista vastaava ministeri Thomas Blomqvist (r.) sanoi tiedotteessa.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kuvailee, etteivät palkansaajajärjestöjen esittämät työkalut kelvanneet työnantajapuolelle.

– Työnantajien edustajat ovat puhuneet ehkä enemmän siitä, että meidän pitäisi pystyä purkamaan työmarkkinoiden segregaatiota eli häivyttämään miesvaltaisten ja naisvaltaisten alojen eroa, Palola sanoo.

– Se on tietysti tärkeä toimenpide, mutta myös todella hidas toteuttaa. Me toivoisimme jotain nopeampaa ja konkreettisempaa.

Sukupuolivaikutusten arviointi ja kaavailtu tutkimushanke hiertävät

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioista vastaava asiantuntija Katja Leppänen Elinkeinoelämän keskusliitosta EK:sta painottaa, että työnantajilla ja palkansaajilla on myös yhteisiä näkemyksiä palkkatasa-arvoon liittyen.

– Ehkä siellä on noin tusinan verran toimenpiteitä ja parista olemme olleet eri mieltä, hän kuvailee.

Mistä sitten kiistellään?

Palkansaajapuolella on toivottu työehtosopimusten sukupuolivaikutusten arviointia eli niin kutsuttua ”suvausta”, jonka tekisivät ulkopuoliset tutkijat. Arvioinnissa punnittaisiin, miten solmitut työ- ja virkaehtosopimukset ovat vaikuttaneet naisten ja miesten välisiin palkkaeroihin.

Lisäksi palkansaajat ovat toivoneet samanarvoisen työn tutkimushanketta. Hankeen tavoitteena olisi varmistaa, että samanarvoisesta työstä maksetaan eri aloilla samalla tavalla.

– Tämä on ollut meille tärkeä asia. Tällä hetkellä meillä ei oikein ole tällaisia arviointikriteerejä, STTK:n Palola sanoo.

EK:ssa nähdään, että sukupuolivaikutusten arviointia tehdään – jo ja että se on ennen kaikkea työehtosopimuksia tekevien, alakohtaisten liittojen tehtävä. Samanarvoisen työn tutkimushankkeessa taas hiertää ehdotettu toteutustapa.

– Kun puhutaan samanarvoisesta työstä, otetaan tietysti huomioon työntekijän koulutus, työn raskaus ja vaatimukset. Näiden lisäksi tutkimuksessa pitäisi kuitenkin ottaa huomioon myös työn tuottavuus, työnantajien palkanmaksukyky sekä se, mitä asiakkaat ovat halukkaita työstä maksamaan, EK:n Leppänen sanoo.

– Jos tällaisia selvityksiä lähdetään tekemään, on tutkimusaihion oltava tasapuolinen.

Leppänen painottaa, ettei EK:lla ole mitään halua estää palkansaajajärjestöjä tai ministeriötä tekemästä samapalkkaisuuteen liittyviä tutkimuksia haluamallaan tavalla.

– Olemme todenneet, että meidän puolestamme ministeriö ja palkansaajajärjestöt voivat tehdä nämä tutkimukset, eikä meillä ole mitään tarvetta sitä kieltää. Mutta haluaisimme panna omat panoksemme vaikuttavampiin toimenpiteisiin eli segregaation purkamiseen.

Palkka-avoimuus aiheuttaa päänvaivaa

Samapalkkaisuusohjelmaa valmistelleessa kolmikantaisessa työryhmässä on otettu yhteen myös palkka-avoimuudesta.

STTK:n Antti Palolan mukaan palkansaajat ovat pitäneet esillä palkka-avoimuuden lisäämistä yhtenä työkaluna palkkatasa-arvon edistämiseen.

– Se on myös hallitusohjelmassa mukana, Palola muistuttaa.

Palkka-avoimuus voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että palkkasyrjintää työpaikallaan epäilevä työntekijä saisi työnantajaltaan pyytämällä vastaavissa tehtävissä työskentelevien työntekijöiden palkkatiedot.

EK:ssa nähdään, ettei tällaiselle ole tarvetta.

– Lain mukaan tasa-arvovaltuutetun kautta voidaan jo nyt saada palkkatiedot, jos valtuutettu harkintansa jälkeen katsoo, että kyseessä saattaa olla syrjintätapaus, EK:n Leppänen sanoo.

Kaikista näkemyseroista huolimatta neuvottelupöydän molemmin puolin toivotaan, että samapalkkaisuusohjelman pariin palattaisiin vielä.

– Meillä oli vahva usko siitä, että tämän hallituksen johdolla ohjelma olisi saatu aikaiseksi, Palola harmittelee.

EK:n Leppänen muistuttaa, että tämänkaltaiset neuvottelut saattavat toisinaan kriisiytyä ja keskeytyä hetkeksi.

– Mutta toivomme, että tässä työssä päästäisiin etenemään vielä loppuun saakka.

Voit keskustella aiheesta 17.2. klo 23 saakka.

Lue myös:

Vuosi 2020, ja naiset saavat yhä pienempää palkkaa kuin miehet – miksi? Se johtuu ikivanhasta sopimuksesta, joka jätti pitkät jäljet

Niina Murto, 34, työskentelee ammatissa, jossa kolme mieskollegaa on hyvä luku – katso, mitkä alat ovat muuttuneet naisvoittoisiksi

Etätöissä ihmiset tekevät enemmän töitä kuin työpaikalla.

Tämän todistavat myös tutkimukset.

Etätöissä työn tehokkuus lisääntyy eli ihmiset saavat enemmän aikaan.

Monissa organisaatioissa ei enää puhuta etätöistä. Puhutaan joustavasta työstä, jota voi tehdä missä vaan, sanoo etäjohtamisen asiantuntija Ulla Vilkman. Vilkman on etätyökouluttaja, joka on kirjoittanut myös kirjan Etäjohtaminen – Tulosta joustavalla työllä.

Etätyö toimii.

– Moni arvostaa etätyöstä saatua työrauhaa. Etätyöpäiviä tehdään silloin, kun pitää keskittyä. Avokonttorin hälyssä se ei aina onnistu. Etätyöpäivät ovat tehokkaita: tutkimustenkin mukaan ihmiset ovat etätöissä aikaansaavia, Vilkman sanoo.

Samaa sanoo Tilastokeskuksen työolotutkimus vuodelta 2018. Etätöitä tehdään, koska kotona ei tule keskeytyksiä tai häiriöitä. Myös työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen helpottuu.

Vilkmanin mukaan etätyön hyödyt ovat niin suuret, että jatkossa se tulee entisestään lisääntymään.

– Etätyö myös mahdollistaa työn ja muun elämän järkevämmän yhteensovittamisen. Työpaikalle siirtymiseen tarvittava aika jää pois: se antaa enemmän aikaa perheen kanssa olemiseen tai vaikka nukkumiseen ja liikuntaan. Ne tukevat hyvinvointia ja sitä kautta työhyvinvointia, Vilkman sanoo.

Kaikissa työyhteisöissä ei enää ole väliä, mihin aikaan työt tekee. Konttorilla ei tarvitse käydä tai töitä tehdä 9–17, kunhan työt tulevat tehdyksi. Etänä tehdään siis työt valmiiksi vaikka sitten illalla.

Työaikana työpaikalla haahuilu annetaan itselle paremmin anteeksi kuin kotona etäpäivänä haahuilu, Ulla Vilkmanin muistuttaa.

Etätyötä tehdään jopa sellaisissa töissä, joissa sitä ei ennen voinut tehdä

Tilastot sen kertovat. Etätyön määrä kasvaa vauhdilla.

Vuonna 1990 palkansaajista vain kaksi prosenttia teki töitä osittain kotona niin, että oli sopinut siitä työnantajan kanssa ja käytti kotona työskentelyyn tietotekniikkaa. Tätä voidaan pitää Tilastokeskuksen mukaan etätyön määrittelynä.

Vielä vuonna 1997 vain neljä prosenttia teki etätyötä, vuonna 2008 jo lähes joka kymmenes teki välillä töitä etänä. Nyt etätöitä tekee jo joka kolmas – ylemmistä toimihenkilöistä noin 60 prosenttia.

– Etätyöstä löytyy vain vähän kokonaisvaltaista tutkimusta, mutta ainakin Etelä-Suomessa sitä tehdään enemmän. Muualla Suomessa se ei ole niin vakiintunutta, Ulla Vilkman arvioi.

Siellä missä etätyötä ei vielä tehdä, se varmasti lisääntyy, hän arvioi.

– Monilla työpaikoilla mietitään, miten etätyö voidaan mahdollistaa kaikille. Joskus tätä voidaan tehdä esimerkiksi työkierrolla.

Vilkman mainitsee käräjäoikeudet, joissa asiakaspalvelijat saivat välillä tehdä työtehtäviä, joita saattoi tehdä kotona.

Etätyössä työaika ja vapaa-aika sekoittuvat helpommin kuin työpaikalla

Monelle on etätöissä vaikea irrottautua töistä, Vilkman sanoo. Työpäivät venyvät.

– Etätyön tekijöillä työmäärä kasvaa: hoidetaan vielä tämä ja tuo asia. Toki monilla asiantuntijoilla kulkee kännykkä ja läppäri mukana, jolloin töitä tehdään muutenkin myös ilta-aikana.

Varsinkin niillä, joilla ei ole lapsia tai lemmikkejä, jotka pakottavat irtautumaan töistä, etätyöpäivät venyvät.

– Onkin hyvä luoda itselleen rutiineja työpäivän lopettamiseen, ettei tule roikuttua läppärin äärellä iltamyöhään.

Jotkut tekevät etätöitä jatkuvasti, toiset vain silloin tällöin.

Vilkmanin mukaan moni yritys ja organisaatio on huomannut, että etätyöt aiheuttavat uudenlaisia pulmia. Ne on onneksi helppo ratkaista.

Monissa organisaatioissa on huomattu, että yhteisöllisyyden kokemus rapistuu. Työpaikan me-henki saa ihmiset sitoutumaan töihin.

– Samalla moni täysin etänä työskentelevä saattaa huomata olevansa yksin ja kokee olevansa työyhteisön ulkopuolella, Vilkman sanoo.

Siksi etätyön välineiden pitää olla hyviä ja hyvässä käytössä. Yhteistyö ja kommunikointi kannattaa tehdä etävälineillä erilaisten keskustelualustojen ja -sovellusten avulla.

– Sähköpostin käyttäminen ei ole kovin järkevää. Eri keskustelualustoja käyttämällä kaikki tiimissä näkevät, mistä keskustellaan ja voivat osallistua, Vilkman sanoo.

Vain harva huijaa etätöillä: hälyttävää on, jos työt eivät tule tehdyksi tai työntekijää ei saa kiinni

– On toki niitäkin, jotka ilmoittavat etäpäivän ja pitävät krapulapäivän, eikä työntekijää saa kiinni. Mutta se on harvinaista, etäjohtamisen asiantuntija Ulla Vilkman sanoo. Mutta tästä ei ole tutkimustietoa, ja tapauksia on vähän, hän lisää.

– Ja kyllähän toimistollakin voi olla tekemättä mitään.

Joissain tapauksissa organisaatiot ovat kieltäneet etätyöt. On tapauksia, joissa etätyö ei vain sovi ihmisille. Tai sitten se ei vain sovi työnkuvaan.

– Edelleen on luutuneita asenteita. Esimiehet ajattelevat, että etätöitä ei voi tehdä, koska siitä ei tule mitään. Johtajat saattavat olla esimerkiksi sitä mieltä, että työ edellyttää paljon yhteistyötä. Aina etätyön estämiselle löytyy hyvät perusteet, Vilkman sanoo.

Nämä työyhteisöt alkavat kuitenkin olla vähemmistönä.

Tilanne on usein päinvastainen. Etätyötä suositaan. Eri organisaatioissa tulee vastaan yhä enemmän tilanteita, että ihmisiä palkataan töihin eri paikkakunnalta. Enää ei edellytetä, että kaikkien pitää asua isoilla paikkakunnilla tai pääkaupunkiseudulla.

Jos teet etätöitä, muista, että vakuutukset eivät ehkä kata työtapaturmaa

Sitä, miten etätyö vaikuttaa työergononimiaan ja työhyvinvointiin, ei ole juuri tutkittu.

– Etätyö lisää työtyytyväisyyttä. Mutta vaikuttaako kotona tehty työ ergonomian kautta työkykyyn? Siihen työntekijän kannattaa kiinnittää huomiota. On hyvä harjoittaa taukoliikuntaa, vaihtaa asentoja, eikä esimerkiksi röhnöttää sohvalla, Ulla Vilkman pohtii.

Hän myös muistuttaa käytännön seikoista. Yksi iso kysymys ovat vakuutukset. Moni iso yritys ja työnantaja on huolehtinut vakuutuksista, mutta pienemmissä firmoissa asiaa ei aina tulla ajatelleeksi.

Jos kaatuu portaissa kotona matkalla vessaan, niin sitä työnantajan tapaturmavakuutus ei kata, vaikka työpaikalla kattaisi.

Työnantajan lakisääteinen tapaturmavakuutus ei kata kotona tapahtuvia asioita, ellei niillä ole välitöntä yhteyttä työntekoon.

Kannattaa siis varmistaa, tarvitseeko lisävakuutuksia.

Yhä useampi haluaa etätöihin

Yhä useampi haluaa etätyöhön ja yhä useampi sitä myös tekee.

Silti osa ei vain voi tehdä. Tilastokeskuksen työolotutkimus vuodelta 2018 kertoo, että niistä, jotka eivät tehneet etätöitä, 75 prosenttia totesi, että etätyön tekeminen ei ollut nykyisessä tehtävässä mahdollista. Vain 4 prosenttia sanoi, että työnantaja on kieltänyt etätyöt.

Kolmannes suomalaisista totesi, että etätyöt eivät ole mahdollisia, eivätkä ne kiinnosta.

Helsingissä keskustakirjasto Oodissa on tapahtunut sunnuntaina välienselvittely, jossa käytettiin teräasetta, kertoo Helsingin poliisi viestipalvelu Twitterissä.

Poliisin mukaan yksi uhri sai vammoja. Hänet vietiin sairaalahoitoon.

– Uhrilla todettiin olevan alkutietoja vakavammat vammat, ja tapausta tutkitaan alustavasti muun muassa tapon yrityksenä. Rikosnimikkeet voivat kuitenkin tarkentua tutkinnan edetessä, kertoo Helsingin poliisin yleisjohtaja komisario Riku Korpela tiedotteessa.

Epäilty tekijä on poistunut paikalta. Poliisi arvioi, että ulkopuolisille ei ole tällä hetkellä vaaraa.

Puukotus tapahtui kirjaston sisätiloissa, kerrotaan poliisilaitokselta.

Helsingin poliisista ei tässä vaiheessa kerrota tarkemmin tapahtumasta eikä siitä, millaista henkilöä etsitään rikoksesta epäiltynä. Poliisi sai hälytyksen Oodiin noin kello 15.30.

Tapaus siirtyy poliisin tutkintaan. Poliisi tiedottaa asiasta lisää maanantaina 27. helmikuuta.

Kolmekymmentä vuotta sitten internetin perustukset oli valettu, mutta se oli liian vaikeakäyttöinen suurelle yleisölle. Tietojenkäsittelytieteilijä Tim Berners-Lee kehitti ratkaisuksi www-järjestelmän, ja viestinnän vallankumous käynnistyi.

Yksikään kaupallinen ratkaisu ei pystynyt kilpailemaan Berners-Leen keksinnöllä. Internetin käyttäjämäärät kasvoivat räjähdysmäisesti ja uudelle teknologialle asetettiin valtavia odotuksia. Sen uskottiin ruokkivan luovuutta, uudistavan demokratiaa ja kirittävän maailmantalouden uuteen kulta-aikaan.

Varhaisesta internetistä muotoutui eräänlainen kokeellinen utopia, jossa tieteet ja taiteet kukoistivat. Kiinnostavia linkkejä jaettiin keskustelupalstoilla, joita syntyi tutkimuksen ja harrastusten ympärille. Uutta teknologiaa ei osattu vielä kaupallistaa.

Kolmekymmentä vuotta myöhemmin internet on kasvanut pahasti kieroon. Niinkin arvovaltainen taho kuin Berners-Lee itse kutsuu nykyistä nettiä ihmisvastaiseksi ja pitää syypäänä koko poliittistaloudellista järjestelmää – suuryrityksiä, valtioita ja yksisilmäistä voitontavoittelua. Mitä oikein tapahtui?

Kiinassa otettiin käyttöön sosiaalisen pisteytyksen valvontajärjestelmä, jolla varmistetaan kansalaisten “luotettavuus”.

Internetin jättiläiset rakensivat liiketoimintansa mainonnan ja käyttäjien urkkimisen varaan varaan. Samalla Yhdysvaltain sisäinen tiedustelupalvelu NSA alkoi rakentaa globaalia ja salaista kansalaisten joukkovalvontajärjestelmää. Kiinassa otettiin käyttöön sosiaalinen pisteytys, jolla varmistetaan kansalaisten “luotettavuus”.

Kun internet kasvoi suureksi, yritysten omistus keskittyi rajusti. Markkinoita valmiiksi hallitseva Facebook sai hiljattain Yhdysvaltain viranomaisilta jopa luvan ostaa vahvimmat kilpailijansa Instagramin ja Whatsappin itselleen. Tutkijat alkoivat puhua digitaalisesta feodalismista eli uuden ajan maaorjuudesta.

Älypuhelin ja sosiaalinen media osoittautuivat erittäin koukuttavaksi yhdistelmäksi, eikä se ole sattumaa. Sosiaalinen media on suunniteltu pitämään silmäparit ruudun edessä mahdollisimman pitkään. Käyttäjistä kerätään mainosprofiileihin kaikki mahdollinen tieto, jolla taotaan miljardien eurojen voittoja.

Valtioiden kyky valvoa ja kontrolloida kansalaisiaan on ennennäkemätön, ja ne tekevät läheistä yhteistyötä teknologiajättien kanssa.

Vaikutuksista ihmiseen ei vielä tiedetä paljoa, mutta asiantuntijat ovat huolissaan. Psykologit varoittavat, että nykyinen mediatodellisuus johtaa todennäköisesti sosiaalisten taitojen, yksinolemisen sietämisen ja itsesäätelyn heikentymiseen.

Yhteiskunnalliset näkymät ovat synkät. Berners-Lee pitää nykyistä internetiä uhkana demokratialle. Valtioiden kyky valvoa ja kontrolloida kansalaisiaan on ennennäkemätön, ja ne tekevät läheistä yhteistyötä teknologiajättien kanssa. Vain muutama suuryritys pystyy enenevässä määrin ohjailemaan, mitkä ajatukset saavat globaalisti laajaa näkyvyyttä.

Kapitalismi on vääristänyt internetin sen alkuperäisten ihanteiden irvikuvaksi. Tarvitaan kansanliikkeitä, jotka samanaikaisesti rakentavat itse vapaampaa internetiä ja vaativat hallituksia kunnioittamaan kansalaisten verkko-oikeuksia. Esimerkiksi Electronic Frontier Foundation tekee kansainvälisesti tärkeää työtä, ja se toimii myös Suomessa.

Internet on yksi ihmiskunnan historian suurista keksinnöistä, ja siinä on valtavaa demokraattista potentiaalia. Wikipedia, RSS-syötteet ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat esimerkkejä vapaasta yhteistyöstä, jonka hedelmät hyödyttävät meitä kaikkia.

Internet on pelastettava kapitalismilta, jotta se voi olla positiivinen voima tulevaisuudessa.

Joona-Hermanni Mäkinen

Kirjoittaja on Parecon Finlandin varapuheenjohtaja, tietokirjailija sekä luokan- ja historianopettaja. Hän on kirjoittanut mm. The New York Timesiin ja Jacobin Magazineen.

Aiheesta voi keskustella 18.2. klo 23:00 asti.

Näyttelijä Juho Uusitalo, 26, näyttää, miten hän on tottunut puhumaan käsillään kuin naiset. Kämmenet heiluvat ylhäällä sanojen seurana. Hänen äänensä on korkea ja kimeä.

Harteikkaan miehen päällä on sininen collegepusero, jossa lukee englanniksi Twister Pulling Team. Se on Uusitalon perheen joukkuepaita.

Uusitalo valmistui viime vuonna näyttelijäksi Taideyliopiston teatterikorkeakoulusta. Hän on kotoisin Haapavedeltä, jossa pulling eli traktoriveto on iso juttu. Siinä kilpaillaan viritetyillä traktoreilla, joiden moottorit toisinaan räjähtävät, kun koneet vetävät todella painavia kuormia.

Sitä yleisö odottaa kisoissa eniten. Räjähdyksiä.

Uusitalo toi erikoisen kilpalajin ja siihen liittyvän miehisen maailman esille näytelmässään Full Pull, Woyzeck!, joka pyöri tänä talvena helsinkiläisessä Teatteri Jurkassa. Näytelmä oli Uusitalon henkilökohtainen tilitys miehenä olemisesta.

Kun Haapavedeltä Helsinkiin tulleet Uusitalon vanhemmat näkivät poikansa näytelmän, he murtuivat. Isä ja äiti ymmärsivät ensi kertaa, mitä kaikkea pojalle oli elämässä tapahtunut.

Uusitalosta tulee silmätikku

Uusitalo kasvoi isän ja äidin pyörittämällä maatilalla kolmen veljen kanssa. Vuosia myöhemmin perhe kasvoi kahdella sijoitetulla lapsella.

Uusitalot asuivat Aittokylän vanhassa kansakoulussa joen varressa. Ympärillä oli peltoa ja metsää. Tilalla riitti töitä, sillä lehmät, sonnit ja hiehot piti ruokkia. Sen lisäksi oli tehtävä peltotyöt.

Vanhempiaan Uusitalo kuvailee tasa-arvon kannattajiksi. Molemmat ottavat hänen mukaansa toistensa mielipiteet huomioon.

Haapavesi on vanhoillislestadiolaista aluetta, mutta Uusitalon perhe ei kuulunut herätysliikkeeseen. Kotona korostettiin työn merkitystä. Tilan pyörittäminen oli taloudellisesti raskasta.

– Jos tehdään työtä, niin tehdään se kunnolla. Muuten ei tule leipää pöytään, Uusitalo kuvailee ilmapiiriä.

Hän muistelee lapsuuden maatilaa ihanaksi kasvuympäristöksi, mutta se ei ole koko totuus asiasta.

Uusitalosta tuli pilkan kohde kyläyhteisössä.

Tanssivaa poikaa pidettiin outolintuna

Isoveljet painuivat isän perässä hallille rassaamaan koneita, mutta Uusitalo jäi mopin ”varteen” äidin kanssa hoitamaan taloa. Hän oppi tyhjentämään astianpesukoneen, pesemään pyykkiä ja ikkunoita.

– Olin äidin apuna niin pienestä kuin voi olla. Olimme yhdessä tosi tiiviisti ja jaoimme asioita.

Tuleva näyttelijä oppi myöhemmin laittamaan koko porukalle myös ruuat. Kymmenen litran kattilan ruskeakastiketta, ämpärillisen pottuja ja vähän jauhelihaa kastikkeen jatkeeksi.

Uusitalosta kehittyi vuosien varrella hyvä kokki. Perhe vitsaili, että hän hakkaa ruuanlaitossa jo äidin.

Äiti näki poikansa herkkyyden ja kysyi, halusiko tämä mennä tanssitunneille. Uusitalo aloitti nykytanssin harrastamisen 6–7-vuotiaana Jokihelmen opistossa Haapavedellä. Myöhemmin hän alkoi esiintyä paikallisen tanssiteatterin Tilleri Tallerin näytelmissä.

Tanssitunneille vieminen oli Uusitalon mukaan vanhemmilta iso teko, sillä ympäristön odotukset olivat päinvastaiset.

Vanhoillislestadiolaiset eivät hyväksy tanssia, ja he toimivat monissa merkittävissä tehtävissä Haapavedellä, kuten koulujen opettajina. Vanhoillislestadiolaiset vaikuttavat voimakkaasti Haapaveden ilmapiiriin.

Tanssi oli monille kylillä liikaa, ja sitä harrastava poika vielä vaikeampi pala purtavaksi.

– Olen äärettömän kiitollinen vanhemmilleni, että he veivät minut tanssitunneille ja tulivat katsomaan joka ikisen esityksen, Uusitalo sanoo.

Pienen paikkakunnan henkiset paineet alkoivat näkyä myös isoveljissä. Tanssiva pikkuveli hermostutti heitä.

”Koneista en ymmärrä hevon helvettiä”

Tanssia harrastavaa poikaa katsottiin kylillä vinoon. Uusitalon kaverit olivat enimmäkseen tyttöjä, ja se vahvisti stereotyyppistä kuvaa tanssia harrastavasta pojasta. Uusitalo leimattiin homoksi.

Kun puhe kääntyy Uusitalon asemaan perheen sisäisessä hierarkiassa, näyttelijää alkaa itkettää. Hän puhuu siitä, miten kasvoi niin erilaiseksi pojaksi ja veljeksi kuin muut. Kokemus tuntuu vieläkin pahalta.

– Olen tosi herkkä. Sain perheessä herkän tarkkailijan roolin.

– Rakastan kyntää peltoa ja ajaa paskaa sinne, mutta koneista en ymmärrä hevon helvettiä, Uusitalo sanoo.

Uusitalo uskoo, että se vaikutti veljesten väliseen dynamiikkaan.

– Väitän, että jos olisin innostunut koneiden rassaamisesta ja tissikalentereista, minulla olisi isoveljien kanssa toisenlaiset välit, Uusitalo pohtii.

Mutta hän halusi tanssia ja pukeutua joskus äidin mekkoon. Uusitalolla oli tyttömäinen ääni, eikä hänelle tullut koskaan äänenmurrosta.

Siitä tuli seuraava taakka.

”Äänesi kuulostaa sialta, jota raiskataan”

Erityiskoulussa opiskellut Uusitalo lähti yhdeksännen luokan jälkeen ammattikouluun opiskelemaan huonekalupuusepäksi, ja siksi hän valmistui Haapavedeltä vuonna 2012.

Ammattikoulussa hän tunsi itsensä vielä oudommaksi kuin ennen. Tanssiva poika ei mahtunut niihin valmiisiin miesten malleihin, joita ammattikoulu tarjosi: metallimies, rakennusmies ja autonasentaja.

Työharjoittelussa hän oli päästä hengestään.

Paikallisen huonekalufirman pakkaamossa työkaveri nosti Uusitalon kurkusta suorille käsille kaappia vasten. Mies hermostui, kun Uusitalo vitsaili hänelle omista voimistaan.

– Mies huusi minulle, että saatanan ämmä ja homo. Piipität kuin akat. Miksi minun pitää tehdä sinun kanssasi töitä. Tapan sinut, lyönkö? Uusitalo muistelee.

Hän anoi armoa, ja työkaveri pudotti Uusitalon lattialle. Myöhemmin asia soviteltiin firmassa, ja Uusitaloa uhkaillut mies sai jatkaa töissä.

Uusitalo kantoi naisellisen miehen ja piipittävän homon leimaa. Hänelle toistettiin toistamistaan, ettei Uusitalo ”saa koskaan naista”. Hän sai kuulla siitä koulussa, ammattikoulussa ja armeijassa.

Varusmiespalveluksessa Kainuun prikaatissa Kajaanissa yliluutnantti huusi:

– Alokas Uusitalo. Äänesi kuulostaa sialta, jota raiskataan.

Yliluutnantin lause nostaa yhä Uusitalossa vihan pintaan. Armeijassa hän meni itkemään sitä teltan taakse. Varusmiespalvelus oli toisaalta myös helpotus. Uusitalo pääsi vähäksi aikaa pois Haapavedeltä.

Elina Knihtilä lohdutti

Armeijan jälkeen Uusitalo päätti lähteä opiskelemaan teatteria Tampereelle. Kipinä näyttelemiseen oli syttynyt tanssiteatterissa. Uusitalo pääsi Suomen teatteriopistoon, jossa voi opiskella teatterityön perusasioita.

Korkeasta ja kimeästä äänestä tuli taas ongelma. Kokeneet näyttelijät sanoivat, ettei Uusitalolla olisi tulevaisuutta teatterissa sen takia.

Jo paljon aiemmin Haapavedellä Uusitalo oli käynyt äänen takia lääkärissä, mutta siitä ei löytynyt mitään elimellistä vikaa. Äänihuulet olivat kunnossa.

Uusitalon oma ääni on korkea, mutta hän pystyy puhumaan myös matalalta. Matala ääni putkahti esiin Haapavedellä ennen armeijaa, kun Uusitalo kirosi isälle huonosti traktorin perään istuvaa kyntöauraa. Isä ei kiinnittänyt uuteen ääneen huomiota eikä äiti.

Uusitalo puhuu matalasta äänestään kuin toisesta minästään, joka on hänelle vieras. Hän pystyy käyttämään sitä, mutta ei tunne ääntä omakseen.

Suomen teatteriopiston jälkeen Uusitalo pääsi Teatterikorkeakouluun.

Leirikoulussa opintojen alkumetreillä Uusitalon erikoinen ääni nousi taas esiin. Hän halusi puhua siitä kahden kesken Elina Knihtilän kanssa. Knihtilä on näyttelijäntyön professori Taideyliopistossa. Itkunsekainen Uusitalo ihmetteli, miksi hänet ylipäänsä otettiin Teatterikorkeakouluun sellaisella äänellä.

– Juho, Knihtilä sanoi minulle. Tässä ei ole mitään hätää. Täällä sinut ymmärretään juuri sellaisena kuin olet, Uusitalo sanoo.

Knihtilän sanat jäivät Uusitalon mieleen.

Iso mies itkee

Miehen rooliin sopimattomien leimojen kanssa kipuillut Uusitalo oli viime kesänä kovan paikan edessä. Hän vei esityksensä Full Pull, Woyzeck! Haapavedelle, mistä henkilökohtaisen teoksen kipupisteet kumpuavat. Esitykset oli myyty loppuun ennätysajassa.

Näyttelijä oli kauhuissaan.

Hän pelkäsi, tulevatko kiusaajat paikalle. Ja isoveljet. Vanhemmat olivat itkeneet esityksen lähestulkoon läpi aiemmin Helsingissä. Miten nyt kävisi?

– Se oli elämäni vaikein, haastavia, hirvein, ihanin ja kaunein esitys. Se tuntui yhtä aikaa tosi pahalta ja hyvältä, Uusitalo toteaa.

Yleisössä oli ihmisiä, jotka olivat tukeneet Uusitaloa Haapavedellä, ja niitä, jotka uskoivat, ettei hänestä tule koskaan mitään. Katsomossa istui myös Uusitalon kiusaajia.

Aplodien jälkeen seitsemänkymppinen mies tuli kiittämään näyttelijää.

Mies paljasti Uusitalolle kiusanneensa muita, mutta nyt hän halusi kertoa lapsenlapsilleen, että se on väärin.

Sitten vuorossa oli isoveli, joka tuli onnittelemaan.

– Hän kiitti esityksestä ja totesi, että olipa kova veto.

Sen jälkeen veljekset katsoivat toisiaan silmiin, ja isoveli murtui. Hän alkoi Uusitalon mukaan itkeä kuin pikkupoika.

– Kaappasin hänet syliini ja itkimme molemmat, Uusitalo toteaa.

– Se kaikki entinen on ollutta ja mennyttä. Minulla on isoveljien kanssa asiat paremmin nyt kuin koskaan, Uusitalo sanoo.

“Haluan olla perusheteroukko”

Vaikka Uusitalolle hoettiin tämän tästä, ettei hän saa koskaan naista, toisin kävi. Uusitalo on ollut kolme vuotta kihloissa teatteriohjaaja Laura Mattilan kanssa. Mattila ohjasi Uusitalon Full Pull, Woyzeck! -esityksen.

Mattilaan Uusitalo kiinnitti huomionsa jo ensimmäisenä päivänä Teatterikorkeakoulussa.

Uusitalo asui sukulaisten luona Järvenpäässä, ja hän panikoi, miten voisi ikinä löytää sinne takaisin Helsingin Sörnäisistä, jossa Teatterikorkeakoulu sijaitsee. Mattila lähti saattamaan Uusitaloa metrolle, jolla pääsee rautatieasemalle.

– Olin ihan lääpälläni häneen jo ekasta vuodesta lähtien. Pari vuotta kesti ennen kuin uskalsin sanoa, että minulla olisi tässä muitakin fiiliksiä sinua kohtaan.

Jo vuosia ennen kuin pari tapasi, Uusitalo kävi itsensä kanssa keskustelua siitä, pitäisikö hänen alkaa pitää miehistä, koska ympäristö väitti niin.

Ajatus ei tuntunut omalta.

– Mietin, että miksi en saa olla perusheteroukko, ja tehdä silti näitä asioita.

Lue myös:

Tanssiva, tyttömäisellä äänellä puhuva poika räjähtävien traktoreiden maassa - Full Pull, Woyzeck! Teatteri Jurkassa

Britanniassa talvimyrsky Dennis on vaatinut ainakin kahden ihmisen hengen. Kahden hukkuneen miehen ruumiit löydettiin lauantaina merestä kahdessa eri paikassa maan kaakkoisosassa sijaitsevan Kentin kreivikunnan rannikolla.

Tänään raportoitiin myös hukkumistapauksesta Walesin eteläpuolella, mutta uhrin kuolema ei liity myrskyyn, kertoo poliisi.

Viranomaiset varoittivat sunnuntaina, että myrskyvuokset ja tuulet olivat Etelä-Walesissa hengenvaarallisia.

Myrskyjen nostattamat tulvat ovat aiheuttaneet pahaa tuhoa asuintaloille ja autot ovat jääneet monin paikoin tulvavesien alle.

"Ovi pamahti auki ja vesi tuli sisään taloon"

Perheensä kanssa Powysin kreivikunnnassa Crickhowellissa lomaillut Jessica Falk Perlman kertoi BBC:lle, kuinka palomiehet herättivät heidät aamuyöllä varoittaakseen yli äyräidensä tulvivasta joesta.

Perhe ei ehtinyt kuitenkaan paeta talosta, sillä jo puolen tunnin kuluttua joki tulvi sisään.

– Ovi pamahti auki ja vesi tuli sisään ulottuen toiseen kerrokseen vievien rappusten ylimmille portaille, kuvailee Perlman kauhunhetkiä.

Llanoverissa, Mounmouthshiren kreivikunnassa asuva 20-vuotias Amy Price puolestaan kertoo, kuinka läheisen joen pinta alkoi nousta uhkaavasti yhdeltä yöllä.

– Aamuyöllä kolmelta vesi alkoi tulvia kotiimme, kertoo Price.

Pricen mukaan hän on perheineen jumissa talon toisessa kerroksessa, sillä alakerrassa vesi on noussut jo valokatkaisijoiden korkeudelle.

Myrsky on aiheuttanut myös vaarallisia maanvyöryjä. BBC julkaisi Twitterissä videon hurjasta maanvyörystä Rhondda Valleyssa, Etelä Walesissa.

Britannian armeija on lähettänyt sotilaita apuun torjumaan Dennis-myrskyn tuhoja. Britannian puolustusministeriön mukaan 75 sotilasta on lähetetty Pohjois-Englannin Länsi-Yorkshireen rakentamaan tulvaesteitä ja korjaamaan suojia.

Viranomaiset varoittavat, että tilanne saattaa pahentua ensi yönä.

Lapsi loukkaantui vakavasti Tanskassa

Myrsky on rantautunut sunnuntain aikana myös Ruotsin länsirannikolle sekä Tanskaan.

Tanskassa 4-vuotias tyttö loukkaantui vakavasti, kun puu kaatui myrskyssä hänen päälleen.

Ruotsissa puolestaan tuulet yltyivät paikoitellen 20 metriin sekunnissa, ja maassa annettiin ykkösluokan myrskyvaroitus.

Länsirannikolla lukuisat taloudet ovat ilman sähköä. Uddevallassa suljettiin yli 1 700 metriä pitkä vinoköysisilta, joka on osa E6-tietä Oslon ja Kööpenhaminan välillä. Tiedossa ei ollut, milloin silta saadaan taas avattua liikenteelle.

Ruotsalaisen uutistoimiston TT:n mukaan paikoin vettä saattaa sataa koko helmikuun sademäärän verran.

Lisää aiheesta:

Myrsky katkoi sähköt pahimmillaan yli 16 000 kodilta, varoitukset tulvista ja huonosta ajokelistä voimassa paikoitellen

Dennis-myrskyn riepottelemassa Britanniassa varoitetaan hengenvaarallisista tulvista – Ruotsissakin sataa jopa kuukauden sademäärä päivässä

Työntekijöille tarjotaan nyt chat-apua, nettipsykologia ja lyhytterapiaa

Monella työpaikalla on havahduttu mielenterveysongelmien kasvuun viime vuosina. Ongelmien hoitaminen ajoissa vähentää sairauspoissaoloja ja tuo siten selviä säästöjä. Mielenterveysongelmiin on työpaikoilla pakko puuttua, sillä ne ovat kipuamassa tuki- ja liikuntaelinsairauksien rinnalle ja ohikin. Mielenterveysongelmat ovat Kelan mukaan lisääntyneet jyrkästi.

Tuulet jatkuvat kovina vielä päivällä – myrskyn jäljiltä muutama tuhat sähköttä

Atlantilta noussut Dennis-myrsky nosti kovimmat tuulet Pohjanmaan rannikolla. Puuskissa tuulet voimistuivat lähelle 30 metriä sekunnissa. Maa-alueilla tuuli ei voimistunut myrskylukemiin. Yön jäljiltä noin 2000 taloutta oli vielä aamuviideltä ilman sähköjä. Enimmillään ilman sähköjä oli yön aikana noin 16 000 kotia. Päivän aikana tuulet jatkuvat voimakkaina etenkin maan etelä- ja keskiosissa maata.

Sote-palvelut itse järjestävissä kunnissa on isoja, mutta myös pieniä

Manner-Suomen kunnista yli 70 kuntaa järjestää edelleen sosiaali- ja terveyspalvelunsa itsenäisesti. Mukana on isoja kaupunkeja, mutta suurin osa näistä kunnista on alle 20 000 asukkaan kuntia. Monet pikkukunnat ovat vaikeuksissa sotensa kanssa, mutta joukossa on myös menestyjiä.

"Täällä minua kuunnellaan, Suomessa ei edes yritetty auttaa"

Pariisin pohjoispuolella sijaitsevassa Porte d’Aubervilliersin telttakylässä asuu paljon kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita Irakin ja Afganistanin kansalaisia. Monet heistä ovat tulleet Pariisiin Suomesta, Ruotsista tai Saksasta. Yksi leirin asukkaista oli 19-vuotias Ehsan Rahimi, joka tuli Ranskaan Suomesta viime syksynä.

Sää on edelleen epävakaista ja tuulista, mutta lauhaa

Tuuli jatkuu maanantaina puuskissa voimakkaana. Sateet heikkenevät, aamulla sataa vielä kaakossa. Lapissa lumisade jatkuu. Sää on lauhaa. Etelässä lämpötila on lähipäivinä 5 asteen tuntumassa ja Lapissakin on vain heikkoa pakkasta. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Yli tuhat Yhdysvaltain oikeusministeriön entistä työntekijää vaatii oikeusministeri William Barrin eroa, kertoi sunnuntaina muun muassa uutiskanava CNN.

Taustalla on epäily, että Barr olisi taipunut presidentti Donald Trumpin painostukseen tämän ex-neuvonantajan Roger Stonen oikeudenkäynnissä. Vetoomuksen ovat allekirjoittaneet oikeusministeriön entiset työntekijät, jotka ovat työskennelleet niin demokraatti- kuin republikaanihallintojen alaisuudessa.

Syyttäjät suosittivat kuluneella viikolla Stonelle 7–9 vuoden vankeusrangaistusta, minkä jälkeen Trump tviittasi pitävänsä suositeltua tuomiota epäreiluna. Tämän jälkeen Barr perui vankeusrangaistuksen ja kertoi pitävänsä rangaistusta liian ankarana. Tämän jälkeen neljä syyttäjää vetäytyi jutusta.

Stone on ollut Trumpin läheinen liittolainen vuosikymmenet ja keskeinen henkilö erikoissyyttäjä Robert Muellerin Venäjä-tutkinnassa. Nyt häntä syytetään muun muassa valheellisen lausunnon antamisesta ja todistajan uhkaamisesta.

Oikeusministeri Barr on sanonut, että Trumpin ei pitäisi kommentoida keskeneräisiä oikeusjuttuja, koska se häiritsee hänen työtään. Samalla Barr on kuitenkin sanonut oikeusministeriön toimineen kaikkien ohjeistuksien mukaisesti ja kiistänyt, että Trump olisi painostanut häntä.

Lue myös:

Oikeusministeri kritisoi Trumpia keskeneräisten tapausten kommentoinnista – Trump vastasi tviitillä

Syyttäjien joukkopako Trumpin läheisen liittolaisen oikeusjutusta – Taustalla häärivät sekä oikeusministeriö että presidentti

Analyysi: Stonen syytteiden myötä Muellerin Venäjä-tutkinnassa otettiin taas askel lähemmäksi Trumpia

– Moi. Tänään ahdistaa. Jatkuvasti on kiire ja tuntuu, että vain juoksen kieli vyön alla.

– Ikävä kuulla. Harmillinen tilanne. Hyvä että otit yhteyttä. Asia on juuri sellainen, jossa psykologimme tai psykoterapeuttimme voisi auttaa.

– Onko mitään vinkkiä?

– Voisin varata sinulle ajan Mielen sparriin, jossa psykoterapeuttimme voisi antaa sinulle käytännön neuvoja ahdistuksen hallintaan. Miltä kuulostaa?

Näin voisi edetä työntekijän chat-keskustelu terveydenhoidon ammattilaisen kanssa. Lidlin tiedottaja Anna Rissanen simuloi tilannetta malliksi Terveystalon sairaanhoitajan kanssa.

Lidlin työntekijät voivat ladata puhelimeensa Terveystalon sovelluksen, josta löytyy Mielen chat -palvelu. Sillä saa yhteyden hoitajaan mihin aikaan tahansa. Seuraava askel on Mielen sparri -palvelu eli nettitapaaminen psykologin tai psykoterapeutin kanssa. Myös vastaanottoaika työterveyshuoltoon järjestyy nopeasti. Tarvittaessa kahdessa viikossa voidaan aloittaa lyhytpsykoterapia.

Lidlin henkilöstöpäällikön Sanna Rainion mukaan _Mielen chat -_palvelu on ollut käytössä vuoden ja siihen turvaudutaan entistä herkemmin.

– Digitaaliset palvelut ovat meidän mielestä oivallinen keino auttaa työntekijöitä erityisissä haasteissa elämän varrella

Monella työpaikalla on havahduttu mielenterveysongelmien tuntuvaan kasvuun viime vuosina. Ongelmien hoitaminen ajoissa vähentää sairauspoissaoloja ja tuo siten selviä säästöjä.

Lidlin työntekijöiden keski-ikä on 30 vuotta eli nuoria on paljon. Heille kaikenlaisten nettipalvelujen käyttö on luontevaa. Suuri merkitys on myös lähiesimiesten kouluttamisella kohtaamaan myös mielenterveyden asioita.

Lidl ei erittele mielenterveyspalvelujen tuomia säästöjä.

– Olemme säästäneet paljon, jopa miljoona euroa, kun tarkastellaan kaikkia tekemättömän työn kustannuksia, Lidlin henkilöstöpäällikkö Sanna Rainio sanoo.

Miljoona euroa on säästynyt vuodessa, kun sairauspoissaolot, työkyvyttömyyseläkkeet, työterveyskustannukset ja työtapaturmat ovat vähentyneet.

Kun saksalainen Lidl saapui Suomeen 2002, kuva yhtiöstä työnantajana ei ollut mairitteleva.

– Kahdeksan vuotta sitten alettiin systemaattisesti kehittää työkykyjohtamista, koska sairauspoissaolot olivat jyrkässä nousussa.

Lidl on ottanut työkykyasioissa suuren loikan ja saanut viime aikoina hyvän työnantajan palkintojakin.

SOK säästi satoja tuhansia euroja sairauspoissaoloissa

Mielen Chat ja Mielen Sparri ovat S-ryhmän ja Terveystalon kaksi vuotta sitten yhteistyössä kehittämiä palveluja.

S-ryhmään kuuluva SOK kertoo saavuttaneensa parissa vuodessa muutaman sadan tuhannen euron säästöt, kun mielenterveyssyistä johtuvat poissaolot ovat vähentyneet.

Säästö perustuu Elinkeinoelämän keskusliiton laskemaan sairauspoissaolopäivän hintaan, joka on 350 euroa.

– Mielenterveysongelmien räjähdysmäinen kasvu on yllättänyt kaikki työnantajat Suomessa, S-ryhmän työhyvinvointijohtaja Sanna-Mari Myllynen sanoo.

Hänen mukaansa SOK:n hyvät tulokset perustuvat varsinkin esimiesten kykyyn käsitellä myös mielenterveysasioita sekä mielen tuki palvelujen käyttöön ottoon.

– S-ryhmän yrityksiä, joissa mielenterveyden poissaolot ovat lähteneet laskuun yhdistää myös se, että he ovat ottaneet käyttöön lyhytpsykoterapian.

Myllysen mukaan kaikkein tärkeintä on auttaa mielenterveyskuntoutujia palaamaan töihin. Varsinkin pitkän, vuoden mittaisen sairasloman jälkeen kynnys on monelle liian korkea.

– Mielenterveyden sairauspoissaolot pitkittyvät, koska olemme niin kädettömiä käsittelemään niitä organisaatioissa.

S-ryhmässä esimies suunnittelee yhdessä työntekijän kanssa työhön tarvittavat muutokset, jotta paluu sujuisi.

Mikä lyhytpsykoterapia?

Elinkeinoelämän keskuskusliiton asiantuntijalääkäri Auli Rytivaara kertoo, että lyhytpsykoterapiassa keskitytään ongelman ratkaisuun.

– Terapia kohdennetaan siihen haasteeseen, joka sillä hetkellä on. Ei lähdetä koko ihmisen historiaa käymään läpi vaan autetaan ratkaisukeskeisesti sillä hetkellä.

Rytivaara pitää myös digitaalisia matalan kynnyksen palveluja hyvinä, koska monella ajan tilaaminen vastaanotolle tapahtuu turhan myöhään.

Mielenterveysongelmiin on työpaikoilla pakko puuttua, sillä ne ovat kipuamassa tuki- ja liikuntaelinsairauksien rinnalle sairausloman syynä. Mielenterveysongelmat ovat Kelan mukaan lisääntyneet jyrkästi.

Käänne huonompaan tapahtui vuoden 2016 jälkeen. Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden lukumäärä on kasvanut vuosien 2016 ja 2019 välillä peräti 43 prosenttia.

Naisilla mielenterveyden häiriöt ovat jo yleisin syy sairauspäivärahan saamiselle. Kelan mukaan töistä poissaolot mielenterveyssyistä ovat lisääntyneet varsinkin nuorilla ja varhaiskeski-ikäisillä naisilla. Miehillä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat edelleen yleisin syy.

Rytivaaran mukaan varsinkin työuupumus on lisääntynyt. Työuupumus ei ole sairaus, johon saisi Kelan tukemaa sairauslomaa.

– Noin joka neljäs on kokenut lievän työuupumuksen ja pari prosenttia vakavaa työuupumusta.

Myös ahdistuneisuus ja masennus ovat lisääntyneet.

– Ahdistus vaikuttaa tässä ja nyt olemiseen, masennus tulee enemmän pikkuhiljaa. Alkaa tulla unettomuutta, alakuloisuutta ei saa mitään tehtyä ja kaikki tuntuu ikävältä.

Ongelmien syy ei useinkaan ole työssä

Mielenterveysasioihin panostavat yritykset, joissa työkykyasiat on totuttu huomioimaan. Tähän asti painopiste on ollut fyysisissä krempoissa, sillä tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat ajaneet työntekijöitä sairauslomille ja varhaiseläkkeille.

Lihatalo Atria on huomioinut mielenterveysasiat erityisesti kahden viime vuoden aikana. Työterveyslääkäri Timo Kinnunen sanoo, että mielenterveysongelmia on varsinkin 30-45 -vuotiailla.

– Meillä on monta osastoa ja yksikköä, joita on voitu verrata. Ei ole havaittu, että ongelmat olisivat työperäisiä vaan ne tulevat siviilipuolelta.

Myös EK:n Auli Rytivaaran mukaan syynä ovat useammin perhetilanteet, elämän kriisit tai jo nuoruudesta alkaneet ongelmat.

– Työikäisellä mielenterveysongelmien pääsyy ei yleensä ole työssä, mutta työ voi lisätä mielenterveyshäiriötä ja oireita.

Työnantajan kannattaa silti tukea työntekijäänsä voimaan hyvin, jotta hän pysyisi työkykyisenä.

– Varhainen välittäminen on meidän kaikkien velvollisuus, erityisesti työpaikalla. Hyvinvoiva työyhteisö on myös huomattavasti tuottavampi yritykselle ja yhteiskunnalle, Rytivaara sanoo.

Kiinan terveysviranomaiset kertovat koronavirukseen kuolleen 105 ihmistä eilisen jälkeen. Näistä 100 on kuollut viruksen ydinalueella Hubein maakunnassa.

Koko Manner-Kiinassa virukseen on kuollut nyt ainakin 1 770 ihmistä.

Kuolonuhrien määrän kasvu taittui ensimmäistä kertaa useisiin päiviin. Kuolemantapauksia on tähän asti ollut päivä päivältä enemmän jo parin viikon ajan. Eilisessä raportissa kerrottiin tautiin kuolleen edellispäivän jälkeen 142 ihmistä, joista 139 Hubeissa.

Varhain maanantaina kerrotussa tilannepäivityksessä kerrottiin vahvistettuja uusia tartuntoja olevan 2 048 koko maassa. Jälleen valtaosa tartunnoista, 1 933 tapausta, on todettu Hubein maakunnassa.

Yhteensä Manner-Kiinassa on vahvistettu yli 70 500 koronavirustartuntaa.

Uusien tartuntojen määrä laski kolmena peräkkäisenä päivänä, mutta nyt Kiinassa vahvistettiin noin 40 tartuntaa enemmän kuin eilisessä raportissa.

Pekingiin saapujat omatoimikaranteeniin

Viruskriisin keskiössä olevan Hubein maakunnan ulkopuolella uusien tautitapausten määrä on ollut vähenemään päin. Kiinan terveysviranomaisten mukaan tämä on merkki siitä, että tilanne on rauhoittumassa.

Maailman terveysjärjestö WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus kuitenkin varoitti, että on mahdotonta ennustaa, mihin suuntaan tilanne kehittyy. WHO on myös pyytänyt Kiinaa kertomaan lisää yksityiskohtia siitä, kuinka diagnoosit on tehty.

Tedros kertoi Twitterissä, että ulkomaalaisia asiantuntijoita on saapunut Pekingiin, ja he kokoustavat kiinalaisten kollegojen kanssa virustilanteesta.

Kiinalaisviranomaiset ovat asettaneet noin 56 miljoonaa ihmistä karanteeniin Hubein maakunnassa ja sen pääkaupungissa Wuhanissa. Vaikka valtionhallinto on vakuuttanut tilanteen olevan hallinnassa, Hubein viranomaiset ilmoittivat sunnuntaina uusista liikkumarajoituksista.

Pekingin hallinto on puolestaan valtionmedian mukaan ottanut käyttöön säännöksen, joka vaatii pääkaupunkiin tulevia ihmisiä asettamaan itsensä karanteeniin 14 päiväksi.

Karanteenilaivalla sairastuneista 40 on yhdysvaltalaisia

Japanissa karanteeniin asetetun Diamond Princess -risteilylaivan 40 yhdysvaltalaismatkustajaa on sairastunut koronavirukseen, kertoivat yhdysvaltalaisviranomaiset sunnuntaina. Matkustajien joukossa on lähes 400 yhdysvaltalaista.

Aluksella oli todettu sunnuntaihin mennessä yhteensä 355 tartuntaa. Laivalla oli Japaniin saapuessa 3 700 ihmistä, ja heistä yli 1 200 on testattu viruksen varalta.

Risteilylle osallistui useita kansainvälisiä matkustajia. Ainakin Yhdysvallat, Kanada, Italia, Etelä-Korea ja Hongkong ovat kertoneet tarjoavansa evakuointilentoja kansalaisilleen, jotka ovat olleet jumissa karanteeniin asetetulla risteilyaluksella helmikuun alusta lähtien.

Varhain maanantaina useita satoja Yhdysvaltojen kansalaisia lähti kahdella evakuointilennolla takaisin kotimaahansa. Perille päästyään he joutuvat todennäköisesti uuteen kaksiviikkoiseen karanteeniin.

Lue myös:

Koronaviruksen uhriluku jatkaa kasvuaan Kiinassa, mutta sairastuneiden määrän kasvu taittui – THL: Mahdollisuus laajemmalle leviämiselle jatkuu pitkään

Useat maat evakuoivat matkustajiaan karanteenilaivalta – brittimatkustajat kokevat tulleensa maansa hylkäämiksi

Atlantilta saapuneen Dennis-myrskyn tuulet ovat katkoneet sähköjä Suomessa. Myrsky oli voimakkaimmillaan puolenyön molemmin puolin, mutta tuuli saattaa edelleen maanantaina kaataa puita ja aiheuttaa sähkökatkoja.

Pahimmillaan sähköttä oli sunnuntai-iltana yli 16 000 kotia eri puolilla maata. Vuorokauden vaihduttua sähköttömien kotitalouksien määrä on tippunut tasaisesti. Kovimpien tuulien laannuttua, sähköttömien kotien määrä on alentunut koko ajan aamun aikana. Sähköttömiä talouksia on aamun sarastaessa reilut tuhat.

Ilmatieteen laitos varoittaa kovista tuulista valtaosassa maata vielä maanantaina. Tuuli voimistuu päivällä uudelleen maan etelä- ja keskiosissa, joissa tuulen nopeus voi olla iltapäivällä puuskissa taas 20 metriä sekunnissa.

Uudellamaalla, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa on lisäksi voimassa tulvavaroitus. Myös ajokeli on paikoitellen erittäin huono.

Myrskyn kovimmat tuulet alkoivat puhaltaa kello 20:n jälkeen Pohjanmaalla, kertoi Ylen meteorologi Joonas Koskela sunnuntaina. Koskelan mukaan puut saattavat kaatua myrskyssä tavallista helpommin roudan puutteen takia.

Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla oli sunnuntai-iltana voimassa varoitus vaarallisesta tuulesta, mutta puolenyön jälkeen päivitetyn tilanteen mukaan tuulet ovat siirtyneet alueilta pois.

Yön aikana voimakkaimmat tuulet puhalsivat Pohjanmaan rannikolla. Esimerkiksi Vaasassa mitattiin tuulennopeudeksi puuskissa 28,4 metriä sekunnissa.

Keskituuli ei kuitenkaan noussut yöllä maa-alueilla myrskylukemiin. Myrskytuuli puhaltaa, kun kymmenen minuutin keskituuli on vähintään 21 metriä sekunnissa. Sen sijaan rannikkoasemilla Kaskisissa, Raumalla, Uudessakaupungissa ja Kökarilla keskituuli oli yön aikana myrskylukemissa.

Merialueille annettiin vaarallisen tuulen ja aallokon varoitus maanantaiaamuun asti. Länsi-Suomen merivartiosto kehotti sunnuntai-iltana Twitterissä ihmisiä varautumaan poikkeuksellisiin sääolosuhteisiin merellä ja jäällä liikkuessa.

Myrsky saattoi aiheuttaa yön aikana myös Itämerellä liikennöivien matkustajalaivojen myöhästymisiä. Laivavuoroja ei kuitenkaan peruttu.

Wasaline kertoi jo eilen, että yhtiön tämäniltainen lähtö Vaasasta ja huomisen puolenpäivän lähtö Uumajasta on peruttu Merenkurkussa.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Lisää aiheesta:

Dennis-myrskyn riepottelemassa Britanniassa varoitetaan hengenvaarallisista tulvista – Ruotsissakin sataa jopa kuukauden sademäärä päivässä

PARIISI Pariisia kiertävän kehätien kupeeseen on pystytetty satoja erivärisiä telttoja. Mutaisten asumusten ympärillä istuskelee nuoria miehiä pienissä ryhmissä. Maassa vilahtaa rotta ja leirinuotioista kohoava savu leijailee useiden korttelien päähän.

Pariisin pohjoispuolella sijaitsevassa Porte d’Aubervilliersin telttakylässä asuu paljon kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita Irakin ja Afganistanin kansalaisia. Monet heistä ovat tulleet Pariisiin Suomesta, Ruotsista tai Saksasta.

Yksi leirin asukkaista oli 19-vuotias Ehsan Rahimi, joka tuli Ranskaan Suomesta viime syksynä. Hän kertoo asuneensa teltassa kaksi kuukautta.

– Elämä leirissä oli todella ankeaa ja turvatonta. Minulla oli nukkuessa jatkuvasti kylmä ja oloni oli turvaton, sillä leirin liepeillä käytiin paljon huumekauppaa, Rahimi sanoo.

Karut olot vaativat veronsa ja nuori afgaanimies sairastui lopulta kovaan kuumeeseen. Leirissä kierrelleet ranskalaiset vapaaehtoistyöntekijät huomasivat onneksi huonon tilanteen ja järjestivät Rahimin perhemajoitukseen. Ehsan Rahimi kiittelee vuolaasti epävirallista isäntäperhettään, jonka luona hän asuu nyt toisen nuoren afgaanin kanssa.

– Ei kukaan pakene huvikseen Eurooppaan ja jätä perhettään asuakseen moisissa oloissa Pariisin kaduilla. Tietenkin minä toivoisin, että voisin palata Afganistaniin. Siellä ei ole kuitenkaan turvallista kenelläkään, ei etenkään minulla, Rahimi toteaa.

Hazara Rahimi pakeni etnistä vainoa

Rahimi pakeni Afganistanista 15-vuotiaana yksin Ruotsiin. Rahimi kertoo kuuluvansa etniseen Hazara-vähemmistöön ja olevansa ateisti. Hazarat kuuluvat Afganistanin syrjittyyn vähemmistöön ja uskonnottomuudesta voi joutua hengenvaaraan.

Rahimi opetteli kuitenkin Ruotsin kielen ja pääsi opiskelemaan lukion ohessa tietotekniikkaa.

Nuori poika kaipasi kovasti vanhempiaan, jotka jäivät Iraniin.

– Minua kohdeltiin Ruotsissa 15-vuotiaana kuten aikuista, vaikka olin vasta ihan lapsi. En osannut pitää kuulusteluissa lainkaan puoliani, hän muistelee.

Ehsan Rahimi haaveili IT-insinöörin ammatista ja olisi halunnut jatkaa opintojaan, mutta kertoo saaneensa Ruotsista kymmenen kielteistä turvapaikkapäätöstä.

"Suomessa minua ei yritetty auttaa"

Välttääkseen palautuksen Afganistaniin Rahimi lähti vuonna 2019 rajan yli Suomeen ja asui puolisen vuotta vastaanottokeskuksessa Oulussa. Suomen viranomaiset halusivat kuitenkin palauttaa Rahimin takaisin Ruotsiin. Niin kutsutun Dublin-menettelyn mukaisesti turvapaikanhakija voidaan palauttaa siihen maahan, johon hänet on ensimmäisenä rekisteröity.

Rahimi tutustui Oulussa muihin turvapaikanhakijoihin ja kuuli monien afgaanien lähteneen Suomesta Ranskaan. Sieltä olisi kuulemma paremmat mahdollisuudet saada turvapaikka. Ehsan Rahimi päätti hänkin lähteä kohti Pariisia.

– Tunnen Dublin-säännöksen hyvin. Täällä minua kuitenkin kuunnellaan ja tilanteeseeni perehdytään, kun taas Suomessa minua ei edes yritetty auttaa, Rahimi toteaa.

Dublin-menettely estää Rahimia kuitenkin hakemasta heti Ranskasta turvapaikkaa. Siitä syystä Pariisin kaduille on kohonnut viime vuosina turvapaikanhakijoiden telttakyliä. Ranskaan jonkun toisen Euroopan maan kautta tulleet siirtolaiset saattavat asua niissä useita kuukausia.

Ranskalaiset uskovat Afganistanin olevan vaarallinen

Rahimi sanoo olevansa uupunut, mutta on tulevaisuuden suhteen ensimmäistä kertaa pitkään aikaan toiveikas.

– Suomessa tai Ruotsissa en olisi ikinä joutunut nukkumaan teltassa, mutta Ranskan viranomaiset tuntuvat kuitenkin ymmärtäväisemmiltä. He myöntävät, että Afganistanissa on vaarallista ja uskovat meitä. He tajuavat, ettei tämä ole mitään peliä tai leikkiä, Rahimi sanoo.

Turvapaikan saaminen on hyvinkin mahdollista, sillä Ranska tulkitsee Afganistanin turvallisuustilannetta eri tavalla kuin Suomi tai Ruotsi. 80–90 prosenttia afgaaneista on saanut Ranskasta viime vuosina turvapaikan.

– Ranska soveltaa Afganistaniin yleisesti toissijaisen suojelun periaatetta. Sotatoimien uhan tulkitaan siis kohdistuvan myös siviiliväestöön. Joitain yksittäisiä alueita saatetaan pitää hieman vakaampina, mutta Kabulin huono tilanne estää palautukset käytännössä joka paikkaan, turvapaikanhakijoita avustavan Cimad-järjestön asiantuntija Gérard Sadik sanoo.

Sadikin mukaan suurin osa Ranskaan tulevista Afganistanin kansalaisista on hakenut ensin turvapaikkaa Saksasta, Suomesta tai Ruotsista. He päätyvät kuitenkin Dublin-prosessin rauettua hakemaan turvapaikkaa Ranskasta.

– Ranskalla on joka tapauksessa suuria vaikeuksia toteuttaa Dublin-siirtoja. Käsittely on huonosti organisoitua, joissain tapauksissa kenties tahallisen hitaasti organisoitua, Sadik sanoo.

Ranska ei juurikaan tee Dublin-palautuksia

Vuonna 2019 Ranska pyrki palauttamaan Suomeen Dublin-asetuksen perusteella 322 ihmistä. Siirto kuitenkin toteutui vain noin viidessätoista prosentissa näistä tapauksista. Palautettavien joukossa oli kolmetoista Afganistanin kansalaista.

Muutamat ranskalaistuomarit ovat viime vuosina jopa estäneet turvapaikanhakijoiden palauttamisen Ranskasta Suomeen, jos heitä on uhannut palauttaminen Suomesta edelleen Afganistaniin. Kyse on ollut yksittäistapauksista, jotka ovat kuitenkin herättäneet julkisuudessa paljon huomiota. Voit lukea tapauksista lisää tästä jutusta.

Ranska on viime vuosina kiristänyt maahanmuuttopolitiikkaansa ja pyrkinyt myös tehostamaan Dublin-palautusten täytäntöönpanoa. Virallinen järjestelmä on kuitenkin pahasti kuormittunut, sillä Ranskaan tulevien turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut viime vuosina selvästi.

Telttaleirit ovat tulleet jäädäkseen

Vastaanottokeskuksissa ei tällä hetkellä riitä kaikille tulijoille majapaikkoja. Kaikki eivät niihin tosin edes halua, sillä he välttelevät mieluummin viranomaisia.

Siirtolaisten telttaleirit vaikuttavat siis tulleen Pariisin kaduille jäädäkseen. Välillä niitä puretaan ja sitten taas pystytetään – koko ajan hieman kauemmas Pariisin keskustasta.

Nyt helmikuun alussa viranomaiset ovat purkaneet myös Pariisin pohjoispuolella sijainneen Porte d’Aubervilliersin leirin. Sen asukkaat eivät ole kuitenkaan lähteneet Ranskasta mihinkään.

Lue myös:

Väkivalta paheni Afganistanissa 2019, Yhdysvallat pommitti enemmän kuin vuosikymmeneen

Yle Morian pakolaisleirillä Kreikassa: "Yksikin päivä täällä on lapsille vahingollinen"

Äidin ja lasten käännytystä pelännyt Azimin perhe sai turvapaikan – sisäministeri Ohisalo selvityttää perheenyhdistämisen toimintavaihtoehtoja

Miljonääri Sami Inkinen on saapunut Kalifornian Piilaaksosta puhumaan synnyinkuntansa Ruokolahden koulun oppilaille. Kaikki tietävät hänen olevan miljonääri.

Yksi kysymys toistuu.

– Miten paljon sinulla on rahaa?

Inkinen vastaa samalla tyylillä kuin todennäköisesti suurin osa suomalaisista: tarkat summat eivät muille kuulu.

– Riittävästi ruokaan, asuntoon ja lentolippuun tänne.

Yksi vastaus kuitenkin paljastaa, että hän on miljonääri.

– Minä en oikeastaan tiedä, koska minä en katso minun rahojani ja muut pitävän niistä huolen.

Täältä Ruokolahdelta pienestä koulusta Sami Inkinen lähti ensin lukion kautta yliopistoon ja lopulta 17 vuotta sitten Yhdysvaltoihin. Siellä hän perusti ystävänsä kanssa internetissä toimivan asuntojen myynti- ja ostopaikka Trulian, jonka arvo lähti hiljalleen hurjaan nousuun.

Vuonna 2014 Trulia myytiin 3,5 miljardilla dollarilla eli noin 3,2 miljardilla eurolla.

Nyt Sami Inkinen takoo rahaa internetissä toimivalla hoito-ohjelmalla, joka pyrkii parantamaan kakkostyypin diabetesta.

Mutta kuinka hän oikein sen teki?

Perunapellolta miljonääriksi

Sami Inkinen syntyi vuonna 1975 Imatran naapurikunnassa Ruokolahdella. Kuten monessa suomalaisessa maalaiskunnassa on ollut tapana, hänkin joutui jo lapsena tottumaan kotitöihin perunapellolla ja hiihtämään kouluun.

Polttopuita piti tehdä, jotta talvella olisi tuvassa lämmintä. Vaikka silloin tuntuu välillä inhottavalta, nyt tuntuu kiitolliselta.

– Olin laiska kun synnyin, mutta vanhemmat pakottivat tekemään paljon töitä. Oli tosi mahtavaa oppia työ jo nuorena.

Inkisen vanhemmat eivät olleet juurikaan kouluja käyneet. Kumpikaan ei ollut ylioppilas. He olivat töissä paperitehtaalla.

– Siinä mielessä minulla ei ollut mitään esimerkkejä maailmanvalloituksesta, kertoo Inkinen.

Esimerkki olikin ainoa, jota Sami Inkinen lapsuudessaan kaipasi. Nuori tarvitsee hänen mielestään esimerkkejä ja esikuvia, jotta voi tavoitella jotain suurta ja merkityksellistä.

Sattumaa

Lukioon Sami Inkinen meni sattumalta, kun ei tiennyt, mitä hän isona haluaisi tehdä – kolmeksi vuodeksi ihmettelemään, kuten hän itse sanoo.

Sitten juttusille tuli fysiikan opettaja.

– Hän sanoi, että olen aika hyvä matematiikassa ja kysyi, olenko ajatellut lukea lääkäriksi tai insinööriksi. No enpä ollut.

Siitä syntyi kuitenkin kipinä hakea Teknillisen korkeakoulun eli nykyisen Aalto-yliopiston fysiikan laitokselle. Sieltä kaivattuja esimerkkejä ja esikuvia alkoikin löytyä.

–Minulle kerrottiin, että Nokian silloinen toimitusjohtaja Jorma Ollila oli valmistunut sieltä. Se oli tosi kiinnostavaa, kertoo Inkinen.

Valmistumisensa jälkeen Sami Inkinen oli töissä muun muassa Nokialla, mutta koko ajan päässä iti ajatus lähteä suurempiin ympyröihin: Piilaaksoon USAn Kaliforniaan.

– Minulle kiinnostus Piilaaksoa kohtaan oli samanlainen kuin jääkiekkoilijan kiinnostus NHL:ää kohtaan. Piilaakso on yrittäjän NHL.

Inkinen halusi paikkaan, jossa on paremmat valmentajat, kovemmat sijoittajat ja kovempi kilpailu.

Hänen päässään takoivat esimerkit, joita hän oli ympärillään nähnyt.

– Nuorempana aina ihmettelin, että on se Hjallis Harkimo aika ihmemies. Kaikki sitä potkivat päähän, mutta aina se vain menee eteenpäin.

Tavoite Yhdysvalloista toteutui vuonna 2003, jolloin Inkinen pääsi opiskelemaan Stanfordin yliopistoon. Ruokolahden maalaispojalle näky oli valloittava.

– Ajattelin, että eihän tämä voi olla oikea paikka. Kaikki näytti ihan Hollywood-filmiltä, jossa palmut heiluvat tuulessa ja kaikki näyttää jotenkin liiankin hyvältä.

Hetkeä myöhemmin kaikki muuttui lopullisesti.

Käänteentekevä lounas

Vain kaksi viikkoa Stanfordiin saapumisen jälkeen Sami Inkistä kohtasi onnekas sattuma. Hän pääsi lounaalle yhdessä Jeff Bezosin kanssa.

Bezos on verkkokauppa Amazonin perustaja ja todennäköisesti maailman rikkain ihminen.

– Hän vain hörönaureskeli typerimmille vitseille, mitä minä olen koskaan kuullut, muistelee Inkinen.

Inkinen katsoi ja kuunteli rennon oloista Bezosia ja tajusi, että maailman menestyneimmät ja rikkaimmat ihmiset eivät todellisuudessa ole tavallista ihmistä kummempia. Hän oppi, että kuka tahansa pystyy melkein mihin vain, tai voi ainakin yrittää.

– Jos tuokin höpö ukko on pystynyt tuollaisia asioita tekemään ja maailmaa muuttamaan, niin kyllä minäkin, pohti Inkinen.

Jeff Bezosin karisma ja luonne ikään kuin tarttuivat Inkiseen.

– On ihan uskomaton tunne, miten ihan puhtaasti inspiraation ja itsetunnon kautta tuli kyky ja halu yrittää ja kuuseen kurkottaa. Se tapaaminen muutti tosi paljon ajatusmaailmaani, sanoo Sami Inkinen.

Kiinteistövälityspalvelu

Inkisen ei tarvinnut kauan odottaa, kun ajatus yrityksen perustamisesta kävi toteen. Vuonna 2004 hän perusti Stanfordissa ystävänsä kanssa kiinteistövälityspalvelu Trulian. Heitä oli kaksi fyysikkoa, eikä kummallakaan ollut koulutusta siihen, mihin he olivat ryhtymässä.

– Jo silloin netistä pystyi ostamaan auton, aviopuolison tai mitä tahansa, mutta kuluttajavetoista asunnonvälityspalvelua ei ollut ainakaan Yhdysvalloissa olemassa.

Kaksikon ajatus oli, että kaikki toimialat tulevat muuttumaan internetin ansiosta, eikä kiinteistövälitys ole millään tavalla erilainen. Trulian he rakensivat tyhjästä. Alku oli kuin korttitalon rakentamista.

– Piti puskea täysillä ja kiinnittää huomiota jokaiseen yksityiskohtaan. Muuten se korttitalo voisi kaatua minä hetkenä hyvänsä.

Inkisen ja hänen ystävänsä yrityksestä tuli menestys, josta myös ostajat alkoivat kiinnostua. Ostotarjouksia tuli lukuisia, mutta he eivät halunneet myydä. Sen sijaan he halusivat tehdä Truliasta entistä paremman ja menestyvämmän.

Vuonna 2012 Trulia listautui New Yorkin pörssiin ja kahta vuotta myöhemmin Trulianin kilpailija Zillow osti yrityksen 3,5 miljardilla dollarilla.

– Saimme siitä 20–30 kertaa enemmän kuin jos olisimme tarttuneet ensimmäiseen ostotarjoukseen, kertoo Inkinen.

Trulian myynnin jälkeen Sami Inkinen oli ilman työpaikkaa.

Kovana urheilijana ja liikkujana Inkinen uskoi viettävänsä hyvää ja tervettä elämää. Kunnes kohtalo puuttui taas peliin.

Diabetes

Sami Inkinen oli aina olettanut, että kakkostyypin diabetes on elintasosairaus, joka koettelee ylipainoisia ja niitä, jotka eivät liiku. Hän itse on aina pitänyt kunnostaan huolta, harrasti muun menestyksekkäästi täyspitkää triathlonia. Hän pärjäsi hyvin jopa thriatlonin maailmanmestaruuskisoissa.

Samana vuonna kun Trulia listautui pörssiin, hän sai kuitenkin kenties tietää olevansa kenties matkalla kohti diabetestä. Hänellä todettiin diabeteksen esiaste.

– Näkemykseni muuttui täysin, kun kaiken urheilemisen jälkeen minulla todettiin diabeteksen esiaste. Mietin, että eihän tässä ole mitään järkeä. Olin urheillut 10 tuntia viikossa ja koko ajan katsoin, etten syö liikaa.

Kun Trulia oli saatu myytyä, alkoi hänen mielessään itää ajatus uudesta yrityksestä. Nyt se lähtisi omasta kokemuksesta, omista vääristä luuloista ja todellisuuden huomaamisesta.

– Jos lukee jostain tietoa, joka ei tue omia uskomuksia, niin silloin omaa mielipidettä on vaikea muuttaa. Sen sijaan omakohtainen kokemus muuttaa omaa mielipidettä huomattavasti nopeammin, pohtii Inkinen.

Niinpä hän perusti Virta health -nimisen yrityksen, jonka tarkoitus on auttaa ihmisiä diabeteksen hoidossa. Asiakkaita riittää, sillä arvion mukaan maailmassa on yli 400 miljoonaa aikuista diabeetikkoa.

Virta health on internetissä toimiva lääkäriasema. Kuukausimaksua vastaan ihminen saa sieltä hoitoa, neuvoja ja tuloksia oman sairauden hoidon etenemisestä.

Yrityksen kokoluokasta kertoo jotain se, että kuukausi sitten Kauppalehti kertoi Virta healthin keränneen uudella rahoituskierroksellaan 93 miljoonaa dollaria. Rahoitusta sillä on koossa yhteensä 166 miljoonaa dollaria eli noin 153 miljoonaa euroa.

– Toivottavasti säästetään paljon ihmisiä, ja ihmisten käsiä ja jalkoja diabeteksen aiheuttamilta amputoinneilta. Samalla säästetään yhteiskunnan ja vakuutusyhtiöiden varoja, kertoo Inkinen.

Sami Inkinen havainnollistaa metodiaan Ruokolahdella asuvan äitinsä jääkaapin sisällöllä.

– Tässä jukurtissa on sokeria, muroissa on sokeria, ketsupissa on sokeria. Ohjeeni on, että sokerin käyttöä kannattaa vähentää niin lähelle nollaa kuin mahdollista. Mieluummin nollaan.

Elämä Kaliforniassa

Ruokolahdelta Kaliforniaan miljonääriksi ponnistanut Sami Inkinen kertoo elävänsä hyvin onnellista elämää. Hän uskoo, että niukka lapsuus on opettanut elämään nykyistäkin elämää oikealla tavalla.

– Olen aina ollut tyytyväinen melko vähään, ja se on varmaan yksi onnellisen elämän salaisuus.

Suomessa ollessaan hän nauttii puhtaasta luonnosta, ihailee Suomen koulutusjärjestelmää ja on onnellinen, miten yrittäjyyttä koko ajan arvostetaan enemmän.

– Yrittäjistä pitäisi tehdä enemmän arjen sankareita. Ei vain jääkiekkoilijoista.

Häneen omat menestyksen avaimensa ovat olleet tarkat näkemykset siitä, mihin yrityksellä pyritään.

– Tärkeintä on ymmärtää mitä teen ja kenelle. Oli kyse sitten hierojasta, kampaajasta ATK-yrityksestä tai mistä vaan. Suurin energia yritystä miettiessä kannattaa laittaa sen pohtimiseen, miten tämä auttaa jotain muuta ihmistä.

Jos yrittäjän tielle lähtee, pitää siihen olla Inkisen mukaan aito intohimo.

– Asiaan ja aihepiiriin kannattaa rakastua. Jos siihen ei osaa rakastua, matkanteko on liian vaikeaa.

Kotona Kaliforniassa Sami Inkisellä on vaimo ja kaksi tytärtä. Toinen lapsista on 2- ja toinen 4-vuotias.

Teini-ikäisenä Inkinen haaveili, että hän voisi rahalla ostaa ruuat kaupasta eikä tarvitse olla perunapellolla kädet täynnä multaa.

–Nyt minulla on puutarha. Se on paras luksussijoitus, kun omassa puutarhassa kasvaa hedelmiä ja ruokaa. Todennäköisesti siellä juuri nyt vaimo ja tyttäret ovat sormet mullassa, naurahtaa Inkinen.

Lapin sairaanhoitopiirin tiukka käytäntö periä sakkomaksu käyttämättömästä vastaanottoajasta mielenterveys- ja päihdepalveluissa herättää kritiikkiä. Asiakasmaksuja peritään muuallakin Suomessa, mutta vain Lapissa hoitoaika pitäisi perua vähintään kolme vuorokautta etukäteen. Monelle mielenterveyspotilaalle tämä voi olla kohtuutonta.

Kolmikymppinen rovaniemeläinen Saana on kärsinyt vakavasta ahdistuneisuushäiriöstä. Hän haluaa esiintyä jutussa vain etunimellään.

Saana kertoo, että oman tilanteen ennakoiminen päiväkausia etukäteen voi olla hyvin vaikeaa. Ahdistuneisuushäiriöstä kärsivälle pelkästään kotoa lähteminen saattaa tuottaa suurta tuskaa.

– Esimerkiksi kun sairastaa ahdistuneisuushäiriötä, ja kun se nousee pahimmilleen päälle, voi jo kotoa poistuminen olla haastavaa ja siihen tarvitsee tukea. Taustalla voi olla vielä muita, diagnosoimattomia asioita, Saana muistuttaa.

Lapin sairaanhoitopiirissä perumatta ja käyttämättä jääneestä vastaanottoajasta aletaan maaliskuun alusta periä täysimääräinen asiakasmaksu, joka on suuruudeltaan 50,80 euroa. Menettely on täysin lain mukainen.

Asiakkaan täytyy perua aika jopa kolme vuorokautta ennen vastaanottoaikaa, jotta välttyy asiakasmaksulta.

Vs. tulosaluejohtaja Johanna Erholtzin mukaan kuukausittain sairaanhoitopiirin alueella jää käyttämättä ja perumatta 400–500 vastaanottoaikaa.

– Tämä tarkoittaa vuositasolla noin viiden työntekijän työpanosta, Erholtz laskee.

Sosiaalisessa mediassa kommenttiryöppy

Lapin sairaanhoitopiirin sakkomaksun nosti julkiseen käsittelyyn rovaniemeläinen lähihoitaja Akseli Torvinen. Sosiaalisessa mediassa se sai valtavan kommenttiryöpyn. Maanantaina kommentteja oli jo lähes 200.

– Suurin osa oli samaa mieltä, että on täysin kohtuutonta vaatia mielenterveyskuntoutujalta tuollaista varoaikaa, kun monelle saattaa olla kahden tunnin päähän miettiminen yhtä tuskaa ja kolmen vuorokauden miettiminen ei yksinkertaisesti vaan onnistu.

Torvinen on tällä hetkellä vammaistyössä, mutta aiemmassa työpaikassaan asiakkaiden mielenterveysongelmat olivat vahvasti läsnä ja jokapäiväisiä.

Häneltäkin Lapin sairaanhoitopiirille löytyy silti ymmärrystä: käyttämättömien aikojen määrä on suuri. Koville keinoille sen sijaan ei kannatusta heru.

– Ymmärrän hyvin, että kun laajennetaan maksuttomuutta, niin se raha on jostakin saatava. Mutta kun lyödään maksimipäivät, jolloin pitää perua, niin se on ihan naurettavaa, Torvinen moittii.

Kolmikymppisen Saanan mielestä tärkeää olisi, että pystyttäisiin asiakaslähtöisesti määrittämään missä tilanteessa lasku käyttämättömästä ajasta lähetetään asiakkaalle.

– Minä uskon, että siellä on aika paljon niitä, joilla se menee muun laskupinon lisäksi. Se tiukentaa sitten elämää entisestään. Aiheuttaako se sitten hyötyä hoitovasteeseen ja jääkö hoitokäyntejä ottamatta, hän miettii.

Moni sairaanhoitopiiri perii sakkomaksua

Suomessa mielenterveys- ja päihdepalvelujen avohoidossa peritään ainakin neljässä sairaanhoitopiirissä niin sanottua asiakasmaksua perumatta jätetyistä vastaanottoajoista.

Lappi on ainoa asiakasmaksua perivistä sairaanhoitopiireistä, jossa aika on peruttava kolme päivää ennen vastaanottoa. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä HUS:ssa riittää, kun ajan peruu vuorokautta ennen ja usein sen voi tehdä samana päivänä.

– Meillä ei ole tarkkaa sääntöä perumiseen, sen voi tehdä vaikka samana päivänä, vahvistaa HUS:n palvelupäällikkö Satu Willgren.

HUS:ssa psykiatrian asiakasmaksuja lähetettiin asiakkaille viime vuonna yli 3000 kappaletta, mikä on koko asiakasmaksuista noin 12 prosenttia.

Asiakas- eli sakkomaksua peritään käyttämättömistä mielenterveys- ja päihdepalveluiden vastaanottoajoista Lapin sairaanhoitopiirin tietojen mukaan HUS:n ohella Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiireissä.

Kaikissa edellä mainituissa peruutusaika on yksi vuorokausi.

Lapin sairaanhoitopiirissä pehmennetään käytäntöä?

Lapin sairaanhoitopiirin mielenterveys- ja päihdepalvelujen yksikössä mietitään julkisen keskustelun jälkeen sakkomaksukäytännön pehmentämistä asiakasystävällisemmäksi.

– Ajattelin, että meidän on syytä tarkentaa näitä kirjallisia ohjeita, että kaikki ymmärtävät, mistä on kysymys. Tällä ei ole tarkoitus hankaloittaa potilaan asemaa, pohtii vs. tulosaluejohtaja Johanna Erholtz.

Lapin sairaanhoitopiirissä on Erholtzin mukaan jossakin vaiheessa tarkastelussa kolmen vuorokauden varoaika ajan perumisessa. Hän tähdentää, asiakasta muistutetaan vastaanottoajasta tekstiviesteillä ennen vastaanottoaikaa.

Tällä hetkellä kuitenkin päätöksessä on edelleen maininta, että vastaanottoaika täytyy perua kolmea vuorokautta ennen, jotta välttyy asiakasmaksulta. Tuolloin peruutuksen voi tehdä ilman syytä. Asiakasmaksusta voi reklamoida lain mukaan 14 vuorokauden kuluessa.

17.2. klo 22.34 Lisätty maininta siitä, että kolmen vuorokauden varoaika koskee ilman syytä tapahtuvia perumisia.

Millä keinoilla käyttämättä jäävien aikojen määrää voitaisiin vähentää päihde- ja mielenterveyspalveluissa? Osallistu keskusteluun huomiseen kello 23 asti.

Lue myös:

Hallitus esittää hoitajakäyntejä maksuttomiksi – nykyisin käynnistä voidaan periä parikymppiä

Parantumaton rintasyöpä ajoi Anne Finströmin velkakierteeseen – viime vuonna yli 450 000 sote-asiakasmaksua päätyi ulosottoon

Turkulaisen kirjakaupan ovi käy tiuhaan. Usein ovesta astelee nuoria, jotka ovat hankkimassa kirjoja lukio- tai ammattiopintoihinsa. Samalla ostoskassiin saattaa päätyä kyniä ja muita opiskelutarvikkeita.

Jos lukio- ja ammattiopinnot muuttuvat maksuttomiksi vuoden kuluttua, asiakasvirta uhkaa tyrehtyä. Turun kansallisen kirjakaupan toimitusjohtaja Paula Palmroth on joutunut jo miettimään, miten järjestää liiketoiminta tulevaisuudessa.

– Meidän on jollain tavalla löydettävä korvaavaa myyntiä. Meidän kirjakauppa on kuitenkin 120-vuotias ja isossa kaupungissa, joten keksimme kyllä keinon selvitä.

Monella muulla kirjakaupalla tilanne ei ole yhtä hyvä. Mikäli oppikirjat muuttuvat maksuttomiksi laajennetun oppivelvollisuuden myötä, peräti 35 prosenttia kirjakaupoista arvioi joutuvansa lopettamaan. Etenkin pienten paikkakuntien kirjakaupat ovat pulassa, jos koulut hankkivat kirjansa suoraan kustantajilta. Osassa asiakasvirta tyrehtyisi niin paljon, ettei kaupan pitäminen enää kannata.

Myös ne kirjakaupat, jotka uskovat selviävänsä muutoksesta, joutuvat todennäköisesti vähentämään henkilökuntaa.

– Oppikirjamyynti tasoittaa myyntiämme ympärivuotiseksi. Pystymme pitämään henkilökuntaa ympäri vuoden – eikä vain joulusesongin aikaan, kertoo Paula Palmroth.

Oppikirjamyynti on monen kirjakaupan kivijalka

Toisen asteen opintojen muuttuminen maksuttomaksi saattaa näillä näkymin tulla voimaan vuonna 2021. Uudistus tapahtuisi portaittain, yksi vuosiluokka kerrallaan. Hallitusohjelmaan kirjatulla uudistuksella halutaan tasa-arvoistaa opiskelumahdollisuuksia ja suitsia pudokkaiden määrää. Oppivelvollisuusikä nousisi siis 18 vuoteen.

Maksuttomuus tarkoittaa kaikkea opintoihin liittyvää. Se tarkoittaa niin parturinsaksia kuin matkakuluja. Oppikirjat ovat vain osa isoa kakkua.

Hallitus haluaa satsata koulutukseen ja tukea nuoria. Hyvältä kuulostavan uudistuksen sijaiskärsijäksi on joutumassa kirjakauppa-ala, jolle oppikirjojen myynti on ollut elintärkeää. Oppikirjojen osuus myynnistä on vaihdellut 16–28 prosenttiin. Suuri vuosittainen vaihtelu johtuu opetussuunnitelmien uudistuksista. Jos vaatimuksiin ja sisältöihin on tullut muutoksia, se on näkynyt myös oppikirjamyynnissä.

Yllättävän suuri osa oppikirjoista myydään edelleen paperikirjana. Vain 20 prosenttia ostetaan digitaalisessa muodossa. Osa kirjakaupoista jakelee myös sähköisiä opetusmateriaaleja. Niiltä voi ostaa eri pituisia lisenssejä oppikirjoihin.

– Tässä uudistuksessa on vaarana, että kunnat tai kuntayhtymät keskittävät oppilaitosten kirjahankinnat. Tällöin suuri osa kirjakaupoista jää kokonaan hankintaketjun ulkopuolelle, kertoo Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson.

Peruskoulun kirjat päätyvät nykyään kouluihin lähinnä kahden suuren jakelijan avulla: Kirjavälitys ja Kirjastopalvelu ovat suurimmat jakelijat. Keskittymisen ansiosta määrät ovat suuria, mikä luonnollisesti laskee hintoja.

Kirjakaupat katoavat pienistä kunnista

Kirjakauppojen määrä on vähentynyt nopeasti. Kun vuonna 1989 kirjakauppoja oli 390, niin vuonna 2019 niitä oli enää 160. Kirjakaupat ovat kadonneet ennen kaikkea pienistä taajamista.

Jos toisen asteen koulutuksen oppikirjat muuttuvat maksuttomiksi, se harventaisi entisestään kirjakauppaverkkoa.

– Olisi hyvä, jos kirjakaupat saataisiin pidettyä jollain tapaa mukana edes jakelijoina oppikirjojen hankintaketjussa, sanoo Laura Karlsson.

Kirjakauppaliitto on ollut tiiviisti yhteydessä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Liitto on ehdottanut muun muassa oppimisseteliä. Se toimisi niin, että opiskelija saisi tietyn määrän rahaa käytettäväksi oppimateriaalia varten. Hän voisi itse päättää, mistä ostaa oppimateriaalin ja ostaako kirjan uutena, käytettynä vai digitaalisena.

– Olemme puhuneet myös kirjakauppatuesta, joka olisi samantyyppinen kuin kyläkauppatuki. Sehän olisi tosin vain lyhytaikainen ratkaisu, Laura Karlsson toteaa.

Kustannusala pelkää kirjamyynnin vähenemistä

Oppikirjojen ostoreissuilla nuoret ovat tottuneet käymään kirjakaupoissa ja ylipäätään näkemään muitakin kirjoja. Jos kirjakauppoihin ei enää ole asiaa tai jos ne katoavat katukuvasta, se vaikuttaisi koko kustannusalaan. Myös muun kirjallisuuden myynti ja mainonta vähenisi. Kustantajien myynnistä noin 40 prosenttia tulee kirjakaupoista.

– Yksi kädenojennus voisi olla, että virikeseteli toimisi maksuvälineenä myös kirjakaupoissa. Niillähän voi ostaa kaikenlaisia kulttuuri- tai liikuntaelämyksiä, mutta kirjoja niillä ei nykykäytännön mukaan saa ostaa.

Kustantajat pelkäävät myös, että uudistuksessa oppimateriaaleille varattu raha jää aivan liian pieneksi. Pahimmillaan se tarkoittaisi, että maamme laadukas oppikirjatuotanto kärsisi ja opettajat joutuisivat itse työstämään erilaisia opetusmateriaaleja.

– Siinä olisi suuressa vaarassa tasa-arvon periaate, joka on uudistuksen taustalla. Hyväosaiset vanhemmat tuskin kauan katselisivat heikentyneitä oppimistuloksia, vaan ryhtyisivät ostamaan kirjoja tai jopa opetusta, toteaa Kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho.

Huolena on, että koulutuksen pilarit ,hyvät opettajat ja laadukas oppimateriaali, kärsivät.

– Lisäksi tällä hyvää tarkoittavalla muutoksella saattaa olla suuri merkitys maamme sivistyksen ja lukemisen kannalta, Kirjakauppaliiton Laura Karlsson summaa.

Vasaran pauke ja tuulettimen humina täyttää korjaamohallin. Hallinosturi piippaa.

Autoinsinööri Terhi Takkinen astelee hallin läpi, avaa oven ja menee siistiin työpisteeseensä, joka sijaitsee uusien myytävien autojen kanssa samassa tilassa.

Asiakas tuo auton kolarikorjaukseen.

– Haaveilin teknisestä alasta jo nuorena. Halusin automaalariksi, kertoo korjaamon työnjohtajana työskentelevä Takkinen.

Valmistuvien naisinsinöörien määrä on pysynyt vakiona pitkään. Tänä päivänä viisitoista prosenttia valmistuneista insinööreistä on naisia.

Insinööriliitossa on käsitys, että ne kodit, joissa vanhemmilla ei ole teknisen alan taustaa, eivät tue tyttöjään tekniselle alalle. Lisäksi varhaiskasvatus, koulutus ja opinto-ohjaus eivät suosi naisten tekniselle alalle suuntautumista.

– Tällaista viestiä olemme saanett meille opiskelemaan tulleilta naisilta. Ja, kun olemme jutelleet opinto-ohjaajien kanssa, niin he eivät tiedä paljoa teknisistä aloista, kertoo insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo.

Oman alan etsimistä

Terhi Takkinen muistaa, että peruskoulussa opinto-ohjaaja ehdotti hänelle hoitoalaan tutustumista, mutta teknisestä alasta ei puhuttu mitään.

Peruskoulun jälkeen Takkinen opiskelikin matkailua, kokeili henkilökohtaisena avustajana oloa ja työskenteli hampurilaisravintolan siivoojana. Oman alan etsimistä kesti viisi vuotta.

– Tajusin, että olen matemaattisesti lahjakas ja lähdin opiskelemaan insinööriksi. Autoalan valitsin, koska olen aina pitänyt autoista. Jo peruskoulussa haaveilin teknisestä alasta, Takkinen sanoo.

Opinto-ohjausta on viime vuosina vahvistettu. Jatko-opintoja käydään läpi kaikilta aloilta ja opiskelijoille pyritään tarjoamaan todentuntuinen kuva kaikista aloista. Tasa-arvo on opinto-ohjauksen perusta.

Ohjauksessa pyritään huomioimaan jokaisen yksilölliset toiveet ja rakentamaan oma yksilöllinen polku.

– Opetussuunnitelma velvoittaa kertomaan kaikista aloista tasapuolisesti. Joskus asiat ovat olleet toisin. Tänä päivänä resurssit myös vaihtelevat eri oppilaitoksissa ja se voi osaltaan selittää tunnetta ohjauksen riittämättömyydestä, kertoo Suomen opinto-ohjaajat ry:n puheenjohtaja Anni Nurmi.

Kaikki aloja esitellään ja opiskelija itse päättää mikä suunnan valitsee.

– Jokaisella pitää olla mahdollisuus koulutettuun opinto-ohjaajaan, Nurmi sanoo.

Joskus opinto-ohjaajaa ei tarvita. Kokkolalainen lähihoitaja Matti Markkanen löysi ammatin perhepiiristä.

– Se oli kohtuullisen helppo valinta. Halusin tehdä samaa kuin äiti, kertoo Markkanen.

Kaikilla nuorilla ei ammatti löydy näin helposti. Silloin opinto-ohjaukselle on tarvetta.

Koko ammattien kirjo

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavolan mukaan opinto-ohjausta pitäisi tehostaa siinä mielessä, että kaikki alat ovat tärkeitä. Lisäksi oppilaita pitäisi opettaa löytämään omat vahvuudet.

– On ollut kurjaa kuunnella, kun omien lukiossa olevien lasten lasten mielestä vain juristi, ekonomi ja lääkäri ovat vain mahdollisia aloja, ja niistä käydään keskustelua. Pitäisi opettaa näkemään koko ammattien kirjo, sanoo Silja Paavola.

Lähihoitaja Matti Markkasen opinto-ohjaaja osasi vahvistaa hänen omaa näkemystä oikeaan suuntaan.

– Olen niin sosiaalinen, että ala on just oikea minulle.

Stereotyyppinen sukupuolijärjestelmä

Työelämän tasa-arvoa on tutkittu vuosikymmenet, sanoo tasa-arvosta väitellyt professori Kristiina Brunila Helsingin Yliopistosta.

Tulokset kertovat, että lapsia aletaan kasvattaa ja ohjata hyvin varhain stereotyyppisesti, tiettyyn sukupuolijärjestelmään.

– Esimerkiksi päiväkotien käytäntöjä on videoitu ja osoitettu, miten jo varhaiskasvattajat ohjaavat tyttöjä ja poikia hyvin eri tavoin, erilaiseen toimintaan, Brunila sanoo.

Kuvattujen videoiden katseleminen yhdessä kasvattajien kanssa on auttanut huomaamaan, että he ovat toimineet kulttuurissa valitsevien juurtuneiden käsitysten varassa ja toiminta on ollut tiedostamatonta.

Ei saa puhua enää suolakaivoksesta

SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola on samoilla linjoilla, miesten ja naisten alat ovat kulttuurisidonnainen ja sukupuolittunut asia. Sen huomaa hoitoalalla, kun asiaa tarkastellaan vähän laajemmin.

– Ranskassa Englannissa ja Kreikassa mieshoitajien määrä yhdestätoista kolmeentoista prosenttia työvoimasta. Suomessa se on parin prosentin luokkaa, sanoo Silja Paavola.

Lähihoitaja Matti Markkanen on kokenut, että ala on rakas, vaikka etenemismahdollisuudet ovat lähes olemattomat ilman lisäkoulutusta.

– Toivon, että palkkatasa-arvo tulisi vielä joskus hoitoalalle, sanoo Markkanen.

Silja Paavola toivoo, että tilanne muuttuu meilläkin tulevaisuudessa

– Työnkuvaa pitää selkeyttää ja imagoa kirkastaa. Lähihoitajien työtä ei saa enää verrata suolakaivokseen, Paavola sanoo.

Asia ja näkemys edellä

Terhi Takkisen työpaikka Autoliike Pörhö Oy on edelläkävijänä murtamassa näitä sukupuolirajoja.

Paikallisjohtaja Martti Kumpulainen kertoo, että kolarikorjaamon työnjohtaja Takkinen meni normaalin rekryprosessin läpi muiden hakijoiden kanssa.

– Asia edellä mentiin ja kokonaisnäkemys alasta ja koulutus tekivät vaikutuksen, Kumpulainen sanoo.

Takkinen on tuonut miesvaltaiselle alalle uudenlaista dynamiikkaa. Rikkomalla totuttuja raja-aitoja.

Muutos on jo näkyvissä monella alalla, esimerkiksi arkkitehdit, astrologit sekä taide- ja kulttuurialan asiantuntijat ovat nyt naisvaltaisempia aloja kuin aiemmin.

Työhön pitää saada imua

Professori Kristiina Brunilan mukaan koulutusjärjestelmässä ja työpaikoilla näkyy vahvasti, että nykyisiä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja ei välttämättä noudateta.

– Esimerkiksi opettajat eivät saa koulutusta siitä, mitä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslainsäädäntö merkitsee eivätkä työpaikat ymmärrä huomioida tasa-arvosuunnittelua konkreettisena tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vahvistamisen työvälineenä, sanoo Brunila.

SuPerin puheenjohtaja Silja Paavolan mukaan työhön pitää saada imua.

– Työhön ohjautumisen pitää ja perustua vapaaehtoisuuteen, Paavola sanoo.

– Pitää saada tehdä sitä, mitä haluaa, sanoo myös Terhi Takkinen.