Turkulaisella Kirsi Saaroksella on takana tuskainen elämä vaikean masennuksen kanssa. Synnytyksen aikoihin alkanut masennus vei työkyvyn ja toimintakyvyn kymmeneksi vuodeksi.
Monenlaisia hoitoja annettiin. Lopulta kokeiltiin aivojen stimulaatiota sähkön avulla. Saarokselle tarjottiin muutama vuosi sitten mukana kannettava tasavirtastimulaatioon perustuva paristokäyttöinen laite. Se on eräänlaista myssyä.
– Kyllä se vähän outoa oli ja maallikolta saattoi usko loppua, mutta huomasin itse ja huomasivat läheiset, että nyt ollaan hyvään päin koko ajan menossa, Saaros muistelee.
Turku kulkee edellä
Tasavirtastimulaatio otettiin Suomessa ensimmäisenä käyttöön Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Psykiatrian ylilääkäri Tero Taimisen mukaan laite on erityisen käyttökelpoinen hoitomuoto lievään ja keskivaikeaan masennukseen jo masennuksen alkuvaiheessa.
Masennuksessa tietyt aivojen alueet toimivat vajaateholla ja tietyt aivojen alueet toimivat liikaa. Sähköhoidolla voidaan tasapainottaa tilannetta.
– Laitteen avulla voidaan lisätä tai vähentää aivosolujen signaalin laukeamisherkkyyttä, Taiminen täsmentää.
Salon Kiskossa asuva Janika Nivalinna on myös innostunut masennusmyssystä. Nivalinnan masennus syveni vuosi sitten ja vei mukanaan myös työkyvyn. Nyt syksyllä elämään tuli valoa, kun lääkitys saatiin kohdalleen ja hän otti käyttöön myssyn eli tasavirtastimulaatiohoidon.
Nivalinna innostui kotona käytettävästä myssystä heti, sillä toinen vaihtoehto olisi ollut sähköhoito kolme kertaa viikossa Tyksissä. Sinne on Kiskosta pitkä matka. Myssyn ja lääkkeiden ansiosta Nivalinna on aloittamassa työt uudelleen.
Nivalinna nostaa myssyn päähänsa yleensä iltapäivisin ja tekee siinä samalla jotain mukavaa. Kun virran napsaisee päälle, olo piristyy ja aivot alkavat toimia paremmin.
– Ristikoissa sanat löytyvät ja peleissä saa huipputuloksen, kun on myssy päässä, vahvistaa Janika Nivalinna.
Laite säästää aikaa ja rahaa
Tasavirtastimulaation suurimpia etuja ovat liikuteltavuus ja helppokäyttöisyys. Kaikki muut neuromodulaatiohoidot täytyy antaa sairaalassa tai poliklinikalla, mutta tasavirtahoitoa potilas voi toteuttaa kotona. Kun potilas on opetettu laiteen käyttöön, hän voi lainata laitteen kotiinsa ja käyttää sitä siellä.
– Korona-aikana tämä on vähentänyt tartuntariskiä, sanoo ylilääkäri Tero Taiminen.
– Hoidon aikana voin samalla siivota, lukea, tiskata ja käydä kaupassa, iloitsee Kirsi Saaros.
Kotioloissa itsenäisesti käytettävä hoitomuoto säästä myös yhteiskunnan rahaa, kun terveydenhuollon henkilökunta ei ole sidottu hoitoihin.
– Kun verrataan muihin neuromodulaatiohoitoihin, niin tämä tulee edullisemmaksi jo ensimmäisen käyttökuukauden aikana, Taiminen arvioi.
Sopii yhteiskäyttöön lääkkeiden kanssa
Tasavirtastimulaatiota voidaan Tero Taimisen mukaan käyttää yksinään tai masennuslääkkeen ja/tai terapian kanssa yhdessä. Tasavirtastimulaatiota voidaan käyttää myös masennuksen estohoitona.
Kotimaisessa käypähoitosuosituksessa tasavirtastimulaatio on saanut näytönasteen B eli hoidon on katsottu olevan todennäköisesti tehokas masennuksen hoitoon. Joissakin maissa tämä hoitomuoto on nostettu parhaaseen luokkaan eli näytönasteelle A.
Paristokäyttöisen tasavirtastimulaation teho on lääkehoidon luokkaa. Sillä ei voida korvata tehokkaampia neuromodulaatiohoitoja, kuten psykiatrista sähköhoitoa ja sarjamagneettistimulaatiohoitoa tai laskimoon annettavaa ketamiinia. Näitä hoitoja tarvitaan tulevaisuudessakin vaikeampien masennustilojen hoitoon.
Laitteita luvassa lisää
TYKS on ollut tasavirtastimulaatiolaitteiden käytön edelläkävijä Suomessa ja nyt laitteita on lainassa noin 120.
– Uskoisin, että tulevaisuudessa vähitellen vuosien mittaan, kunhan tähän asiaan varataan rahaa, myös näitä laitteita on lainassa tuhansia tai kymmeniä tuhansia koko Suomessa, Tero Taiminen ennustaa.
Kannettavia tasavirtastimulaatiolaitteita valmistetaan useissa maissa. Suomessa niitä tekee helsinkiläinen Sooma Oy. Kyseisen firman laitteita on käytössä myös Turussa.
Yrityksessä uskotaan, että laitteen kysyntä kasvaa tulevaisuudessa merkittävästi.
– Ei voida tehdä sellaista lupausta, että tämä toimii kaikille potilaille. Koko ajan kyllä tehdään töitä ja tutkimuksia sen eteen, että löydetään se paras potilasryhmä, joka tästä hyötyy, toimitusjohtaja ja yrityksen perustaja Tuomas Neuvonen Soomasta sanoo.
Kaikkien etuna on nopea puuttuminen masennukseen
Masennusta hoidetaan nykyisin sähkön lisäksi lääkkeillä ja terapialla sekä näiden yhdistelmillä.
TYKSin psykiatrian ylilääkäri Tero Taimisen mukaan tärkeintä on kuitenkin se, että masennukseen puututaan riittävän nopeasti ja uusia hoitomuotoja otetaan ripeästi käyttöön, jos käytetty hoitomuoto ei lievitä masennusta riittävästi.
Suomen hoitojärjestelmän ongelma on Taimisen mukaan se, että masennuksen hoito etenee liian hitaasti. Jos masennus pitkittyy, sen ennuste aina heikkenee kaikilla hoitomuodoilla.
– Tämä liian hidas masennuksen hoidon eteneminen on tärkein syy siihen, että Suomessa masennusten takia kirjoitettujen eläkkeiden määrä on koko ajan kasvanut, Taiminen vahvistaa.
Sähkö on hyvä renki masennuksen hoidossa. Sähköllä on hoidettu Egyptissä masennuspotilaita jo 3 000 vuotta sitten. Ihminen ei tuolloin osannut sähköä tehdä, mutta Niilin kissakala osasi.
– Potilas meni altaaseen, johon laitettiin sopivan kokoinen kissakala. Kalasta tulevan sähköimpulssin avulla hoidettiin masennusta ja hermoperäistä kipua, kertoo ylilääkäri Tero Taiminen.
Keskustele aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 14.12. kello 23.
