Pirkanmaan käräoikeus tuomitsi tatuointeja tehneen miehen 8 kuukauden vankeuteen kahdesta pakottamisesta seksuaaliseen tekoon. Teot sattuivat kesken tatuoinnin, eikä asiakkailla ollut mahdollisuutta oikeuden mukaan estää miehen toimia.
Sen sijaan Pirkanmaan käräjäoikeus hylkäsi miehen saamat neljä raiskaussyytettä ja kaksi syytettä pakottamisesta seksuaaliseen tekoon.
Syyksi luetut rikokset tapahtuivat 2014-2015.
Sama tatuoija tuomittiin vuosi sitten kesällä kahdesta raiskauksesta ja kahdesta pakottamisesta seksuaaliseen tekoon Pirkanmaan käräjäoikeudessa. Oikeus kertoi tuolloin, että mies on lopettanut tatuointitoiminnan.
Tästä tuomiosta on valitettu hovioikeuteen.
Miehellä oli aiempi ehdollinen rangaistus pakottamisesta seksuaaliseen tekoon. Koeaika oli vielä menossa ja tämä rangaistus pantiin silloin myös täytäntöön. Miehelle tuomittiin yhteensä 3 vuotta ja 6 kuukautta vankeutta.
Tuomittu mies kosketteli ja teki seksuaalisia tekoja samalla kun tatuoi uhreja. Kaksi tapauksista tuomittiin raiskauksina.
Tuore tuomio ei ole lainvoimainen eli siitäkin voi valittaa hovioikeuteen.
Eläkeputki tarkoittaa, että työtön voi saada työttömyyspäivärahakauden päättymisen jälkeen samansuuruista korvausta 65-vuotiaaksi. Tällä hetkellä vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneiden oikeus eläkeputkeen alkaa 62-vuotiaana.
Eläkeputken poistamisen tarkoitus on lisätä suomalaisten työllisyyttä ja vähentää ikääntyneiden syrjintää.
Tampereen yliopiston sosiologian professori Harri Melin ja UPM Raflatacin pääluottamusmies Pertti Niemi pelkäävät, että käy juuri toisin.
– Oma ennusteeni on, että lähellä eläkeikää olevien työntekijöiden työttömyys tulee pikemminkin tällä toimenpiteellä kasvamaan kuin työllisyys kohenemaan, Harri Melin sanoo.
Pertti Niemen mukaan ratkaisu ei helpota ikääntyneiden tilannetta ja voi lisätä työttömyyttä.
– Eläkeputkella on pitkä perinne ja kyllä tämä on kova isku. 1960-luvulla syntyneille tulee mahdoton epävarmuus, Niemi kertoo.
"Hyvin julmaa jo yli 50-vuotiaalle"
Professori Harri Melin suhtautuu kriittisesti putken poistamiseen. Hän katsoo eläkeputkea enemmän eläkepoliittisesta näkökulmasta kuin työvoimakysymyksenä.
– Ei ole vahvaa tutkimusnäyttöä, että menettelyn lakkauttaminen muuttaisi työmarkkinoiden käytäntöjä.
Tampereen yliopiston sosiologian professori Harri Melin ei usko, että eläkeputken poisto vähentää syrjintää tai tuo lisää työtä. Antti Eintola / Yle
Monet yritykset ovat pystyneet pehmeällä tavalla siirtämään eläkeputkeen ikääntyneitä, joille eläkeputki on taas ollut professorin mielestä turvallinen tapa odottaa oikean eläkkeen alkua.
Melinin mukaan eläkeputken poisto ei paranna tilannetta kahdesti eri syystä. Toinen syy on ikäsyrjintä ja toinen työvoiman kysyntä.
– Suomalainen työelämä on hyvin julmaa jo yli 50-vuotiaalle. En usko, että työsyrjintä poistuu tällä, Melin sanoo.
Ikäsyrjintä näkyy Suomessa professorin mukaan mentaliteettina, että mieluummin irtisanotaan ikääntynyttä työvoimaa kuin nuorempia työntekijiötä.
– En usko, että eläkeputken poisto vaikuttaa merkitsevästi siihen, että harjoitettu politiikka muuttuu.
Työsyrjintä poistuu hänen mukaansa vain rekrytoimalla osaavia ja kyvykkäitä yli viisikymppisiä ja muistamalla, että moni heistä pystyy olemaan työmarkkinoilla vielä parikymmentä vuotta.
Toiseksi työmarkkinoiden ongelma on Melinin mukaan tällä hetkellä työvoiman kysyntä, ei tarjonta.
– Tällä toimella työvoiman kysyntä ei kyllä tule kasvamaan, Melin sanoo.
Rakennemuutos painaa enemmän
UPM Raflatacin pääluottamusmies Pertti Niemi on pitänyt eläkeputkea inhimillisenä järjestelmänä. Eläkeputki on ollut helppo keino yt-neuvotteluissa miettiä irtisanomisia.
Hänen mukaansa ikääntyneiden laittaminen eläkeputkeen on ollut inhimillisempää kuin nuoren perheellisen irtisanominen. Toiseksi paperiteollisuudessa raskas vuorotyö koettelee monen yli 60-vuotiaan jaksamista.
– On parempi päästää nuoria töihin kuin pitää väkisin niitä, jotka eivät aidosti jaksa.
Työnantajien kannattaisi pääluottamusmies Pertti Niemen mukaan kiinnostua ikääntyneiden työntekijöiden jaksamisesta oikeasti. Antti Eintola / Yle
Niemen mukaan rakennemuutos paperiteollisuudessa painaa enemmän kuin työntekijöiden ikääntyminen.
– Ainakin pörssiyritykset katsovat ensi sijassa tuottavuuden perään. Paperiteollisuudessa ei paljon iät paina, kun laitetaan koko kioski kiinni, hän arvioi.
Nyt pakko pohtia myös jaksamista
Toisaalta eläkeputki on ollut työnantajalle niin helppo keino, että ikääntyneiden jaksamista ei ole pääluottamusmiehen mukaan tarvinnut miettiä.
Eläkeputken poistamista on nyt tarkoitus pehmentää toimilla, jotka parantavat ikääntyneinä työttömäksi jäävien rahallista turvaa sekä mahdollisuuksia työllistyä uudelleen.
Nykyisen muutosturvan päälle rakennetaan uusi tukiratkaisu yli 55-vuotiaille. Jos yli 55-vuotias on ollut saman työnantajan palveluksessa yli viisi vuotta, hän saa nykyisen yhden kuukauden muutosturvan päälle paketin, joka koostuu kahden kuukauden palkan suuruisesta koulutustuesta ja yhden kuukauden palkan suuruisesta irtisanomiskorvauksesta.
– Kun katselin valtioneuvoston esitystä, ajattelin ensin, että kyllä on pieniä silakat joulukaloiksi. Kun vähän tutustui, on siellä hyviä elementtejä jatkaa keskustelua, Pertti Niemi sanoo.
Nyt työntekijä on voinut päästä osa-aikatyöhön vasta sitten kun työkyky on jo mennyt. Niemen mielestä pitäisi siirtyä ennalta ehkäisevään toimintaan. Hän muistuttaa, ettei työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen tai eläkeputkikaan ole halpaa työnantajalle.
– Ei 60-vuotias pysty menemään tuolla kuin 20-vuotias. Töitä täytyisi vain räätälöidä. On myös työntekijästä kiinni, että pitää työkykynsä, Niemi sanoo.
Myös professori Harri Melin muistuttaa, että joustavien työaikojen on todettu helpottavan jaksamista ja pitävän yllä työkykyisyyttä.
Pääluottamusmies harmittelee sitä, että "jäätävän hyvä järjestelmä" vuorotteluvapaa on näivetetty. Kaikki, mikä auttaa jaksamaan töissä mahdollisimman pitkään, on työntekijälle hyvä.
– Elintaso on toista, kun jaksaa olla töissä, Niemi sanoo.
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) kertoo olevansa syvästi järkyttynyt Helsingin Koskelassa tapahtuneesta henkirikoksesta, jonka uhrina oli 16-vuotias poika ja epäiltyinä kolme samanikäistä poikaa. Ohisalo kuvailee teon järkyttävän yhteiskuntarauhaa.
– Tällaista ei missään nimessä pitäisi hyvinvointivaltiossa tapahtua. Täytyy kysyä, mikä ajaa ihmisiä tekemään näin järkyttävän teon. Osoitan osanottoni uhrin omaisille.
Ohisalon mukaan tämän päivän yhteiskunnassa monella menee paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Samalla osalle kasautuu hyvin vakaviakin ongelmia.
– Kiusaamisessa on pahimmissa tapauksissa kyse erittäin rikollisesta toiminnasta. Olemme jo aiemmin keskustelleet ministerien kesken asiasta, ja yksinäisyyden ja kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma on valmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä.
Moniammatilliseen yhteistyöhön panostettava
Ohisalo sanoo poliisin resurssien laskeneen viimeisen vuosikymmenen aikana jatkuvasti vuoteen 2017 saakka.
– Nyt olemme vahvistaneet ennalta ehkäisevää ja ennalta estävää työtä, josta konkreettinen esimerkki on Ankkuri-toiminta. Tässä poliisi työskentelee yhteistyössä sosiaalitoimen, koulujen, nuorisotyön ja terveystoimen kanssa.
Ohisalo tunnustaa myös lastensuojelun pitkään jatkuneen resurssivajeen. Hallitus on hänen mukaansa pyrkinyt kohtuullistamaan lastensuojelun asiakasmääriä.
– Lastensuojelun ammattilaisilla pitäisi olla enemmän aikaa paneutua tapauksiinsa. Olen myös pitänyt esillä sitä, että erityisen huolenpidon jaksoja olisi tarpeeksi tarjolla.
Erityisen huolenpidon jaksolla tarkoitetaan moniammatillista hoitoa ja huolenpitoa, jolla katkaistaan lapsen itseensä kohdistama vahingollinen käyttäytyminen.
Jonot ovat kasvaneet myös lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa.
– Varhainen puuttuminen on paitsi inhimillisesti myös taloudellisesti kestävämpää. Viranomaisten on tärkeää nostaa oman työnsä arjesta huolestuttavia kehityskulkuja ja herätellä muuta yhteiskuntaa, ennen kaikkea poliitikkoja, huomioimaan oman roolinsa ja vastuunsa näissä asioissa.
Poliisi epäilee viittä Helsingin Sanomissa työskentelevää henkilöä turvallisuussalaisuuden paljastamisesta. Keskusrikospoliisi tiedotti perjantaina, että esitutkinta niin sanotussa Viestikoekeskus-jutussa on saatu valmiiksi.
Turvallisuussalaisuuden paljastaminen on rikoslaissa ankarasti sanktioitu rikos. Sen vähimmäisrangaistus on neljä kuukautta ja enimmäisrangaistus neljä vuotta vankeutta.
Tutkinta alkoi joulukuussa 2017, kun Helsingin Sanomat julkaisi jutun Puolustusvoimien Viestikoekeskuksesta. Poliisi epäilee, että lehti julkaisi oikeudettomasti tietoa, joka on määrätty salaiseksi Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi.
– Osa salassa pidettävästä tiedosta julkaistiin suunnitellun mahdollisen juttusarjan ensimmäisessä osassa. Muita valmisteltuja juttuja Helsingin Sanomat ei julkaissut esitutkinnan käynnistyttyä, sanoo tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Kai Käkelä Keskusrikospoliisin tiedotteessa.
Asiasta teki tutkintapyynnön pääesikunta.
Poliisi epäilee, että lehti julkaisi sotilastiedustelua ja maanpuolustusta koskevia salassa pidettäviä, turvallisuusluokiteltuja tietoja oikeudettomasti. Esitutkinnassa selvisi poliisin mukaan, että toimittajat eivät hankkineet tietoja lainvastaisilla keinoilla.
Yle uutisoi jo lokakuussa, että turvallisuussalaisuuden paljastamisesta epäillään yhteensä viittä henkilöä, mutta rikoksesta epäillyistä Helsingin Sanomien toimittajista julkisuudessa on vahvistettu henkilöllisyys vain yhdestä. Hän on Laura Halminen, joka on toinen viestikoekeskusjuttuun kirjoittajaksi merkityistä toimittajista.
Häneen kohdistuva rikosepäily tuli julki, kun Keskusrikospoliisi suoritti jutun julkaisua seuranneena päivänä joulukuussa 2017 hänen kotiinsa kotietsinnän ja takavarikoi häneltä muun muassa muistitikun. Korkein oikeus päätti joulukuussa 2019, että poliisi ei saa hyödyntää Halmiselta takavarikoitua aineistoa.
Jutun toiseksi kirjoittajaksi on merkitty Helsingin Sanomien toimittaja Tuomo Pietiläinen. Hänen asemaansa tutkinnassa ei ole vahvistettu, eikä hän kommentoi asiaa Ylelle.
Myöskään Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi ei ole suostunut kommentoimaan mahdollista asemaansa esitutkinnassa tai ylipäänsä mitään asiaan liittyvää Ylelle. Kaius Niemi ohjasi lokakuussa yhteydenottopyynnön asianajaja Kai Kotirannalle.
– Kaikki rikoksesta epäillyt kiistävät rikosepäilyn aiheettomana, Kotiranta sanoi.
Poliisi sanoo huomioineensa lähdesuojan
Tutkinnanjohtajan mukaan esitutkinnassa on alusta asti pyritty tarkoin varmistumaan, että toimittajan lähdesuoja ei vaarantuisi. Tällä tutkinnanjohtaja viittaa siihen, että esitutkinnan aikana kotietsintään liittyviä pakkokeinoja käsiteltiin kahdesti korkeimmassa oikeudessa asti.
Lisäksi lokakuussa korkein oikeus antoi valitusluvan rikosepäilyjen ulkopuolella olevalle Helsingin Sanomien toimittajalle. Kyseistä toimittajaa on kuultu esitutkinnassa todistajana. Toimittajan valituslupahakemuksessa on kyse siitä, onko toimittajan vastattava poliisin kysymyksiin esitutkinnassa.
– On hyvä, että näitä poikkeukselliseen pakkokeinoon liittyviä laillisuuskysymyksiä on käsitelty perusteellisesti. Tämä on toki vaikuttanut esitutkinnan kestoon merkittävälläkin tavalla, Käkelä sanoo tiedotteessa.
Asia siirtyy nyt syyteharkintaan Valtakunnansyyttäjäntoimistoon. Syyttäjänä asiassa toimii apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe.
Samanaikaisesti poliisi on tutkinut erillisessä esitutkinnassa sitä, miten turvaluokiteltu aineisto päätyi Helsingin Sanomien toimittajien haltuun. Esitutkinta pyritään saamaan valmiiksi lähikuukausina.
Tässä jutussa epäiltynä on Ylen tietojen mukaan puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö, kontra-amiraali evp. Georgij Alafuzoff. Hän kiistää syyllistyneensä rikokseen.
Poliisi aloittaa esitutkinnan Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professorin Tuomas Ojasen tekemän rikosilmoituksen takia. Professori kertoi maanantaina tehneensä rikosilmoituksen kansanedustaja Mikko Kärnästä (kesk.). Asiasta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.
Kärnä vihjasi sunnuntaina viestipalvelu Twitterissä, että Ojanen olisi kirjoittanut vihreiden kansanedustajien Mari Holopaisen ja Bella Forsgrénin vastalauseen perustuslakivaliokunnan mietintöön ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) ministerivastuuasiassa.
Kärnä jatkoi vielä myöhemmin viestipalvelussaan kirjoitteluaan ja piti varmana, etteivät vihreät ole itse kirjoittaneet vastalausettaan.
Rikoskomisario Markku Silén Helsingin poliisista vahvistaa poliisin arvioineen, että asiassa on syytä epäillä rikosta, ja että esitutkintakynnys asiassa ylittyy.
– Asian keskeneräisyydestä johtuen en voi kuitenkaan tässä vaiheessa laajemmin kommentoida asiassa suoritettavia jatkotoimenpiteitä, Silén kertoo Ylelle.
– Minusta on esitetty selvästi valheellista tietoa, joten teen rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta. Sen enempää en halua asiaa kommentoida, professori Ojanen sanoi maanantaina.
Fuengirolassa Espanjassa kello on 16 ja Virpi Koistinen vetää verhot ikkunan eteen. Suoraan sisään paistava aurinko uhkaa häiritä etähaastattelun tekemistä. Suomessa kello on 17 ja aurinko on ollut kateissa käytännössä koko päivän.
Juuri ilmasto ja valo ovatkin syitä, miksi Koistinen lähti syyskuun alussa Suomesta Espanjaan tekemään etätöitä.
– Onhan täälläkin talvi ja sataakin välillä, mutta valo on se mikä houkutti. Koko kuvio yhdessä antoi voimaa päätökseen.
Koisitinen työskentelee Fuengirolassa suomalaisen henkilöstöpalveluyrityksen Baronan palvelukeskuksessa tiimin päällikkönä. Tiimin asiakkaana Suomessa on Fujitsu ja sen asiakkaat.
Suomalaisella henkilöstöpalveluyhtiö Baronan kahdessa ulkomaisessa palvelukeskuksessa on yhteensä noin kolme sataa työntekijää. Keskukset sijaitsevat Espanjan Fuengirolan lisäksi Puolan Katowicessa. Virpi Koistinen
Espanjassa Koistinen asui muutaman vuoden jo vuosituhannen alussa. Palaaminen samoille seuduille oli helppoa, kun ystäviäkin oli jo valmiina. Myös työn sisältö oli tuttua ja käytännössä täysin sama kuin Suomessa.
– Oman perheen suunitelmat tulla käymään ovat nyt jäissä, mutta odotetaan milloin asiat alkavat mennä parempaan suuntaan. Muuten en koe varjopuolia tänne tulosta.
Koistisen mukaan terveyspalvelut Espanjassa ovat ilmaisia ja toimivia. Työttömyyteen liittyviä kysymyksiä hän ei ole selvitellyt tarkemmin.
Hänelle paikallinen palkka- ja hintataso takaavat suunnilleen samanlaisen taloudellisen aseman kuin Suomessa.
Ulkomailta tehtävään etätyöhön riittää kiinnostusta
Baronalla on toinen ulkomainen palvelukeskus Puolassa, Katowicessa. Yhteensä näissä kahdessa palvelukeskuksessa on lähes kolme sataa pääasiassa suomalaista työntekijää.
Molemmissa maissa noudatetaan paikallaista lainsäädäntöä, ja paikallisen tason mukaan määräytyy palkkakin.
Sekä palkka- että hintataso ovat Espanjassa alemmat kuin Suomessa. Koistisen kokemuksen mukaan hänen taloudellinen asemansa on pysynyt Espanjassa samana kuin Suomessa. Virpi Koistinen
Baronan asiakaspalveluliiketoiminnan operatiivisen johtajan Anne Issakaisen mukaan molempiin paikkoihin on ollut yleensä helppoa saada suomalaisia työntekijöitä. Vain pahimpina koronaepidemian kausina hakemuksia on tullut niukasti.
Espanjassa valttikorttina hän pitää ilmastoa ja elämänrytmiä, Puolassa keskeistä sijaintia Euroopassa.
– Kyllä monelle on unelma olla töissä ulkomailla, kun saa tehdä töitäkin omalla äidinkielellään, Issakainen sanoo.
Hän uskoo, että koronavuoden matkustusrajoitusten aikana on syntynyt patoutunutta kiinnostusta ulkomailta tehtävään etätyöhön.
Ratkaiseva puolen vuoden raja ylitetty – ehkä huomaamatta
Kansainvälisen etätyön asiantuntija, konsulttiyhtiö EY:n partneri Mikko Nikunen on samoilla linjoilla Baronan Issakaisen kanssa. Koronavuosi on nostanut ennennäkemättömällä tavalla esiin etätyön mahdollisuudet. Etätöiden tekeminen nostaa nopeasti esiin myös kysymyksen etätöiden tekemisestä ulkomailta.
Voisinko siis ottaa läppärin kainaloon ja lähteä töihin kotisohvan sijasta vaikka Thaimaahan?
– Näin voisi kuvitella, mutta sillä on iso ero sekä työntekijän että yrityksen kannalta. Velvoitteet ulkomailta tehtävään työhön ovat yllättävän isot ja voivat tulla yllätyksenä, Nikunen varoittaa.
Jutun lopussa on neljä esimerkkiä siitä, mitä kaikkea pitää ottaa huomioon kansainvälisen etätyövaihtoehdon pohtimisessa. Tarkkana on syytä olla, sillä esimerkiksi työlupahakemuksen unohtaminen voi johtaa karkottamiseen maasta. Usein työlupa tarvitaan siis etätyötäkin varten.
Kansainvälisen konsulttiyhtiö EY:n pääkonttori on lähes autio. Se valmistui muutamia vuosi sitten Helsingin keskustan paraatipaikalle... Rami Moilanen / Yle...mutta koronaepidemian takia työntekijät ovat jossain ihan muualla etätöissä. EY:n partneri ja kansainvälisen etätyön asiantuntija Mikko Nikunen tekee töitä kotitoimistossaan muutaman kilometrin päässä pääkonttorista. Rami Moilanen / Yle
Koronavuoden aikana monelle työntekijälle ja yritykselle etätyö ja sen säännökset ovat tulleet yllätyksenä. Epidemia sysäsi konttorikäytännöt salamavauhdilla digiaikaan. Monessa yrityksessä etätyö kotimaassa ja ulkomailla on vain "pudonnut pöydälle".
Iso muutos tapahtui maaliskuussa, joten puolen vuoden raja on jo ylitetty. Se vaikuttaa moneen asiaan.
– Nyt on juuri se aika vuodesta, kun pitää miettiä, miten etätyö vaikuttaa esimerkikssi sosiaaliturvaan. Tämä on viimeinen hetki pohtia, mitä veroilmoitukselle pitäisi tehdä ja mihin se pitää jättää, Nikunen luettelee.
Monessa tilanteessa puoli vuotta tai tarkemmin sanottuna 183 työpäivää on ratkaiseva rajapyykki ulkomailla työskentylssä. Sen jälkeen esimerkiksi verotus saattaa siirtyä kohdemaahan. Myös eläke- ja työlaeissa noudatetaan kohdemaan pykäliä.
Työnantajallekin saattaa tulla karmivia yllätyksiä. Jos vaikkapa myyntimies painaa hommia ulkomailta, voi yritykselle syntyä niin sanottu verotuksellinen kiinteä toimipaikka.
Se voi tarkoittaa, paitsi verojen maksamista kyseiseen maahan, myös yrityksen velvollisuutta tehdä veroilmoitus ja toimittaa ennakonpidätys kyseiseen maahan myyntimiehensä palkasta.
Tällaiseen hallintourakointiin ei yhdessäkään yrityksessä haluta joutua, varsinkaan vahingossa.
Huippuosaajia karuun pohjolaan
Kansainvälinen etätyö avaa myös toisen näkökulman. Suomalaiselle yritykselle voi olla valtava mahdollisuus hankkia osaavaa työvoimaa mistä tahansa maailmassa.
EY:n asiakkaana olevat kansainväliset Suomessa toimivat yritykset tietävät, että osaajien houkutteleminen tänne ei ole aina helppoa.
– Kilpailemme pääkonttorien paikasta vaikka Lontoon ja Pariisin kanssa. Helsinki voi tuntua siltä, että täällä ei ole kiva asua, Nikunen muotoilee.
Suomen väljyys ja raikas luonto eivät ole hänen mukaansa, ainakaan vielä, nousseet merkittäväksi vetovoimatekijäksi suhteellisen hyvästä koronatilanteestakaan huolimatta.
Virpi Koistisen asunnon läheisellä aukiolla Fuengirolassa sitrukset kypsyvät. Ilta hämärtyy klo 18 jälkeen. Virpi Koistinen
– Se, että täällä ei täydy asua, tuottaa uutta merkittävää kilpailuetua. Etätyömahdollisuuden ansiosta saadaan helpommin parhaat osaajat suomalaisten yritysten käyttöön.
Koronan luoma pakkodigiloikka on saanut Nikusen mukaan monet yritykset pohtimaan vakavasti omaa suhtautmistaan kansainväliseen etätyöhön. Suhteellisen harva on vielä ehtinyt luoda selkeitä sääntöjä joko pysyvään tai väliaikaiseen ulkomailta tehtävään etätyöhön.
– Kaikille kansavainvälisesti toimiville yrityksille tämä on mahdollisuus. Laajentamisen varaa on paljon, Nikunen kannustaa.
Välimerelle houkutellaan hyviä veronmaksajia
Etätyön tuomat mahdollisuudet on huomattu kaikkialla. Se voi olla keino houkutella osaajia töihin tai asukkaiksi ja veronmaksajiksi. Esimerkiksi Kreikka pyrkii ottamaan hyödyn irti omasta ilmastostaan. Kreikka valmistelee lakia, joka puolittaisi maahan muuttavien etätyöntekijöiden verot. Suomeen erityisasiantuntijoita on houkuteltu poistamalla työlupavaatimukset.
Kansainväliseen etätyöhön liittyy monia kalliita sudenkuoppia niin työntekijän kuin työnantajankin kannalta. Seuraavassa neljä esimerkkiä suomalaisesta henkilöstä, joka haluaa tehdä suomalaiselle työnantajalle etätöitä ulkomailta.
Katso tästä mitä työntekijän ja työnantajan pitää ottaa huomioon, jos etätöihin lähdetään Italiaan, Espanjaan, Thaimaan tai Kaliforniaan
Aiheesta voi keskustella lauantaihin 19.12 klo 22 saakka
Partaharjun puutarhalla on pari sataa työntekijää. Keskiviikkona tehtyjen koronatestien tulokset kertovat, että heistä jo puolet on sairastunut koronaan. Marraskuun puolivälissä puutarhalla havaittiin 76 koronatartuntaa ja nyt joulukuun 17. päivä 20 tapausta lisää.
Partaharjun puutarhan perustaja ja osaomistaja Erkki Savolainen on närkästynyt siitä, etteivät viranomaiset tehneet puutarhalla uusia joukkotestauksia marraskuun puolivälin jälkeen. Yrityksestä ehdotettiin tätä, kun suurimman tartuntaryppään jälkeen löytyi vielä kymmenen uutta tapausta.
– Eihän siinä tarvita erityistä ammattitaitoa, jotta osaa päätellä, että ne oli ehtineet olla kuka minkin aikaa tartuttamassa muita, kun olivat oireettomia nämä tartunnat. Ei niitä sitten testattu missään vaiheessa. Tässä on lopputulos. Kun ei testattu, niin vanha tartunta jäi kytemään tänne.
Pieksämäen kaupungin vt. johtajaylilääkäri Aino Rubinin mukaan on mahdotonta tietää, mistä puutarhan uudet koronatartunnat johtuvat.
– Että onko virus jäänyt työyhteisöön pyörimään vai onko tartunta tullut ulkopuolelta? Sitähän ei pystytä enää mitenkään saada selville tässä vaiheessa, ellei löydy selvää altistumislinkkiä. Pieksämäellä kaikkien tartuntojen lähteitä ei ole saatu selville.
Sekä Rubini että Essoten terveyspalveluiden johtaja Santeri Seppälä ovat hämmentyneitä Savolaisen esittämästä kritiikistä. Joukkotestausten jälkeen viranomaiset antoivat puutarhalle karanteeniohjeet, joita he luottivat yrityksen noudattavan. Yleensä yritykset hoitavat koronatilannetta oman työterveyshuoltonsa kanssa.
– Tietenkään emme ole sanoneet, että heidän pitäisi joku joukkotestaus järjestää. Ajatuksena on, että toimitaan ohjeiden mukaisesti, jolloin tarvetta ei suoranaisesti ole. Mutta kun työpaikalla on ollut näin iso epidemia, niin on itsestään selvää, että työterveyden pitäisi olla koko ajan mukana työyhteisön terveydentilan seurannassa, Aino Rubini sanoo.
Pieksämäen kaupungin vt. johtava ylilääkäri Aino Rubini. Esa Huuhko / Yle
Santeri Seppälä huomauttaa, että Partaharjun puutarhan työntekijät on testattu julkisen terveydenhuollon varoilla jo kolmeen kertaan.
– Se on enemmän kuin valtaosassa suomalaisissa työpaikka-altistuksissa on ollut. Kolme on ollut järkevä määrä. Sen jälkeen kaikkien oireisten olisi pitänyt mennä testeihin.
Partaharjun tartunnat eivät muuta koronatilanteen kokonaiskuvaa Etelä-Savossa. Essoten alueen on jo marraskuun lopusta alkaen katsottu olevan epidemian kiihtymisvaiheessa ja asukkaiden liikkumista ja harrastustoimintaa koskevia rajoituksia jatkettiin juuri tammikuun 11. päivään saakka.
Pieksämäki on leviämisvaiheessa. Kaupungin perusturvalautakunta päättää maanantaina omista koronarajoituksistaan, jotka ovat Essoten ohjeita tiukemmat. Esimerkiksi kaikki sisällä ja ulkona pidettävät yleisötilaisuudet sekä yli 10 hengen kokoukset on tällä hetkellä kielletty 21.12. saakka.
Yrittäjä arvelee, että työntekijöihin kohdistuu muukalaisvihaa
Torstaina, uusien koronatapausten selvittyä, Pieksämäen kaupungin Facebook-sivulla keskusteltiin siitä, kulkevatko Partaharjun puutarhan karanteeniin asetetut työntekijät kaupungilla luvatta.
Yrittäjä Erkki Savolainen kiistää väitteet. Aiemmin yksi työntekijöistä tavattiin Lidlin parkkipaikalta karanteeniliivi päällä, mutta hänelle puutarha osti lentolipun takaisin Ukrainaan. Työntekijä oli jo aiemmin saanut kaksi varoitusta koronaohjeiden rikkomisesta.
Savolaisen mielestä keskustelussa onkin kyse muukalaisvihasta. Kaupassa on ihmisiä, jotka eivät käytä maskia, mutta vain ulkomaalaisten maskittomuuteen kiinnitetään huomiota. Savolainen myös arvelee, että kaikkien vierasta kieltä puhuvien oletetaan työskentelevän puutarhalla. Valtaosa työntekijöistä tulee Ukrainasta sekä Puolasta.
– Toimiiko kaikki suomalaiset ohjeiden mukaan, vaikka pääministeri on pyytänyt? Eihän me voida mennä niin pitkälle, että voitaisiin määrätä työntekijät toimimaan vapaa-ajallaan kaikilta osin oikein, Savolainen sanoo.
Hän kertoo, että puutarha pyrkii huolehtimaan koronaturvallisuudesta suositusten mukaan: Taukoaikoja on porrastettu, sisätiloissa on kasvomaskipakko ja kaupoissakin kehotetaan käyttämään maskeja. Ohjeet on annettu myös työntekijöiden omalla äidinkielellä.
Suurin osa työntekijöistä asuu tiiviisti puutarhan asuntolassa. Vierailut asuntojen välillä on kielletty. Kaikki Ukrainassa lomailleet ja uudet työntekijät on testattu lentokentällä Suomessa, ja asetettu vielä negatiivisen testituloksen jälkeen kymmenen päivän karanteeniin.
Partaharjun puutarhan rakennuksia. Isto Janhunen / Yle
Pieksämäen kaupungin vt. johtava ylilääkäri Aino Rubini kertoo, että Partaharjulla on ollut haasteita karanteenin toteuttamisessa. Yksi syy on tiivis asuminen. Lisäksi osa joukosta teki töitä, vaikka heillä oli karanteeni- tai eristyspäätös.
– Yhteistyötä on pyritty tekemään. Mutta kaikki asiat eivät ole siellä menneet sillä tavalla, kuin me terveysviranomaisina olisimme toivoneet menevän, Rubini sanoo.
Pieksämäen kaupunki järjestää puutarhalla uuden joukkotestauksen maanantaina. Silloin testataan kaikki ne, jotka eivät ole koronaa vielä sairastaneet.
– Nyt karanteenit ja eristykset pitäisi toteuttaa niin, että ne sosiaalisesti toteutuvat, niin varmasti tästä tilanteesta päästään eteenpäin, Aino Rubini sanoo.
Erkki Savolainen on pahoillaan, että korona ryöpsähti puutarhalla jälleen.
– Tällaisella pienellä paikkakunnalla tällainen, kuka siitä tykkää.
Puutarhan töihin uudella koronaryppäällä ei ole suurta vaikutusta, koska nyt töissä ovat jo aiemmin koronan sairastaneet.
Korjaus 18.12.2020 klo 20.40: Essoten alue on koronan kiihtymisvaiheessa, ei leviämisvaiheessa, kuten jutussa aiemmin kerrottiin.
Kansainvälisten tutkimusten mukaan koronvirusinfektio aiheuttaa pitkittyneitä oireita sairastamisen jälkeen. Yleisimpiä ovat muutokset keuhkoissa ja sydämessä.
HUSin ylilääkäri Asko Järvisen mukaan tiedot pitkittyneiden oireiden hoidosta ovat vielä vajavaiset.
Tuore tieto isosta tutkimusmateriaalista kertoo, että koronavirusinfektio näyttäisi laukaisevan myös psyykkisiä häiriöitä taudin sairastamisen jälkeen. Myös influenssan jälkeen voi käydä samoin.
HUSissa kuolleisuus koronaviruksen aiheuttamaan tautiin on ollut neljä prosenttia, HUSin mukaan luku on pieni kansainvälisesti vertailtuna.
Katso HUSin koronavirusinfo jutun pääkuvasta, puhujina ovat johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi ja ylilääkäri Asko Järvinen.
Kello 14.25 Järvinen: Osa keväällä sairastuneesta HUSin henkilökunnasta oli työkyvyttömänä vielä alkusyksystä
Ylilääkäri Asko Järvinen vastaa median kysymykseen: Onko tietoa potilaista, jotka olisivat jääneet koronavirusinfektion jälkeen työkyvyttömiksi?
– Tilastotietoa tästä minulla ei ole. Tiedän omasta henkilökunnastamme, että sellaisia henkilöitä on ollut vielä alkusyksystä, jotka kevään sairastamisen jälkeen eivät ole työhön kyenneet.
Järvinen lisää, että niitä, joilla on ollut vaikea tehohoitoon johtanut sairaus, jossa tulee keuhkoihin vaurioita, on varmuudella työkyvyttömänä tälläkin hetkellä vielä kevään sairastamisen jäljiltä.
Järvinen pitää tärkeänä, että ihmisten työkyky selvitetään, jos pitkittynyttä oireilua on. Erityisen tärkeää se on vaikeaoireisen infektion jälkeen.
Kello 14.20 Ajanvarausjärjestelmä koronarokotuksiin tekeillä
HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi kertoo, että tekeillä on Uudenmaan yhteinen ajanvarausjärjestelmä, josta kevään aikana saa varattua koronarokotusajan.
Kello 14.14 HUS on päättänyt suositella D-vitamiinilisää koronavirusepidemian aikana
Johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi sanoo, että HUS on päättänyt suositella D-vitamiinilisää koronavirusepidemian aikana erityisesti ikääntyneille ja erityisryhmille.
– On todettu, että D-vitamiini vaikuttaa immuunipuolustusta hyödyttävästi tehostamalla vastustuskykyä.
Mäkijärvi sanoo, että on havaittu, että D-vitamiinipuutos ja koronavirusinfektio yhdessä aiheuttavat pahemman keuhkoinfektion ja tätä pystytään D-vitamiinilisällä estämään.
Kello 14.07 Ylilääkäri Järvinen: Tietomme pitkittyneiden oireiden hoidosta ovat vielä vajavaiset
Tietoa siitä, mitä hoitoa pitkittyneisiin koronavirusoireisiin pitäisi antaa ei kovin hyvin ole, sanoo ylilääkäri Asko Järvinen.
Vaikean sairaalahoidon jälkeen tiedossa on, että hengitystieelinten kuntoutus on etusijalla. Siinä voidaan toteuttaa samanlaista kuntoutusta, kuin muiden vaikeiden hengitystieinfektioiden jälkeisissä oireiluissa.
– Ehkäpä suurinta osaa potilaista helpottaa se, että meillä on tieto, että tällainen pitkittynyt oireilu on varsin tavallista ja siitä tuntuu aikaa myöden pääsevän suurin osa potilaista eroon, Järvinen lisää.
Mitä erityistä hoitoa oireisiin ei ole tiedossa, joten potilaille annetaan oireenmukaista hoitoa ja tuetaan rasituksen siedon nousemista.
Tärkeää on myös työkyvyn selvittäminen, jos oireet vaikuttavat työkykyyn.
Kello 14.01 Covid-19 laukaisee usein psyykkisen häiriön
Tuore tieto isosta tutkimusmateriaalista on myös se, että koronavirusinfektio näyttäisi laukaisevan myös psyykkisiä häiriöitä taudun sairastamisen jälkeen, ylilääkäri Asko Järvinen sanoo.
– Isosta tietopankista oli katsottu potilaiden sairaskertomuksia ja havaitiin, että influenssaan verrattuna uuden psykiatrisen diagnoosin riski oli kaksinkertainen koronavirusinfektion sairastaneilla henkilöillä.
Järvinen lisää, että on huomattava, että myös muut hengitystieinfektiot on liitetty mahdolliseen psykiatrisen taudin laukeamiseen. Myös influenssan jälkeen voi näin käydä.
Myös psykiatrisista sairauksista kärsivät tuntuvat sairastavan helpommin koronavirusinfektion. Heillä on tutkimuksen mukaan noin puolitoistakertainen riski saada koronavirusinfektio verrattuna väestöön, jolla ei ollut psykiatrista diagnoosia.
Kello 13.55 Yhdysvallat ja Englanti: yleisimmin muutoksia havaittiin sydämessä tai keuhkoissa
Yhdysvalloissa ja Englannissa on tutkittu tarkasti lääketieteellisin tutkimuksin 201 henkilöä, jotka ovat sairastaneet kotonaan lievän koronavirusinfektion, kertoo ylilääkäri Asko Järvinen.
He ovat ilmoittaneet taudin jälkeen jäävistä oireista.
– Ja kun oikein tarkaan näitä henkilöitä katsotaan, niin jonkinlaisia muutoksia eri elinten toimintaa mittaavissa laboratorioarvoissa tai henkilöille tehdyissä magneettitutkimuksissa todettiin jopa 70 prosentilla, Järvinen sanoo.
– Tämä ei osoita merkittävää elimen häiriötä, mutta jotain poikkeavaa näinkin isolla joukolla havaittiin, Järvinen lisää.
Yleisimmin muutoksia havaittiin sydämessä tai keuhkoissa. Muutoksia oli myös munuaisissa, maksassa ja haimassa. Nämä olivat yleisimpiä niillä potilailla, jotka olivat joutuneet sairaalahoitoon.
Kello 13.45 USAssa 24 prosenttia ilmoitti jälkioireista vielä kolmen kuukauden jälkeen sairastamisesta
Yhdysvalloissa on tehty koronapotilaille puhelinhaastattelu kolmen viikon jälkeen sairastamisesta.
Kyselyn perusteella valtaosa oli toipunut niin hyvin, että kykenivät palaamaan normaalitoimintaan. Miehistä 69 prosenttia ja naisista 61 prosenttia ilmoitti toimivansa kuten ennen sairastumistaan.
Jälkioireilu oli silti yleistä myös yhdysvaltalaisilla.
Kuukausi sairastumisen jälkeen yli 40 prosenttia ilmoitti jonkinlaisia taudin oireita.
Kolmen kuukauden jälkeen vielä 24 prosenttia ilmoitti oireista.
Oireilu oli sitä yleisempää, mitä vaikeampi kotona sairastettu tauti oli ollut. Yleisimpinä oireina maku- ja hajuhäiriöt, päänsärky ja sydämentykytys.
Kello 13.40 Ylilääkäri Järvinen: kiinalaistutkimuksessa väsyminen ja hikoilu selvimmät jälkioireet
Kiinan Wuhanissa tehdyssä tutkimuksissa sairaalahoidossa olleille potilaille soitettiin kolmen kuukkauden jälkeen kotiutumisesta.
Puolella potilaista oli tuolloin vielä jonkinlaisia yleisoireita. Tutkimuksessa oli myös kontrolliryhmä, johon tuloksia verrattiin.
Väsyminen ja runsas hikoilu olivat yleisimmät oireet, joita potilaat ilmoittivat.
Lähes 40 prosenttia ilmoitti kärsivänsä hengitystieoireista. Joka kymmenes potilas ilmoitti rintakivusta.
Potilaat kuvasivat myös enemmän psyykkisiä oireita kuin kontrolliryhmä.
Klo 13.31 Kuolleisuus koronaviruksen aiheuttamaan tautiin HUSin sairaaloissa on ollut neljä prosenttia
Tänä vuonna HUSin sairaaloissa on hoidetttu 1080 koronaviruspotilasta, kertoo johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi.
⅔ on kotiutunut, vajaa ⅓ siirtynyt jatkohoitoon ja 4% paraikaa sairaalahoidossa.
Kuolleisuus potilasjoukossa on ollut 4 prosenttia.
– Se on hyvin pieni luku kansainvälisesti katsottuna, Mäkijärvi sanoo.
Noin joka viides potilas joutuu tehohoitoon, jouduttuaan sairaalahoitoon. Keväällä joka kolmas sairaalahoidossa ollut joutui tehohoitoon.
67 prosenttia teholle joutuneista on ollut miehiä.
Voit keskustella aiheesta 19.12. kello 23:een saakka.
Poliisi kertoo edistyneensä Helsingin Koskelassa perjantaina 4. joulukuuta tapahtuneen henkirikoksen tutkinnassa. Poliisi tutkii asiaa murhana, ja rikoksesta epäiltynä on edelleen vangittuna kolme 16-vuotiasta poikaa.
Poliisi kertoo tiedotteessaan kuulustelleensa Koskelan henkirikoksesta epäiltyjä useita kertoja ja suorittaneensa teknistä tutkintaa.
– Poliisin tietojen mukaan 16-vuotiaan uhrin pahoinpitely on kestänyt useita kymmeniä minuutteja, ja se on tapahtunut useammassa paikassa Koskelan sairaala-alueella. Uhrin vartalossa on todettu erilaisia ja lukuisia vammoja kauttaaltaan, jotka on aiheutettu eri tavoin, kertoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Marko Forss.
Rakennustyöläiset löysivät uhrin maanantaiaamuna 7. joulukuuta Koskelan sairaalan puistoalueelta eräänlaisen lavan vierestä. Uhri oli poliisin mukaan löydettäessä maassa makuuasennossa, osa vaatteista riisuttuna. Poliisin kertoman mukaan rikoksesta epäillyt jättivät uhrin tuohon paikkaan aiemmin perjantaina.
Poliisin esitutkinnassa saamien tietojen mukaan uhriin on kohdistettu pitkäaikaista ja voimakasta väkivaltaa, joista osalla on ollut kiusaamiseen liittyvä nöyryyttävä luonne.
Esitutkinnan perusteella poliisi katsoo epäiltyjen osallistuneen väkivaltaan yksissä tuumin, mutta tässä vaiheessa poliisi ei erittele epäiltyjen rooleja tarkemmin.
Kaksi epäillyistä palasi rikospaikalle
Kaksi epäillyistä on poliisin mukaan käynyt lauantaina katsomassa vainajaa ja tarkastaneet, hengittääkö tämä. Lisäksi epäillyt ovat vieneet paikalta pois esimerkiksi edellisiltana sinne jättämiään oluttölkkejä.
Kaikki kolme epäiltyä ovat poliisin tietojen mukaan keskustelleet perjantain tapahtumista keskenään ennen kiinniottoja ja miettineet esimerkiksi ruumiin kätkemistä tai hävittämistä jollakin tavalla.
Poliisi selvittää, onko tekojen taustalla pidempään jatkunut kiusaaminen ja väkivalta.
Poliisi epäilee, että samat kolme epäiltyä ovat kohdistaneet uhriin väkivaltaa myös aiemmin ja taustalla oleva kiusaaminen on jatkunut pidempään.
‒ Tilannetta voisi kuvata siten, että kyseessä on ollut tilanne, jossa uhria on pidetty "kaverina", mutta samaan aikaan kiusattu eri tavoin. Olen varsin tietoinen, että termiin kiusaaminen kohdistuu kritiikkiä ja jotkut kokevat sen vähätteleväksi. Kun käytän termiä kiusaaminen, tarkoitan toistuvaa ja systemaattista toimintaa, jolla voi olla vakavia fyysisiä ja psyykkisiä seurauksia uhrille. Tässä tapauksessa kiusaamisen epäillään olleen niin vakavaa, että se on johtanut henkirikokseen ja kiusaamisen uhrin kuolemaan, Marko Forss toteaa.
Tapahtumienkulku on pääpiirteittäin saatu selvitettyä
Poliisi pyytää lisätietoja perjantain 4. joulukuuta tapahtumista ja osallisten aikaisempiin kiusaamistapauksiin liittyen.
‒ Poliisille on tullut nimettömänä tietoa, että epäillyt olisivat kiusanneet uhria aiemmin, mutta poliisi toivoo, että voisi kuulla asiasta lisää henkilöiltä, jotka tietävät asiasta tarkemmin. Poliisi kehottaa ottamaan yhteyttä omalla nimellä, koska silloin tietoja voidaan paremmin hyödyntää esitutkinnassa ja mahdollisen oikeusprosessin myöhemmissä vaiheissa, Forss perustelee.
Poliisi perustelee poikkeuksellisen yksityiskohtaista tiedottamista tapahtumista ja tutkinnasta sillä, että kiusaaminen ja on jatkunut pitkään ja väkivalta on ollut toistuvaa.
‒ Asian yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi on tärkeä korostaa, miten vakavasta rikosepäilystä ja poikkeuksellisen raa’asta ja julmasta rikoksesta tutkittavassa asiassa on kyse. Poliisi toivoo, että tämä tapaus herättää laajempaa julkista keskustelua, Rikostutkintayksikön johtaja, rikosylitarkastaja Jonna Turunen sanoo.
Poliisin mukaan tapahtumienkulku on pääpiirteittäin saatu selvitettyä. Poliisi aikoo kertoa tapahtuneesta seuraavan kerran vasta, kun esitutkinta on valmis tai mikäli esitutkinnassa saadaan uusia lisätietoja tai ilmenee muita merkittäviä seikkoja, joista on syytä tiedottaa jo esitutkinnan aikana
Uhri oli lastensuojelun asiakas
Poliisi kertoo, että uhri oli lastensuojelun asiakas ja sijoitettu asumaan kodin ulkopuolelle. Tämä kerrotaan julkisuuteen huoltajien suostumuksella.
‒ Poliisi toivoo, että tämän poikkeuksellisen törkeän henkirikoksen vuoksi yhteiskunnassa pohdittaisiin, miten lapsia ja nuoria voitaisiin suojella paremmin, ja varmistetaan, että muun muassa kouluilla ja lastensuojelulla on riittävät voimavarat ja keinot tärkeän tehtävänsä toteuttamiseen, Turunen toteaa.
– Näyttää siltä, että lasten ja nuorten hyvinvointi on jostain syystä asia, johon kukaan ei tunnu tarttuvan tasolla, jolla saataisiin aikaan oikeita muutoksia. Jos hetkellisesti tartutaan, ratkaisu on uusi työryhmä tai selvitystyö, joka ei käytännössä muuta mitään, Rikostutkintayksikön johtaja, rikosylitarkastaja Jonna Turunen kirjoittaa.
Henkirikos on järkyttänyt syvästi lähitienoon asukkaita. Käpylän kirkko soittaa tänään tapahtuman vuoksi kelloja, ja Oulunkylän seurakunnan työntekijät jalkautuvat asukkaiden henkiseksi tueksi.
Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun opiskelijat saivat viikko sitten kylmää kyytiä Suomen Kuvalehden laajassa artikkelissa.
Toimittaja Aurora Rämön kirjoittamassa Tämä ei nyt ole ookoo -jutussa kuvailtiin oppilaitosta, jossa herkästi mielensä pahoittavat taideopiskelijat kieltäytyvät lukemasta Shakespearea, jossa opettajat joutuvat väistelemään soveliaisuusvaatimusten ristitulitusta ja jossa jonkinlainen toverituomioistuin sanelee yksittäisille opiskelijoille miten ja mitä teemaa sopii käsitellä.
Jutussa ääneen pääsi ennen kaikkea yksi opettaja, dramaturgian lehtori, sekä muutaman muun taidekorkeakoulun edustajat. Julkaistussa jutussa ei sen sijaan ollut yhtään nimellä haastateltua opiskelijaa.
Artikkeli levisi nopeasti sosiaalisessa mediassa ja siitä kiisteltiin pitkin internetiä. Osa kommentoijista päivitteli, miten herkkähipiäisiä nuoret nykyisin ovat, osa tuohtui nuorten leimaamisesta ja osa ihmetteli, miksi nuoria ei jutussa kuultu.
Toiset taas yrittivät siirtää keskustelua laajemmin siihen, miksi ja millaisin perustein keskustelua politiikan ja identiteetin kysymyksistä käydään. Esimerkiksi Lilyn Tiina the Feminist, eli Tiina Tuppurainen ruoti blogissaan asiaa.
Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimituksen esimies Saska Saarikoski kirjoitti Kuvalehden jutun pohjalta kolumnin, jossa hän leimasi Teatterikorkeakoulun nykymenon feministiseksi ja rinnasti sen takavuosien taistolaisuuteen ja turkkalaisuuteen.
Opiskelija Suvi Tuominen vastasi Saarikoskelle mielipidekirjoituksella. Siinä Tuovinen toteaa, ettei Teatterikorkeakoulussa kuohu, vaan siellä ajatellaan. Se oli ensimmäinen julkisuuskynnyksen ylittänyt opiskelijan ääni heidän opetustaan koskevassa väittelyssä.
Tässä jutussa niitä on joitakin lisää.
Sofia Charifin mielestä Suomen Kuvalehden juttu antoi tavattoman kapean kuvan Teatterikorkeakoulusta, jossa on useita keskenään täysin erilaisia koulutusohjelmia.Jyrki Lyytikkä / Yle
Ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Sofia Charifi: “Outoja mielikuvia syntyy, kun meitä ei kuulla”
Viime kesänä runsaat 1 300 korkeakouluopiskelijaa laati Black Lives Matter -protestien jälkimainingeissa adressin, jolla vaadittiin oppilaitoksia puuttumaan rakenteelliseen rasismiin. Moni allekirjoittaneista oli teatterikorkeakoululainen.
Asiat ovat sen jälkeen muuttuneet, sanoo Taideyliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Sofia Charifi. Ainakin hänen omassa koulutusohjelmassaan, hän täsmentää. Charifi opiskelee tanssitaidetta Teatterikorkeakoulussa.
– Meidän lehtorimme ja professorimme ovat tulleet näissä asioissa paljon vastaan. Taide on aina tehnyt uusia avauksia, ja mielestäni on ihanaa, että opiskelijamme ovat aktiivisia ja haluavat muutosta omaan yliopistoonsa.
Vanhoja rakenteita ravistellaan ja inklusiivisuuteen, kaikkien osallistumismahdollisuuksiin, suhtaudutaan entistä vakavammin, Charifi summaa.
– Olemme koko ajan menossa sensitiivisempään suuntaan, mutta ei ole yliherkkyyttä se, että halutaan puhua asioista tai se, että jos on loukkaavia käytäntöjä, niin niihin puututaan.
Charifi painottaa, että sisällöistä keskustelu ei ole sananvapauden rajoittamista. Opettajat eivät hänen mielestään joudu jatkuvasti varomaan opiskelijoiden mahdollista mielipahaa tai esimerkiksi jonkin elokuvan aihettamaa mahdollista ahdistusta, kuten SK:n jutussa haastateltu opettaja Mikko Viljanen antoi ymmärtää.
– Itselleni ei ole tullut sellaista kuvaa, että opettajat olisivat haluttomia muutokseen. Aina, kun näistä asioista on keskustelu ylioppilaskunnan ja yliopiston johdon välillä, niin näkemyksemme on otettu hyvin vastaan.
Kyse on siitä, että opitaan yhdessä tapoja tehdä asiat toisin esimerkiksi kielenkäyttöä uudistamalla, Charifi toteaa.
– Jos vaikkapa opiskelija korjaa jotain vanhaa termiä vastaamaan nykytilannetta, on opettajan vastaus yleensä, että ok, alan käyttää tätä uutta sanaa. Opiskelijoilla on halua keskustella asioista avoimesti ja kriittisesti. Kyse ei ole siitä, että haluttaisiin vaikka estää jonkin tietyn tekstin käsittely.
Väärä käsitys Teatterikorkeakoulun tilasta olisi jäänyt Charifin mielestä syntymättä, jos Suomen Kuvalehden juttuun tai Saarikosken kolumnia varten olisi jututettu opiskelijoita.
– Outoja mielikuvia syntyy, kun meitä ei kuulla. Kirjoitetaan tekstejä sen perusteella, mitä opettajat tai muut valta-asemassa olevat ihmiset sanovat. Meidän diskurssimme puuttuu näistä artikkeleista, eikä meitä siksi ole mahdollista ymmärtää.
Rasmus Arikan mielestä teatterikoululaisten kriittinen asenne ei pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä.Kaisa Lundán
Dramaturgian opiskelija Rasmus Arikka: "Meitä on kannustettu kriittisyyteen"
Myös Rasmus Arikka ihmettelee Suomen Kuvalehden artikkelin väitteitä. Arikka, 26, opiskelee kolmatta vuotta dramaturgiaa ja näytelmän kirjoittamista.
Arikka ei tunne eikä ole kuullut kenestäkään teatterikorkeakoulussa opiskelevasta, joka olisi vastustanut Shakespearen lukemista.
– On mielestäni täysin perusteltua kysyä, miksi luemme juuri tämän teoksen tai miksi juuri tämä teos on kanonisoitu. Meitä on opintojen alusta lähtien kannustettu kriittisyyteen. Olemme kriittisiä kirjallisuuden ja taiteen kaanonia kohtaan.
Hänestäkin on ongelmallista, että artikkelia varten oli haastateltu vain opettajia.
– On journalistis-eettisesti arveluttavaa kertoa opiskelijoista nimettömänä, vieläpä kuulematta heitä artikkelissa. Kyseessä on pieni koulu. Henkilökunnan ja opiskelijoiden on helppoa päätellä, keistä kirjoitetaan.
Arikkaa huvittaa myös se, miksi juuri teatterikorkeakoulun opiskelijoiden kriittisyys kiinnostaa julkisuudessa.
– Jos taloustieteen opiskelijat suhtautuisivat Adam Smithin teorioihin kriittisesti, siitä tuskin kirjoitettaisiin kohuartikkeleita.
Suomen Kuvalehden artikkelissa väitetään, että teatterikorkeakoulussa on erään opiskelijan mukaan kaksi legitiiminä pidettyä teemaa: ilmastonmuutos ja vähemmistöjen oikeudet.
Arikan mukaan väite ei pidä paikkaansa.
– Meillä on mahdollisuus ja vapaus käsitellä niitä teemoja, jotka kukin kokee tärkeiksi. Jos moni haluaa käsitellä juuri näitä teemoja taiteellisessa työssään, se ei tarkoita, että muiden aiheiden käsittely olisi kyseenalaista.
Arikka pitää Suomen Kuvalehden artikkelissa esitettyjä kysymyksiä tärkeinä – kuten sitä, pitääkö tai voiko taide olla oikeaoppista tai oikeamielistä.
Arikan mukaan olennainen osa taiteen opiskelua on pohtia, mikä taiteessa on kiinnostavaa, kannattavaa tai kyseenalaista.
– Tätä tärkeää keskustelua pitäisi kuitenkin aina käydä niin, ettei automaattisesti julisteta mitään oikeaksi tai vääräksi, Arikka sanoo.
Minna Lund haluaa koulussaan keskustelua siitä, millä perusteella käsittelyyn tulevat teokset valikoidaan.Minna Lund
Ohjaajaopiskelija Minna Lund: “Emme halua syrjäyttää Shakespearea”
Ohjaajaksi opiskeleva Minna Lund, 29, on myös hämmentynyt. Kuvalehdessä opettaja Viljanen päivittelee, kuinka erilaiset odotukset teosten tulkintaan hänellä ja opiskelijoilla oli. Lund päivittelee samaa ja toteaa, ettei Viljanen edes tiennyt, että hän oli tullut Konteksti-nimisen kurssin opettajaksi.
Suomen Kuvalehden artikkelissa kyseisen kurssin todetaan käsitelleen “näytelmäkirjailija Bertolt Brechtin sovellutuksia esittävässä taiteessa.”
Tällaista kurssikuvausta ei Lund eikä hänen mukaansa kukaan muukaan opiskelija ole nähnyt.
Sen sijaan kurssi esiteltiin opiskelijoille niin, että “opiskelija osaa tunnistaa sisällön ja dramaturgisten keinojen välisiä suhteita ja hahmottaa, että dramaturgia on paitsi teoksen sisäisten osien (tai tapahtuman) vuorovaikutusta myös teoksen, katsojan ja todellisuuden välistä vuorovaikutusta. Opiskelija hahmottaa joitakin 1900-luvun keskeisiä paradigman muutoksia dramaturgiassa, esim. eeppinen teatteri. ”
Kurssin loppukeskustelussa selvisi myös, ettei Viljanen ollut edes katsonut näyttämiään elokuvia noin kymmeneen vuoteen.
Lund sanoo vaativansa opetukselta sitä, että se on kiinni todellisuudessa, “sillä sinnehän me sieltä seinien sisältä joskus lähdemme taidetta tekemään.”
Lundin mukaan muutamilla opettajilla tuntuu olevan haluttomuutta ja kyvyttömyyttä neuvotella omasta taidekäsityksestään.
– Minua kiinnostavat kysymykset siitä, miksi luemme tai katsomme tietyn teoksen ja kuka sen on tehnyt missäkin ajassa. Tuntuu, että jotkut opettajat eivät ole valmistautuneet vastaamaan näihin kysymyksiin ja kokevat kriittiset kysymykset loukkaavina.
Lund painottaa, että hän ja muut opiskelijat kaipaavat enemmän keskustelua teosten tekijöistä ja heidän vastuustaan.
– Taide ja taideteoksen tarkastelu ovat aina kiinni ajassa ja todellisuudessa. Siksi niistä keskusteleminenkin on aina muutoksessa. Yksi tässä ajassa olevista teemoista on toiseuden näkökulma. Eli se, millaisia tarinoita ja tekijöitä on jäänyt tämän tietyn kaanonin varjoon. Se, että haluamme keskustella siitä, ei tarkoita, että haluamme syrjäyttää Shakespearen.
Lund toivoo, että tunneilla käsiteltäisiin enemmän esimerkiksi naisten kirjoittamia näytelmiä.
– Poistin erään kurssin yhteydessä testimielessä teatterikorkeakoulun kirjastossa A-kirjaimen kohdalta kaikki miesten kirjoittamat näytelmät. Jäljelle jäi kaksi naisen kirjoittamaa näytelmää.
Kaisa Lundán toteaa ironisesti, ettei ehdi huumaantua vallastaan, koska kaikki aika menee opiskeluun.Kaisa Lundán
Dramaturgian opiskelija Kaisa Lundán: “Missä välissä sitä edes ehtisi jotain ismejä istutella?”
Kun kolmannen vuoden dramaturgiaopiskelija Kaisa Lundán luki Suomen Kuvalehden artikkelin, hän ei tunnistanut siitä oikein mitään: ei itseään, ei opiskelukavereitaan, ei oppilaitostaan.
Lundán kirjoitti pitkän, julkisen Facebook-päivityksen, joka alkaa sanoilla ‘nuoriso on pilalla’.
– Suomen Kuvalehden juttu veti yhdellä pensselillä kokonaisen sukupolven ja poiki leimaavia somekommentteja. Se liittyy siihen vanhaan, tunkkaiseen asetelmaan, jonka mukaan nuoriso pilaa kaiken, etenkin taiteen. Varsinaisessa jutussa ei kuulunut opiskelijoiden ääni, se oli vain lista anekdootteja.
Lundánin mielestä on käsittämätöntä, että artikkelissa nostettiin vallankäyttäjiksi oppilaat, jotka sanovat sanottavansa tunnin päätteeksi suljetussa tilassa – toisin kuin jutussa vapaasti mielipiteitään kertonut opettaja.
Oppilaan ja opettajan keskinäinen suhde on aina valmiiksi eriarvoinen.
Lundán ei käsitä, miten opiskelijat edes teoriassa voisivat kaapata koulunsa minkään aatteen käsikassaraksi. Opetuksen sisällöt määritellään opetussuunnitelmassa, ja sen mukaan marssitaan.
– Olisihan se hienoa, jos meillä olisi sellainen mahti, mutta ei opiskelijoilla edes ole aikaa sellaiseen. Koulussa ollaan viiteen asti päivisin, ja yleensä iltaisin pitää vielä lukea klassikoita. Missä välissä sitä edes ehtisi jotain ismejä istutella?
Teatterikorkeakoulun luokkakoot ovat todella pieniä, ja jokainen luokka luo oman kulttuurinsa. Lundánin mielestä se, että opettaja tuo julkisuuteen pienessä ryhmässä käytyjä keskusteluja, rikkoo luottamuksen piiriä.
– Opiskelijoilla on läsnäolopakko. Pitkän päivän aikana ehtii tapahtua paljon. Olen itsekin sanonut tyhmiä asioita ja muuttanut mielipiteitäni. Kiinnostaa kyllä, eikö opettajilla ole vaitiolovelvollisuutta. Mautonta tällaisten kertominen julkisuudessa ainakin on.
Lundán sanoo, ettei ole koskaan kokenut ideologista tai temaattista painostusta sen paremmin muiden opiskelijoiden kuin opettajienkaan taholta.
Se, mitä opiskelijoilta edellytetään, on Lundánin mukaan kriittinen ja analyyttinen ajattelu.
– Mistä vain saa puhua, mutta sanomisissaan pitää olla tarkka. Jos sanot jonkin raflaavan mielipiteen, se pitää pystyä perustelemaan.
Kanonisoitujen klassikoiden kyseenalaistaminen selvästi hermostuttaa joitakin ihmisiä, Lundán arvelee. Kyseenalaistajien leimaaminen Lundánin sanoin“opetuksesta kieltäytyviksi lellipotuiksi” on hänen mukaansa tapa varjella itseään muutospaineelta.
– Pelkäämme muuttaa historiankirjoitusta, koska joudumme miettimään silloin omaa asemaamme historiassa. Ymmärrän sen pelon. Tähän liittyy metoo-ilmiö, ja tähän liittyy uudenlaisen maskuliinisuuden etsiminen tällä alalla. Opiskelijoilla on nyt sanasto, jota ei vielä ole kaikilla opettajilla. Oman opetuksen suhteuttaminen uuteen tilanteeseen voi olla vaikeaa.
Korjaus 18.12.2020 kello 21.53: Täsmennetty, että Suomen Kuvalehden julkaisemassa jutussa ei ollut yhtään nimellä haastateltua opiskelijaa. Alun perin jutussa luki, että "opiskelijoita ei juttuun ollut haastateltu".
Uppopaistetuista ranskalaisista perunoista on löytynyt akryyliamidia Kouvolassa.
Akryyliamidi on kemiallinen yhdiste, joka voi arvion mukaan lisätä riskiä sairastua syöpään. Sitä muodostuu ruokaan ruskistumisen yhteydessä.
Kouvolan kaupungin terveysvalvonta tutki yhdisteen määrää tilaamalla ranskalaiset yhteensä 18 grillistä ja ravintolasta. Annos pyydettiin paistamaan samalla tavalla kuin ranskalaiset paistetaan asiakkaalle.
Akryyliamidipitoisuus oli koholla yhteensä seitsemässä annoksessa. Näistä kolmessa pitoisuus oli korkea.
Yhteys epäselvä
Ruokavirasto on tutkinut akryyliamidia vuodesta 2002 alkaen, ja sen määrälle on ollut käytössä Euroopan unionin laajuiset vertailuarvot vuodesta 2017 lähtien.
Ruokaviraston ylitarkastaja Minna Anthoni kertoo sähköpostitse, että ravinnon kautta saadun akryyliamidin yhteys ihmisten sairastumisiin on epäselvä, eikä suoraa yhteyttä ole todettu. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on kuitenkin todennut, että yhdisteelle altistumista täytyy pyrkiä vähentämään.
Yhdisteelle laaditut vertailuarvot eivät ole sitovia, mutta tietyn rajan ylittyessä ravintoloitsijan pitäisi ryhtyä miettimään, miten yhdisteen määrää ruoassa voidaan vähentää.
Tässä annoksessa akryyliamidin määrä on hieman koholla.Kouvolan kaupunki
Värikartta avuksi
Kouvolan kaupungin vs. terveystarkastaja Saara Söderlund katsoo, että Kouvolan ranskanperunoiden tilanne on vertailuarvojen ylityksistä huolimatta suhteellisen hyvällä tolalla.
– Yleisesti vaikuttaa siltä, että tilanne on Kouvolassa ihan hyvällä tasolla. Otos oli pieni, ja muutamassa annoksessa oli korkeampi ylitys, Söderlund kertoo.
Tarvetta käytäntöjen täsmentämiselle kuitenkin on. Vertailuarvon ylittäneitä ravintoloita on kehotettu kiinnittämään huomiota omavalvontaan ja kehittämään paistamista parempaan suuntaan. Toimenpiteistä täytyy myös ilmoittaa terveysvalvonnalle.
Apuna voi käyttää esimerkiksi värikarttaa, johon on kuvattu erisävyiksiksi paistettuja ranskanperunoita vertailuarvoineen.
– Akryyliamidiasetuksen tavoite on se, että esimerkiksi ranskalaiset perunat paistettaisiin vaalean kullankeltaisiksi. Mitä tummempi tuote, sen varmemmin siinä on akryyliamidia, Söderlund kertoo.
Hänen mukaansa monet saatavilla olevat värikartat ovat maksullisia. Kouvolan kaupunki on ranskalaisia perunoita tutkittuaan laatinut myös oman, kouvolalaisten ranskanperunoiden kuvista laaditun kartan. Se on toimitettu kaupungin selvitykseen osallistuneisiin ravintoloihin.
Tavoitteena on kullankeltainen paistopinta. Tässä annoksessa vertailuarvot eivät ylity.Kouvolan kaupunki
Löytyy myös kotiruoasta
Kouvolan kaupunki on aiemmin selvittänyt akryyliamidin määrää leipomotuotteista. Akryyliamidia muodostuu kuitenkin myös kotikeittiössä. Sitä on käytönnössä mahdoton estää kokonaan, mutta muodostumista voi vähentää ruoanlaittotavoilla, kuten välttämällä liiallista paistamista tai paahtamista.
Ruokaviraston mukaan suomalaisille aikuisille merkittävimpiä akryyliamidin lähteitä ovat kahvi, tärkkeyspitoiset laatikkoruoat kuten peruna- ja makaronilaatikot sekä ruisleipä. Lasten kohdalla merkittäviksi lähteiksi mainitaan laatikkoruoat ja keksit sekä sipsit ja muut paistetut perunat.
– Ulkona ja Kouvolan grilleillä uskaltaa kyllä syödä hyvällä ruokahalulla ja omallatunnolla. Toisaalta monipuolinen ruokavaliokin vaikuttaa. Jos elää pelkästään ranskalaisilla, saa kehoonsa paljon suuremman määrän akryyliamidia kuin huolehtimalla siitä, että syö monipuolisesti eri ruoka-aineryhmien elintarvikkeita, Saara Söderlund summaa.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta lauantaihin 19.12. klo 23.00 asti.
Koronavuosi on muistuttanut, mikä on oikeasti tärkeää, mutta myös pessimismi suojaa suomalaisia, sanoo onnellisuusprofessori Markku Ojanen.
Tapio ja Eila Leppänen pitävät baaria parin tuhannen asukkaan Kuhmoisten kunnassa. Keväällä he saivat koronatartunnan myötä kokea, miltä tartuntatauteihin liittyvä stigma tuntuu. Niko Mannonen / Yle
Helsingin kaupunki aloitti tämän vuoden keväällä anonyymien rekrytointien pilotin. Nimettömiä palkkaamisia kokeiltiin kahdellatoista eri alalla ja niitä tehtiin yhteensä 41. Kokemukset ovat hyviä.
Arvostettu amerikkalainen New York Times -sanomalehti kertoo palauttavansa sen Caliphate-podcastin saaman Peabody-palkinnon.
Lisäksi Yhdysvaltain ulkomaankirjeenvaihtajien klubi kertoo peruvansa podcastin tuottajien aiemmin saaman palkinnon.
Syynä ovat paljastukset siitä, että yksi Caliphate-podcastin päähenkilöistä, Shehroze Chaudhry -niminen Isis-taistelija, on valehdellut osallisuudestaan terroristijärjestön toimintaan.
The New York Timesin podcast-sarja Caliphate vie Isisin kalifaattiin.Kalevi Rytkölä / Yle
Podcastin juontajana toiminut nelinkertainen Pulitzer-voittaja Rukmini Callimachi on siirretty toisiin tehtäviin, eikä hän enää jatkossa vastaa lehden terrorismiuutisoinnista.
New York Times alkoi tutkia Caliphate-podcastin tietoja sen jälkeen, kun Kanadan poliisi pidätti Chaudhryn syyskuussa ja syytti häntä terrorismihuijauksesta.
New York Times sai selville, ettei Chaudhry, joka väitti teloittaneensa ihmisiä Isisin käskystä, ei ollutkaan tehnyt väittämiään hirmutekoja.
Lehden mukaan Chaudry myös käytti todisteena osallisuudestaan venäläisen TASS-uutistoimiston uutiskuvia Syyriasta.
New York Timesin mukaan Yhdysvaltain ja Kanadan viranomaiset eivät usko Chaudryn edes käyneen Syyriassa.
Perjantai-iltapäivä on vetisen harmaa. Tallinnan sataman D-terminaaliin on silti saapunut ihmisiä jonoksi asti. Kohta noustaan laivaan, joka ei kulje mihinkään.
Valtavan risteilyaluksen muuttaminen kelluvaksi ostoskeskukseksi oli käytännön sanelema pakko. Turistit ovat kadonneet Suomenlahden ylittävästä liikenteestä. Tallink Siljalla oli kaksi vaihtoehtoa: seisottaa osaa aluksistaan muuten vain tai keksiä niille tekemistä.
Syyskuussa yhtiö lanseerasi kustannussyistä Tallinnaan sijoitetulla Europalla “ujuv kaubamaja” -konseptin. Laivaan on päässyt vapaasti ilman pääsymaksua. Aluksella on järjestetty kiertokäyntejä, kaupat ovat olleet auki ja ravintolassa on tarjottu brunssia.
Kelluva ostoskeskus on vetänyt puoleensa varsinkin Viron venäjänkielistä väestöä.Jan Erik Kooli
Kolmen kuukauden kokeilu päättyy tänä viikonloppuna.
– Kävijämäärä jäi noin 20 000:een eli alle kymmeneen prosenttiin tavanomaisen syysristeilykauden asiakasmääristä, Tallink Duty Free AS:n johtaja Aimar Pärna kertoo.
Tarkkoja tuotemyyntilukuja hän ei paljasta, mutta sanoo niiden jääneen asiakasmäärien tavoin kauas koronapandemiaa edeltäneistä vuosista.
Laivaan pääsee ilmaiseksi, mutta ennakkoon pitää rekisteröityä. Terminaalissa katsotaan henkilöllisyystodistukset.Jan Erik Kooli
Tämä ei tarkoita, että yhtiössä oltaisiin kokeiluun tyytymättömiä. Ostoskeskuskonseptilla on Pärnan mukaan onnistuttu tavoittamaan aivan uudenlainen asiakasryhmä: Viron pääkaupunkiseudun venäjänkielinen väestö.
Tämä on helppo todeta myös laivan käytävillä ja kaupoissa. Keskenään venäjää puhuvia asiakkaita on merkittävästi enemmän kuin Suomenlahden laivaliikenteessä yleensä.
Ostoskeskuksena Silja Europasta on käytössä vain kaksi kantta.Jan Erik Kooli
Monelle virolaiselle äidinkieleen katsomatta Silja Europa on ollut ahaa-elämys jo sellaisenaan.
– Europahan on palvellut lähtökohtaisesti Suomen markkinoita, joten virolaiset eivät ole sillä liiemmin matkustaneet. Moni asiakas onkin todennut yllättyneenä, että “vau, onko teillä tällainenkin laiva”, Pärna sanoo.
Viimeisen ostoskeskusperjantain illansuussa Silja Europan käytävillä alkaa olla runsaamminkin väkeä.Jan Erik Kooli
Viron koronatilanne on syys-lokakuuhun verrattuna selvästi pahentunut. Tallink on saanut viime viikkoina osakseen somekritiikkiä, jonka mukaan ostoskeskuksen pyörittäminen koronaepidemian aikana on vastuutonta.
Asiakasmäärätkin ovat vähentyneet tasaiseen tahtiin. Osin syynä on uutuudenviehätyksen kaikkoaminen, osin ihmisten varovaisuus koronan takia. Niinpä ostoskeskuskokeilu päättyy tähän viikonloppuun.
– Emme tosiaan jatka tätä enää ensi vuonna. Sitä paitsi meidän ensisijainen tavoitteemme on saada kaikki laivat mahdollisimman pian taas liikkeelle, Pärna toteaa.
Silja Europan peliautomaatit pysyvät pimeinä.Jan Erik Kooli
Kolminkertainen räpin suomenmestari Kalle Niskanen eli MC Kajo tietää, millainen on hyvä dissausbiisi, oli kyseessä räppäreiden kanssa sovittu kaksintaistelu eli battle tai biiffi, jossa on tarkoitus halventaa toista räppäriä.
Räppäreiden toistensa halventaminen on kuulunut räpkulttuuriin aina. Sillä halutaan näyttää, kuka on paras räppäri ja kuka laulaa kenetkin suohon.
– Pitää olla nerokkaat riimit, omaperäiset sanoitukset ja dissit, jotka menevät sopivasti vyön alle. Se, mikä menee vyön alle, on kyllä veteen piirretty viiva ja siinä vastuu on sillä, joka duunaa, sanoo MC Kajo.
Lisäksi flow, rytmitys ja kaksoismerkitykset ovat dissailussa tärkeää ja merkityksellistä.
– Sen ei kannata olla kovin pitkä, muuten siitä menee mielenkiinto ja se tuntuu väkisin väännetyltä, Rantakallio sanoo.
Masa VS. Leon
Suomalaisten räppäreiden Gettomasan ja Lukas Leonin välinen biiffailu nosti suomalaisen biiffailukultuurin ihan uudelle tasolle joulukuun alussa, kun Lukas Leon vastasi Geggomasa-biisillä Gettomasan pariin aikaisempaan piikittelyyn.
Tämän jälkeen Masa julkaisi oman biisinsä nimeltään Istu, jossa hän vastasi Lukas Leonin esittämiin argumentteihin ja piikitteli takaisin.
Ilmiö paisui suureksi, sillä kaikkia biiffiin liittyviä videoita on kuunneltu ja katsottu reilusti yli miljoona kertaa.
Biiffauksen mittakaava yllätti myös Inka Rantakallion.
– Ihmisillä on ollut aikaa olla netissä ja seurata sitä. Lisäksi poikkeavaa ja erikoista tässä biiffissä oli se, että Lukas Leon dissasi Gettomasaa sovinistiksi, vaikka juuri sovinistisuus on yleensä varsinkin battle-räpissä status quo, Rantakallio sanoo.
Masa vs. Leon biiffien videot kuvastavat suomalaisten valkoisten räppäreiden uskottavuusongelmaa, joka syntyy siitä, että räppärit eivät esimerkiksi ole gettokulttuurin kasvatteja.
– Jotkut tulkitsivat videoita niin, että suomalaisten hiphop- ja räppikultuuri hakee uskottavuutta mustien suomalaisten kautta. Yleensä vaikutteet on lainattu jenkeistä tai briteistä, mutta nyt uskottavuutta “lähiöräppärinä” rakennetaan tuomalla somalikaverit videolle, Inka Rantakallio sanoo.
Hiphop-kulttuurin erikoistuneen tutkimuksen lisäksi Inka Rantakallio on työskenellyt radiotoimittajana, musiikkikriitikkona ja DJ:nä. feministisen SOFA-rap-duon keikkakokoonpanossa.
Lukas Leon dissaili Gettomasaa näin - Sovinisti! nolo pelkuri ku faijas / Otit riskin! koht on ketsupit sun paidas Gekkomasa / Gekkomasa / Simppeli flow, yksinkertanen kundi/ Tää on eka ja vika kerta ku mä servaan sen juntin/ GekkomasaYoutube
Median ja kuuntelijan vastuu
Hip hop on saanut alkunsa Amerikan itärannikolla New Yorkissa Bronxissa 1970-luvulla. Kulttuuri syntyi mustien köyhien halusta tehdä musiikkia ja saada äänensä kuuluviin. Getoissa syntyneen kulttuurin tienraivaajia olivat tiskijukat, jotka järjestivät katubileitä.
Biiffaus on aina ollut osa räp-kulttuuria, mutta asiaan perehtymätön kuuntelija voi ymmärtää biiffauksen myös väärin.
– On hyvä, jos media selittää auki näitä asioita, mutta on myös kuuntelijan vastuulla, jos ymmärtää väärin, eikä ota mitään selvää genren historiasta, Inka Rantakallio sanoo.
Gettomasa dissaa Lukas Leonia näin: Ja Lukas Leon voitsä vastaa? Miks ei kukaan oo kuullu sun oikeeta ääntä?/Tän jäbän painostus kuulostaa urpolta / Niiku esiteini ennen äänenmurrosta / Mä näin instas sun wäkkistoorin / Miks sä madallat ääntäs toho räppiroolii?
Youtube
MC Kajo on samoilla linjoilla.
– [Räp]kulttuuriin kuuluu toisen dissailu ja omien skillien korostaminen. Jonkun mielestä se voi olla lapsellista, itserakasta ja jopa hämmentävää, mutta silloin kuuntelijan pitää tutustua hiphopin historiaan, niin kaikki aukeaa paremmin, MC Kajo sanoo.
Suomalainen biiffailu ei ole saavuttanut vielä samaa mittakaavaa, kuin se on ollut Amerikassa.
Kuuluisin välienselvittely lienee käyty 1990-luvulla kahden suositun Amerikkalaisen räppärin Biggien ja Tupacin välillä. Tämä välienselvittely päättyi surullisesti ammuskeluun ja molempien räppäreiden kuolemaan.
– Toivon kyllä, että Suomessa ei mennä tälle tasolle, sanoo MC Kajo.
Tutkija toteaa, että jos biiffi on päättynyt väkivaltaan, taustalla silloin ollut muitakin syitä.
– Silloin kun biiffi eskaloituu, niin kyseessä on jotain vakavampaa ja syvempää. Siinä ei ole enää biiffistä kyse, kertoo Inka Rantakallio.
Makuasioista ei voi kiistellä
Räppäreiden paremmuuden selvittelyn lisäksi biiffailu on oman reviirin merkitsemistä ja tapa markkinoida musiikkia. Tapa tuoda itsensä esille.
– Ihmiset kiinnostuvat, kun kumpikin osapuoli on nähnyt vaivaa biiffeihin ja miettinyt sisältöä, Rantakallio sanoo.
Biiffailu loppuu yleensä rauhaan. Siihen, että jompikumpi kaksintaistelun osapuolista toteaa, että tämä oli tässä. Yleisö saa itse miettiä kumpi voitti.
– Jokainen voi olla eri mieltä. Makuasioista ei voi kiistellä, Inka Rantakallio sanoo.
Juttua korjattu: 19.12.2020 kello 19.25: Korjattu tekstiin New Yorkin sijainti itärannikolla, ei länsirannikolla kuten jutussa aiemmin mainittiin.
Yli 7 800 kuollutta ja lähes 350 000 sairastunutta. Siinä on Ruotsin koronastrategian tulos tähän mennessä.
Strategian takana on Ruotsin Kansanterveysvirasto ja siellä erityisesti valtionepidemiologi Anders Tegnell.
Strategia on perustunut vapaaehtoisuuteen. Virasto on luottanut siihen, että ruotsalaiset noudattavat sen antamia ohjeita. Ruotsin hallitus on puolestaan luottanut virastoon ja tehnyt omat päätöksensä sen suositusten pohjalta.
– On ainutlaatuista luottaa yhteen viranomaiseen tällä tavalla, valtiotieteen tohtori Marja Lemne Södertörnin korkeakoulusta Tukholmasta sanoo puhelimitse Ylelle.
Lemne toimi pitkään virkamiehenä muun muassa Ruotsin eläkevirastossa ja Valtiontalouden tarkastusvirastossa ennen kuin siirtyi takaisin tutkijaksi. Hän on seurannut viranomaisten toimintaa sekä sisä- että ulkopuolelta yli 50 vuotta.
Anders Tegnellin arviot toisesta aallosta ovat osoittautuneet vääriksi.Daniel Ivarsson / Yle
Nyt hallituksen luottamus Tegnellin linjaan näyttää olevan murenemassa. Hallitus kertoi eilen perjantaina uusista tiukoista koronarajoituksista. Ne ovat vastaus koronakäyrien jyrkälle nousulle, joka alkoi marraskuussa.
Ruotsin koronahoidossa on ollut kaksi huomiota herättävää piirrettä, huomauttaa Marja Lemne Södertörnin korkeakoulusta.
– On epätavallista, että hallitus on antanut näin paljon valtaa yhdelle viranomaiselle. Se on erittäin huolestuttavaa.
Hallitus on perustellut Kansanterveysviraston johtavaa asemaa sillä, että ministerit eivät ole tartuntatautiasiantuntijoita. Perusteena on ollut myös ruotsalainen hallintomalli, joka takaa viranomaisille vahvan aseman ja kieltää ministereitä ohjaamasta virastojen päivittäistä työtä.
Sosiaaliministeri Lena Hallengren, pääministeri Stefan Löfven ja Kansanterveysviraston pääjohtaja Johan Carlson lehdistötilaisuudessa 3. marraskuuta.Jessica Gow / EPA
Lemne huomauttaa, että hallituksen ei suinkaan tarvitse tehdä niin kuin Kansanterveysvirasto sanoo. Ei ole epätavallista, että hallitus sivuuttaisi asiantuntijaviranomaisten suositukset.
– Hallitus ohjaa viranomaisia ja kantaa viime kädessä vastuun, Lemne toteaa.
Samalla linjalla on Göteborgin yliopiston valtiotieteen professori Bo Rothstein, jota pidetään yhtenä Ruotsin hallintomallin parhaimmista asiantuntijoista. Hän totesi sanomalehti Svenska Dagbladetissa marraskuun loppupuolella, että esimerkiksi talouskriisien hoitoa tai vuoden 1981 sukellusvenekriisiä ei jätetty virkamiesten vastuulle.
Lemne tai Rothstein eivät halua spekuloida sillä, miksi hallitus on pitkään asettunut koronakriisin hoidossa takapenkille. Lemne kuitenkin huomauttaa, että valtio-opissa tunnetaan "shame and blame" -teoria.
– On helpompi syyttää muita, kun ei ota vastuuta.
Oppositio on ollut hiljaa
Toinen korona-ajan huomiota herättävä piirre on, kuinka hiljaa oppositio on ollut, Lemne sanoo. Hallituksen ja Kansanterveysviraston linjaa on arvosteltu vain vähän.
– Demokratian toimiminen vaatii aktiivisen opposition. Kaikki ovat hoitaneet tätä melko kömpelösti.
Oppositio on ollut koronakriisin aikana yllättävän hiljaa.Claudio Bresciani / Epa
Ruotsin pääoppositiopuolue on maltillinen kokoomus, mutta oppositiossa ovat myös kristillisdemokraatit, ruotsidemokraatit ja vasemmistopuolue. Näistä ruotsidemokraatit on tähän mennessä ollut aktiivisin hallituksen koronalinjan arvostelija.
Kansanterveysvirasto ei ole halunnut suositella kasvomaskien käyttöä, koska se voisi viraston mukaan luoda ihmisille väärän turvallisuuden tunteen. Virasto on pitänyt turvavälien noudattamista maskeja tärkeämpänä.
Eilen perjantaina sekä hallitus että Kansanterveysvirasto asettuivat kuitenkin kasvomaskien käytön taakse. Niitä suositellaan julkisessa liikenteessä ruuhka-aikoina.
Kyltti kehottaa muistamaan turvavälit Tukholman metrossa.Amir Nabizadeh / EPA
"Eroa, Anders Tegnell"
Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson vaati Anders Tegnellin eroa mielipidekirjoituksessa Dagens Nyheterissä kesäkuun alussa. Hän sanoi, että Ruotsin linja vaikutti yhä oudommalta muuhun maailmaan verrattuna ja kuvasi kuolleiden määrää traagiseksi.
Åkesson moitti Kansanterveysvirastoa useista virheellisistä olettamuksista ja kyvyttömyydestä tunnustaa virheensä. Hallitusta hän moitti Kansanterveysviraston varjoihin kätkeytymisestä.
Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson haluaisi kasvomaskisuosituksen Ruotsiin ja vaatii Anders Tegnellin eroa.Stella Pictures / AOP
– Väärien päätösten tekijöiden pitää harkita tehtävänsä jättämistä välittömästi. Anders Tegnellin pitää siksi erota. Vasta silloin hän osoittaa ruotsalaisille kantavansa vastuun Kansanterveysviraston virheistä, Åkesson kirjoitti.
Myös yksittäiset julkisuuden henkilöt ovat vaatineet Tegnellin eroa, ja internetissä on vetoomus Tegnellin eroamiseksi. Sen on kuitenkin allekirjoittanut vain runsaat 3 000 henkilöä.
Tegnell nauttii yhä kansan enemmistön luottamusta, vaikka luottamus häneen onkin alimmillaan koko kriisin aikana. Torstaina julkaistu mielipidemittaus osoittaa, että 59 prosenttia ruotsalaisista tuntee suurta luottamusta Tegnelliä kohtaan. Määrä on vähentynyt kuudella prosenttiyksiköllä marraskuusta.
16 prosenttia kertoo luottavansa häneen vain vähän. Määrä on vähentynyt kahdella prosenttiyksiköllä.
Ruotsissa kaduilla olevissa valotauluissa ihmisille jaetaan tietoa koronaepidemiasta ja kehotetaan pysymään kotona, jos he ovat sairaita.Fredrik Sandberg / TT / EPA / AOP
"Moni muu olisi jo eronnut"
Vaikka vaatimukset Tegnellin erosta ovat hajanaisia, valtiotieteen tohtori Marja Lemne veikkaa, että moni muu olisi hänen asemassaan jo eronnut.
Hän huomauttaa, että Tegnellin arviot taudin kehityksestä ovat jatkuvasti menneet pieleen. Lisäksi Kansanterveysviraston linja rikkoo Maailman terveysjärjestön ja Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen suosituksia.
– Meillä on eri linja, ja me olemme muka oikeassa.
Lue lisää Anders Tegnellin virhearvioista tästä jutusta:
– Hallitus ei voi erottaa Anders Tegnelliä. Se ei voi edes erottaa virastojen pääjohtajia, Lemne sanoo.
Kansanterveysviraston pääjohtajalla Johan Carlsonilla olisi valta erottaa Tegnell, mutta siitä ei ole mitään merkkejä.
Hallitus pidensi pari kuukautta sitten Carlsonin omaa kautta maaliskuun lopusta lokakuun loppuun 2021.
Kansanterveysviraston pääjohtajalla Johan Carlsonilla olisi valta erottaa Anders Tegnell halutessaan.Janerik Henriksson / EPA
Kuka tahtipuikkoa heiluttaakaan?
Ruotsissa toistettiin koko kevään, kesän ja alkusyksyn mantraa Kansanterveysviraston asiantuntijuudesta ja itsenäisyydestä koronakriisin hoidossa.
– On selvää, että me heilutamme tahtipuikkoa. Meiltä odotetaan erilaisia toimia, ja meihin kohdistuu kova paine ulkopuolelta. Mutta me hoidamme näitä kysymyksiä itsenäisesti, Johan Carlson Kansanterveysvirastosta sanoi sanomalehti Dagens Nyheterille 15. maaliskuuta.
Koronan toinen aalto on saanut myös Ruotsin hallituksen toimimaan. Pääministeri Stefan Löfven ilmoitti eilen perjantaina merkittävistä koronarajoituksista.
Hallituksen linja alkoi kuitenkin tiukentua jo marraskuun 11. päivänä, kun Löfven ilmoitti lehdistötilaisuudessa, että hallitus kieltää alkoholin myynnin ravintoloissa kello 22 jälkeen illalla.
Kansanterveysviraston Johan Carlson tai Anders Tegnell eivät olleet mukana lehdistötilaisuudessa, toisin kuin aiemmin.
Ruotsin hallitus kielsi alkoholin myynnin kello 22:n jälkeen illalla. Tyhjä ravintola Tukholman keskustassa.Amir Nabizadeh / EPA
Muutamia päiviä myöhemmin Löfven ilmoitti yli kahdeksan henkilön kokoontumisten kieltämisestä. Hän myös halusi korjata väärinkäsityksen, että Ruotsin strategia olisi perustunut vain suosituksiin.
– Minulta ja muilta ministereiltä on kysytty, miksi siirrymme nyt suosituksista kieltoihin ja miksi emme tehneet näin, kun tilanne keväällä oli kriittinen, Löfven totesi lehdistötilaisuudessa.
– Ruotsin strategiana on koko ajan ollut sekä suositusten että kieltojen käyttäminen. Keväällä suosituksia noudatettiin suuressa määrin, ja ruotsalaiset käyttivät tervettä järkeään.
Ihmisiä ostoksilla Tukholman keskustassa.Amir Nabizadeh / EPA
Nyt suosituksia ei Löfvenin mukaan enää noudatettu riittävän hyvin, ja siksi oli kieltojen aika. Kahdeksan henkilön kokoontumisten kieltämisen lisäksi Löfven neuvoi ihmisiä olemaan menemättä kuntosalille tai kirjastoon ja olemaan järjestämättä juhlia tai päivällisiä.
Tiukkoja rajoituksia jouluksi
Eilen perjantaina hallitus ilmoitti tiukoista koronarajoituksista jouluksi. Rajoitukset ovat voimassa kuukauden.
– Älkää antako joulunvieton aiheuttaa tartuntarypästä. Älkää tavatko koko sukua joulupöydässä. Viettäkää joulu vain lähimpienne kanssa, pääministeri Stefan Löfven vetosi lehdistötilaisuudessa.
Ravintoloiden alkoholinmyyntikieltoa aikaistetaan kello 20:een, ja ravintolaseurueen koko puolitetaan neljään.
Valtion, maakäräjien ja kuntien ei-välttämättömät toiminnot, kuten urheilutilat, museot ja kirjastot, suljetaan välittömästi.
Ostoskeskusten, liikkeiden ja kuntosalien kävijämääriä rajoitetaan.
– Jos emme saavuteta toivotettua tulosta, hallitus alkaa suunnitella näiden palvelujen sulkemista kokonaan, Stefan Löfven ilmoitti.
Kitkaa Löfvenin ja Tegnellin välillä?
Ruotsalainen media on tulkinnut hallituksen ottaman aktiivisemman roolin koronakriisin hoidossa merkiksi epäluottamuksesta Tegnelliä ja Kansanterveysvirastoa kohtaan. Lemne on samaa mieltä.
– Minun arvioni mukaan heidän välillään on kahnausta. Sekä Tegnell että Löfven ovat kieltäneet sen, ja se on lakaistu maton alle, mutta siellä se on.
Lemne perustaa arvionsa lausuntoihin, joissa ministerit yhtäältä kyseenalaistavat Tegnellin arvioita ja Tegnell toisaalta hallituksen päätöksiä.
Ruotsin pääministeri saapui kasvomaskissa EU:n huippukokoukseen Brysselissä lokakuun puolivälissä.Olivier Hoslet / EPA
Ruotsin radio haastatteli Tegnelliä samana päivänä, kun Löfven oli kertonut kahdeksan henkilön kokoontumisrajoituksesta. Radiotoimittaja oletti lähtökohtaisesti, että rajoitus perustui Kansanterveysviraston suositukseen ja halusi tietää, koska siitä on päätetty.
– Tämä on hallituksen päätös. Me emme ole sitä vaatineet, Tegnell sanoi. Pääministerin linjauksen vastaisesti hän myös arvioi, että elokuvissa voisi jatkossakin käydä.
Sosiaaliministeri Lena Hallengren on kyseenalaistanut Tegnellin suosituksia pariinkin otteeseen. Kun Tegnell totesi, että isovanhemmat ja lapsenlapset voivat halata toisiaan taas vapaasti, Hallengren toppuutteli.
– En periaatteesta koskaan sano Anders Tegnelliä vastaan. Mutta mielestäni pitää varoa tulkitsemasta tätä yleisenä ohjeena, Hallengren sanoi lokakuun lopussa SvD:n mukaan.
Sosiaaliministeri Lena Hallengren.Henrik Montgomery / EPA
Oppositio aktivoitumassa?
Koronakomitean väliraportin julkistaminen tiistaina on tarjonnut oppositiolle mahdollisuuden aktivoitua koronakriisissä. Raportissa todettiin, että Ruotsi on epäonnistunut vanhusten suojelemisessa. Vanhustenhoidon rakenteellisiin ongelmiin ei ole puututtu.
Koronatiimi Malmössä.Malin Palm / Yle
– Perimmäinen vastuu on hallituksella ja aiemmilla hallituksilla, jotka ovat tienneet näistä puutteista, sanoi komitean puheenjohtaja Mats Mellintiedotustilaisuudessa.
Neljällä kymmenestä vanhainkotien hoitajasta ei ole perushoitajan tutkintoa, huomautti koronakomitea. Sairaanhoitaja on usein töissä vain toimistoaikaan.
Kristillisdemokraatit on profiloitunut Ruotsissa hoiva- ja vanhustenhoitopuolueena. Puheenjohtaja Ebba Busch kuvaili torstaina koronakomitean kritiikkiä hallitusta kohtaan "lyijynraskaaksi".
Hän kehotti pääministeri Stefan Löfveniä eroamaan. Buschin mielestä Löfvenin pitäisi arvioida, onko tämä oikea henkilö johtamaan Ruotsin kriisistä.
Hän ei aio esittää pääministeristä luottamusäänestystä valtiopäivillä, koska hallituksella on siellä enemmistö ja äänestys olisi turha.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Ebba Busch.Pelle T Nilsson / SPA
Vallan hajauttamisen ongelma
Valtiotieteen tohtori Marja Lemne huomauttaa, että vallan alueellinen hajauttaminen on vaikeuttanut koronakriisin hoitoa Ruotsissa.
Vastuu terveydenhuollosta on maakäräjillä ja vastuu vanhustenhoidosta kunnilla. Ne hoitavat asioitaan itsenäisesti, ellei lainsäädännössä ole erikseen säädetty toisin.
– Valtion, alueiden ja kuntien jako vaatii koordinaatiota. Tehtävien jako ei ole selkeää kriisiaikana. Koordinaatio vie aikaa, Lemne sanoo.
Ruotsin perustuslaissa ei ole määritelty, miten valta jaetaan muissa kriiseissä kuin sodassa. Hallitus valmistelee nyt pandemialakia, mutta Lemne ei ole vakuuttunut sen tarpeesta.
– Ensi kerralla joudumme ehkä käsittelemään erilaista kriisiä, kuten luonnonkatastrofia. Meillä ei ole lakiteknisesti riittävää valmiutta kriisien hoitoon, Lemne sanoo.
Hän ei kuitenkaan usko, että hallitus tekee aloitteita kriisivalmiuden parantamiseksi ennen kuin kriisi on ohi.
Tässä jutussa joudumme jossittelemaan ja esittämään kysymyksiä ilman vastauksia. Tähän on selkeä syy, sillä Fennovoima ja sen omistajat eivät halua kommentoida sijoituksiaan, kulujaan ja rahoitusjärjestelyjään julkisesti.
Miksi rahoituksesta puhuminen on niin arka paikka, että Fennovoima on sisäisesti ja jopa suomalaisomistajiensa kanssa sopinut, että aiheesta ei haastatteluja anneta?
Syitä voi vain arvailla, mutta liiallisia johtopäätöksiä ei kannata tehdä. Totuuden tietävät vain Fennovoima, venäläinen laitostoimittaja Rosatom tytäryhtiöineen ja Fennovoiman suomalaisomistajan Voimaosakeyhtiö SF:n osakkaat.
Ydinvoima syö jo 100 miljoonaa euroa vuodessa
Hanhikiven laitosaluetta on rakennettu Pyhäjoella jo viiden vuoden ajan. Rakennustöihin ja muuhun valmisteluun on käytetty Fennovoiman omistajien rahoja yli 600 miljoonaa euroa.
Fennovoima on vuosina 2015–2018 kerännyt omistajiltaan rahastosijoituksia noin 100 miljoonaa euroa vuosittain. Lähes 100 miljoonaa olivat myös koko operaation kulut viime vuonna. Pelkästään osakkaiden rahoilla toiminta ei pyöri, sillä Fennovoimalla on jo lainaakin noin miljardi euroa.
Kysyimme Fennovoimasta mihin ja miten omistajien sijoituksia ja yhtiön lainoja käytetään, mutta vastauksia emme saaneet.
Ydinvoimayhtiö tarvitsee rahaa pelkästään juokseviin kuluihin vuosittain kymmeniä miljoonia euroja, kun esimerkiksi vuotuiset palkkakulut ovat jo noin 30 miljoonaa euroa.
Energiamarkkinoiden murros haastaa ydinvoiman
Fennovoiman ydinvoimahanke sai alkunsa vuonna 2007, jolloin energiamarkkinat ja maailma näyttivät kovin erilaiselta kuin nykyään.
Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Liski on perehtynyt tarkasti energia-alan 2000-luvun kehitykseen. Yksi isoimmista muutoksista on ollut tuulivoiman kasvu, joka on syönyt rajusti muiden energiamuotojen voitto-osuuksia ja madaltanut sähkön hintaa.
Nyt hän tutkii taas pohjoisen energiamarkkinoita, joilla on omat ominaispiirteensä uusiutuvine energiavaihtoehtoineen ja ydinvoimaloineen.
Ydinvoima on jatkossa entistä tiukemmin uusiutuvan energian ja muuttuvan sähköntuotannon puristuksessa.
– Haluaisin kuulla jonkin järkevän argumentin Fennovoiman hankkeen kannattavuudesta. Tällä hetkellä perustekijät viittaavat siihen, että sähkön hinta tulee ennemmin laskemaan kuin nousemaan, Liski toteaa.
Fennovoiman hanketta on perusteltu vakaalla ja varmalla omalla tuotannolla ja hinnoittelulla. Liski kavahtaa perustelua, joka käytännössä voi myös tarkoittaa sitoutumista vuosikymmeniksi tappiolliseen toimintaan.
– Jos tehdään hyvin pitkäaikainen ja iso investointi, josta ei voi pakittaa, silloin sitoutumisessa pitäisi olla erityisen varovainen.
Aalto-yliopiston energiatekniikan ja -talouden professori Sanna Syri ei ole yhtä jyrkällä linjalla.
– Sähköä saa todennäköisesti markkinoilta Fennovoimaa edullisempaan hintaan, mutta ennustettavuus niin sähköntuotannossa kuin hinnoittelussakin on tärkeä tekijä osakkaille.
Ydinvoimaa tarvitaan tulevaisuudessakin
Lappeenrannan yliopiston energiatekniikan professori Esa Vakkilainen on seurannut ja ollut osa energia-alan kehitystä jo 40 vuotta. Hän näkee edelleen vahvuuksia Fennovoiman ydinvoimahankkeessa.
Nykyään uusiutuvan energian kanssa vahvasti toimivalta Vakkilaiselta pitääkin kysyä toistamiseen, että hän siis uskoo ydinvoimaan.
– Yksikään ydinvoimala ei ole mennyt konkurssiin, kun se on tuotantoon saatu.
Fennovoiman tavoitteena on, että ydinvoimala olisi tuotannossa vuonna 2028. Aikataulun mukaan rakentamislupa pitäisi saada noin vuoden kuluttua. Fennovoima
Ydinvoiman asemaa tukevat myös kasvava sähkönkulutus sekä kiristyneet ilmastotavoitteet ja vähähiilisyysvaateet. Ydinenergia ei välttämättä ole enää poliittinen punainen vaate vihreillekään (HS).
Myös Sanna Syri arvioi, että ydinvoimaa tarvitaan jatkossa.
– Sillä on asemansa tulevaisuudessakin, eikä Fennovoiman hanke välttämättä jää viimeiseksi ydinvoimalaksi Suomessa, jos se toteutuu.
Syri epäilee kuitenkin isojen ydinvoimaloiden tulevaisuutta, sillä kansainvälisesti ja Suomessakin kiinnostus pienempiin niin sanottuihin modulaarisiin laitoksiin on kasvamassa.
Sähköntuotantoon tarkoitetut pienydinvoimalat voisivat olla tehokkuudeltaan noin neljäsosa Hanhikiven laitoksesta. Lappeenrannan yliopistossa puolestaan tutkitaan vielä pienempiäkin laitosratkaisuja, joissa ydinenergiaa sovitellaan lämmöntuotantoon.
Kuka sijoittaa Fennovoimaan?
Fennovoiman suurin yksittäinen suomalaisomistaja on teräs- ja pörssiyhtiö Outokumpu, joka omistaa ydinvoimayhtiöstä noin 14 prosenttia.
Sieltäkään ei haastattelua irtoa, mutta aiemmin saatujen vastausten ja yhtiön tilinpäätöstietojen perusteella rahaa on pian sijoitettu hankkeeseen 100 miljoonaa euroa, ja vuosittain sijoitukset ovat 15–20 miljoonaa euroa.
Outokummun ja muiden mukana olevien pörssiyhtiöiden kautta myös iso joukko suomalaisia piensijoittajia omistaa välillisesti Fennovoimaa. Outokummun, Fortumin, SSAB:n ja SRV:n osuus ydinvoimasta on noin neljännes.
Vaasan yliopiston rahoituksen ja laskentatoimen professorin Timo Rothoviuksen mukaan pörssiyhtiön omistajien kannattaa seurata tarkasti hankkeen etenemistä.
Hän itse tarkkailee markkinoita myös Suomen osakesäästäjien puheenjohtajana.
– Aina kun jokin hanke viivästyy, osakkaan pitää olla huolissaan. Toisaalta taas arvioisin, että Fennovoima-investoinneille ja -omistuksille ei enää osakasyhtiöissä arvoa anneta.
Esimerkiksi Outokumpu onkin jo tehnyt tuntuvan alaskirjauksen Fennovoima-omistuksistaan, koska tuotto-odotukset ovat laskeneet.
Rothovius muistuttaa, että käytännössä kaikki tuotantojärjestelmiin tehdyt pitkän ajan investoinnit ovat alkuvaiheessa epävarmoja. Varmoja tuottoja ei ole olemassakaan.
Mutta sijoittaisiko professori itse Fennovoimaan?
– Se on huono investointi tällä hetkellä. Kannattavuus on niin epävarma, että tuskin kukaan haluaa uutena lähteä mukaan.
Rothovius arvioi, että jo mukana olevatkin miettisivät asiaa uudelleen, jos päätöksiä tehtäisiin nyt.
Näkemykselle löytyy tukea esimerkiksi Kuopiosta, jonka energiayhtiö on jo seitsemän vuoden ajan pyrkinyt irtautumaan ja myymään pienen omistuksensa Fennovoimasta.
Kaupaksi ei käy isompikaan osuus. Keskon kiinteistöyhtiö Kestra irtautui välimiesoikeuden päätöksellä Fennovoimasta kolmisen vuotta sitten. Se sai luvan myydä kaikkiaan noin 200 miljoonan euron omistuksensa, mutta ostorintamalla on yhtiön mukaan ollut hiljaista.
Lainakorko ratkaisee kannattavuuden
Jos Pyhäjoen ydinvoimala rakennetaan, se nousee pääosin lainarahalla. Noin 7 miljardin kustannuksista 75 prosenttia on tarkoitus kattaa lainoilla, jotka järjestelee laitostoimittaja Rosatomin tytäryhtiö.
Suuret energiahankkeet perustuvat usein isoille lainoille, mutta mikä on venäläislainan korko ja takaisinmaksuehdot? Tämä on avainkysymys Fennovoiman ja sen omistajien kannalta.
Kohtuullisella korolla hanke voi olla hyvinkin kannattava omistajilleen, arvioi energiatekniikan professori Esa Vakkilainen.
Myös Timo Rothovius on kiinnostunut venäläislainan korosta.
– Se ratkaisee kannattavuuden.
Osakkaat maksavat ostamansa sähkön hinnassa myös lainakuluja, joten mitä pienempi korko, sitä edullisempaa sähkö on osakkaille.
Miten käy pienten energiayhtiöiden?
Fennovoima tuottaa sähköä niin sanotun Mankala-mallin mukaisesti. Osakkaat saavat ja sitoutuvat ostamaan sähköä omakustannehintaan, joka ei tiettävästi ylitä 50 euroa megawattitunnilta 12 ensimmäisen tuotantovuoden aikana.
Järjestely on herättänyt huolen, että jumittavatko kunnalliset yhtiöt itsensä vuosikymmeniksi markkinahintoja kalliimpaan sähköön. Jo nyt megawattitunnin sähköä saa kymmenen vuoden päähän noin 30 euron hintaan.
Fennovoiman mukaan niin sanottuun infra- ja tukirakentamiseen sijoitetaan 400-500 miljoonaa euroa. Hanhikiven alueella työskentelee tänäkin talvena satoja rakentajia.Fennovoima
Suomalaisomistus jakautuu isojen pörssiyhtiöiden taustalla kymmeniin pienempiin yhtiöihin ja edelleen kuntiin. Mukana on erilaisina omistajina ja osakkaina noin 40 kuntaa.
Esimerkiksi Outokumpu hankkisi sähkön omaan käyttöönsä, mutta kunnallisten energiayhtiöiden pitäisi käydä kauppaa ydinsähköllä, joka voi olla paljon kalliimpaa kuin sen hetkinen pörssisähkö.
Taloustieteen professorin Matti Liskin mukaan tilanne ei ole aivan ongelmaton.
– Osa voi joutua maksumiehiksi, mutta tuskin kunnat tähän kuitenkaan kaatuvat.
Täysin kunnallisten yhtiöiden mahdollisuuksia ei tyrmätä. Lappeenrannan yliopiston energiatekniikan professori Esa Vakkilainen luottaa ydinvoiman edullisiin tuotantokustannuksiin.
– En olisi kovinkaan huolissani, jos kunnallisessa energiayhtiössä ja samalla Fennovoimassa mukana olisin.
Mihin hintaan Fennovoima myy sähköä osakkailleen, kun 12 vuoden sovittu hintaraja päättyy? Sitä on mahdoton arvioida, mutta rakennuskustannuksia ja lainoja tuskin reilussa kymmenessä vuodessa kuitataan, mikä lisää sähkön hintapainetta.
Kahden miljardin riski ennen lopullista lupaa
Fennovoiman ydinvoimalan rakentaminen varmistuu aikaisintaan vuoden kuluttua. Todennäköisesti aikaa tarvitaan vielä enemmän ennen kuin valtio päättää lopullisesti Pyhäjoen ydinvoimalan rakentamisluvasta.
Ydinvoimasijoitusten kannattavuus selviää vasta vuosikymmenten kuluttua, tai sitten jo lähivuosina, jos rakentamislupaa ei myönnetäkään.Paulus Markkula / Yle
Pelissä ovat isot rahat. Viiden vuoden ajan hanketta on rahoitettu ja rakennettu luottaen siihen, että laitos saa rakentamisluvan.
Timo Rothovius sanoo ääneen sen, mitä moni miettii eli johtavatko vuosia jatkuneet rakennustyöt ja isot sijoitukset myönteiseen lupapäätökseen.
– Päätöksenteon paineet hankkeen etenemiselle ovat varmasti kovat, Rothovius arvioi.
Myös Yle kysyi asiaa kansanedustajilta kolmisen vuotta sitten, jolloin osa arvioi, että pitkälle edenneet rakennustyöt ja investoinnit voivat vauhdittaa luvan hyväksymistä.
Mutta entä jos?
Venäläis- ja suomalaisomistajien sijoitukset nousevat yhä lähemmäs miljardia euroa, jonka verran on jo lainaakin. Voiko kahden miljardin euron riski langeta osakkaiden syliin vuonna 2022 kielteisen rakentamislupapäätöksen jälkeen?
Käytännössä lupa voi kariutua puutteellisiin turvallisuusselvityksiin, joiden toimittamisessa Fennovoimalla on ollut vaikeuksia Säteilyturvakeskukselle.
Myös Aalto-yliopiston energiatekniikan ja -talouden professori Sanna Syri nostaa lupa-asiat hankkeen suurimmaksi uhkakuvaksi.
– Isoin huolenaihe liittyy lupa-aineiston toimittamiseen Säteilyturvakeskukselle, missä on ollut ongelmia ja huomattavia viivästyksiä.
Aivan alkuperäisestä aikataulusta takapakkia on tullut jo kahdeksan vuotta, sillä ydinvoimalan pitäisi jo tuottaa sähköä Perämeren rannalla. Fennovoima pyrkii toimittamaan kevään kuluessa lupa-aineistot STUK:lle, joka tarvitsee käsittelyaikaa noin puoli vuotta.
Fennovoimalla ja sen omistajilla on edessään ratkaisun ajat.
Keskustelu on auki sunnuntaihin kello 23:een asti.
Monet suomalaiset kaupungit ovat lähteneet pelastamaan perinteisiä kauppapaikkoja, keskustoita ja toreja, rakentamalla toriparkkeja ja kävelykatuja. Kaupunkimaantieteen professorin Mari Vaattovaaran mukaan se ei riitä. Vaattovaara herättelee kaupunkeja miettimään, miksi kukaan tulisi kävelemään kaupungin keskustoihin.
Lahdessa on alettu miettiä. Kaupunki on nyt uuden kynnyksellä, kun eteläisen kehätien valmistuminen hiljensi yhden kaupunkia halkovan valtaväylän, Mannerheiminkadun. Entinen valtatie 12 päätyi valtiolta kaupungin omistukseen ja kaupunki ryhtyi heti kaavoittamaan kadusta uutta kaupunkibulevardia.
– Nyt pienennetään mittakaavaa ihmiselle sopivaksi. Se tarkoittaa vihreyttä, kapeampaa tietä, mahdollisuutta pyöräillä ja kävellä, sanoo Lahden maankäytön johtaja Petri Honkanen.
Samalla koko keskustan liikennejärjestelmä pannaan uusiksi vaiheittain seuraavan kymmenen vuoden aikana. Keskustaa kiertää kehä, joka mahdollistaa autoille sujuvan liikkumisen ja kehän sisällä olevia keskustan katuja muutetaan niin, että kevyellä liikenteellä on enemmän tilaa. Autoilu ei ole kuitenkaan kokonaan kielletty.
– Kaikki trendit viittaavat siihen, että yksityisautoilijoiden määrä tulee lisääntymään vielä pitkään. Meidän ratkaisumme on rakentaa lisää pysäköintilaitoksia.
Lahden toriparkki valmistui vuonna 2015. Sen jälkeen kaupungin pääkatu, Aleksanterinkatu muutettiin osin yksisuuntaiseksi ja kävelypainotteiseksi. Toriparkkiin ollaan tyytyväisiä.
– Toriparkki on hyvä esimerkki siitä, että julkinen investointi poiki ympärilleen yli sadan miljoonan euron investoinnit. Kun pysäköintiä osoitettiin toriparkkiin, voi kortteleita käyttää asumiseen.
Kaupunki havitteleekin keskustaan lisää asukkaita. Tavoitteena on saada keskustaan ja sen lähituntumaan uusia asuntoja 8000–10 000 asukkaalle. Uusien asukkaiden saaminen edellyttää kuitenkin sitä, että kaupunki on viihtyisä.
Lahden maankäyttöjohtaja Petri Honkanen ja Lahti City ry:n toiminnanjohtaja Pipsa Wirtanen yrittävät ennakoida, mitä asukkaat haluavat kaupungin keskustalta vuonna 2030.Juha-Petri Koponen / Yle
Onko kaupungissa eleganssia ja rosoisuutta?
Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaaran mielestä toriparkin rakentaminen on vasta hyvä alku keskustan elävöittämiseen.
– Kävely ja kevyt liikenne on yhä muodikkaampaa, mutta kaupunkien pitäisi olla analyyttisempia ja miettiä tarkemmin, ketkä tulevat kävelemään keskustaan ja miksi he siellä kävelisivät.
Vaattovaaran mukaan mielikuvissa kävelykeskustoissa on pieniä putiikkeja, erikoisliikkeitä ja kahviloita. Totuus on kuitenkin toinen.
– En tiedä kovin monta katua, reittiä tai aluetta, jossa tämä olisi toteutunut, sanoo Vaattovaara.
Vaattovaara toivoo, että kaupungin kehittäjät lukisivat kansainvälisiä tutkimuksia, joiden mukaan viihtyisän ja eloisan keskustan vetovoimaa lisäävät moninaisuus, erityinen identiteetti ja saavutettavuus eli se, että paikalle myös pääsee helposti.
Vaattovaara kertoo kuulleensa monikansallisen yrityksen johtajalta näkemyksiä siitä, minkälaisessa kaupungissa heidän työntekijänsä haluavat asua. Kaksi ääripäätä nousi esiin – eleganssi ja rosoisuus.
– Ihmiset hakevat jotain erityisen kaunista, ylevöittävää, innoittavaa ja toisaalta rosoista, jännittävää, Berliinin kaltaista. Harvoin on yhtä reseptiä, joka siirrettynä toimii. Ei edes se kävelykeskusta.
Lahden maankäytön johtaja Petri Honkanen suhtautuu rauhallisesti professorin kritiikkiin. Kaupunki ei ole vielä valmis. Eikä se valmistu kymmenen vuodenkaan kuluttua.
– Katusuunnitelmaa tehdään koko ajan. Se ei ole sitä, että teemme keskustan valmiiksi parissa vuodessa vaan se on jatkuva prosessi. Me koko ajan kuuntelemme herkällä korvalla, mihin suuntaan pitäisi mennä.
Honkanen on myös samaa mieltä professorin kanssa siitä, että kaupungin on kehityttävä omanlaisekseen. On muistettava kaupungin oma historia ja luoda myös jotain uutta, mitä ei ole muualla.
Lahden kaupunki on tehnyt oman voitavansa. Kaupunki on tuonut oman palvelutorinsa kauppakeskukseen, keskittänyt sotepalveluita ydinkeskustaan ja osoittanut tilat uudelle taidemuseolle keskustan tuntumasta.
Honkanen kuitenkin muistuttaa, että kaupunkikulttuurin luominen ei ole vain kaupunkiorganisaation tehtävä. Kaupunki voi olla mahdollistaja, mutta mukaan tarvitaan yritykset ja yhteisöt.
Miten sitten kivijalkayritykset pärjäävät keskustoissa?
Korona opetti yrityksiä muuntautumaan
Lahden keskustan kehittämisyhdistyksen, Lahti Cityn toiminnanjohtaja Pipsa Wirtanen on huomannut yrityksissä suuren muutoksen korona-aikana. Eri alojen yrittäjät ovat hakeutuneet yhteen, liiketiloja on jaettu ja toimialojen rajoja rikottu.
– Korona-aika on antanut esimakua tulevaisuudesta. Tilojen käyttöä harkitaan nyt tarkkaan, niitä käytetään monipuolisemmin ja monialaisemmin kuin on totuttu, sanoo Wirtanen.
Pärjätäkseen tulevaisuudessa yritysten on oltava muutosherkkiä ja valppaana yllätysten varalta. Yrittäjät ovat huomanneet, että enää ei yksi tuote tai palvelu riitä, pitää olla erilaisia tuotteita ja palveluita. Se tuo myös turvan.
Yrityksille on apua myös teknologiasta. Älylaitteet keräävät ihmisistä tietoa yhä enemmän, ja sitä voidaan hyödyntää yritysten markkinoinnissa.
– Yritykset voivat hyödyntää teknologiaa ja sijaintipalveluita niin, että ihmisiä ohjataan tiettyyn paikkaan, kun toiveet ja tarpeet tiedetään.
Pipsa Wirtanen odottaa, milloin robotit näkyvät yhä enemmän liikenteessä. Kun verkkokauppa kasvaa, pitää miettiä, miten paketit saisi parhaiten perille. Tulevaisuudessa kuorma-autojen sijaan pienemmät kuljetusvälineet kuten robotit ja dronet tuovat paketit perille.
Kaiken tehokkuuden ja teknologian rinnalle ihmiset kaipaavat vapaata, tehotonta tilaa. Siksi kaupungeissa pitää olla myös puistoja ja kohtaamispaikkoja.
– Meillä pitää olla myös hengittäviä tiloja rauhoittumiseen. Kun älyteknologia ja robotit ovat jo kotona ja kohta katukuvassa, me kaipaamme pehmeyttä, luontoa ja muita pehmeitä arvoja.
Millaisessa keskustassa sinä viihtyisit? Aiheesta voi keskustella sunnuntai-iltaan klo 23:een asti.
Tieto rokotteen tulosta on tuonut valoa koronatalveen. Sosiaali- ja terveysministeriö tiedotti perjantaina, että ensimmäinen erä lääkeyhtiö Pfizerin ja BioNTechin koronavirusrokotteita saapuu Suomeen joulun aikana. Rokotukset voitaisiin aloittaa 27. joulukuuta.
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärin Juhani Sandin mukaan rokotusten aloittamista on valmisteltu viime viikot.
– Olemme varmistaneet, että meillä on syväjääpakastuslaitteita. Kuljetusten osalta on varmisteltu kylmäketjua. Sitten on viikon verran tai vajaa viikko aikaa käyttää sulatettua rokote-erää.
Ensimmäinen rokote-erä on 10 000 annosta, mikä riittää 5 000 ihmiselle. Rokotetta on tarkoitus saada eri puolille Suomea. Vielä ei tiedetä, kuinka monta ihmistä esimerkiksi Pirkanmaalla ja TAYS:in erityisvastuualueella voidaan rokottaa. Juhani Sandin mukaan se varmistunee tulevan viikon aikana.
Rokotukset on tarkoitus aloittaa koko valtakunnassa suunnilleen samaan aikaan. STM:n mukaan ensimmäiset rokotettavat ovat koronapotilaita hoitava terveydenhoitohenkilöstö sairaanhoitopiireissä.
– Käytännössä se tarkoittanee joulun pyhien jälkeistä sunnuntaita tai viimeistään maanantaita. Ihan ensimmäiset ovat varmaankin tehohoidon, päivystyksen ja ensihoidon henkilöstö, kertoo Juhani Sand.
Tampere etsii paikkaa massarokotuspisteelle
Myös kunnissa valmistellaan rokotusten aloittamista. Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualueen johtaja Taru Kuosmanen kertoo, että Tampere koostaa parhaillaan THL:lle listausta siitä, missä yksiköissä ja kuinka moni henkilöstöstä tarvitsee rokotuksen ensijoukoissa.
– Esimerkiksi perusterveydenhuollon vuodeosastot, hoito- ja hoivakodit, pandemiavastaanotto, kotihoito ja suun terveydenhoito ovat tällaisia paikkoja.
Listauksessa huomioidaan myös ostopalvelujen henkilöstö. Kuosmasen mukaan taustalla ovat valtakunnalliset linjaukset.
Tampereella on alettu suunnitella myös muun väestön rokottamista. Rokotuksia tullaan antamaan ainakin suurimmilla terveysasemilla.
– Haemme myös paikkaa massarokotuspisteelle. Se voisi ottaa vastaan suuria ihmismääriä samaan tapaan kuin Fimlabin testausasema messukeskuksessa, kertoo Taru Kuosmanen.
Tampereella on aloittanut toimintansa rokotetyöryhmä, jossa on mukana sosiaali- ja terveyspalveluiden edustajia sekä henkilöstöhallinnon, viestinnän ja työterveyden edustajia. Ryhmän tehtävänä on suunnitella rokotusprosessia. Myös riittävän henkilökunnan hankkiminen pitää ratkaista.
Rajoitukset ja suositukset näyttävät purevan
Pirkanmaan koronatilanne on kiihtymisvaiheessa. Viime päivinä tartuntaluvuissa on tapahtunut positiivinen käänne. Lauantaina kerrottiin yhdeksästä uudesta tapauksesta, mikä on pienin luku yli kuukauteen. Perjantaina kerrottiin kymmenestä tartunnasta ja torstaina 12:sta.
Johtajaylilääkäri Juhani Sand pitää laskevia lukuja positiivisena asiana, mutta muistuttaa, että päivittäistä vaihtelua on paljon.
– Kyllä tästä pikkuisen voi varovaisesti iloita. Näyttää siltä, että rajoituksilla ja vahvoilla suosituksilla on ollut vaikutusta. Virusta on kuitenkin liikkeellä. Hiukan huonoa tuuria ja voi olla laajempikin altistuminen tiedossa.
Juhani Sand suhtautuu toiveikkaasti koronarokotteisiin ja niiden vaikutuksiin.
– Olen toiveikas, että kevätpuolella saadaan tilanne asettumaan.
Ruotsin muusta Euroopasta poikkeava koronastrategia on pitkälti valtionepidemiologi Anders Tegnellin luomus. Se perustuu suosituksiin ennemmin kuin rajoituksiin.
Tegnell on jaksanut puolustaa strategiaansa, vaikka Ruotsin kuolinluvut lähestyvät 8 000:n rajaa ja tartuntoja on todettu 340 000.
Hänen arvionsa epidemian kehityksestä ovat kuitenkin usein osoittautuneet vääriksi. Vuoden alussa viruksesta tiedettiin vain vähän, joten virhearvioita tuli usein.
Kokosimme poimintoja vuoden varrelta.
Tammi- ja helmikuu
20.1.2020 COVID-19-tartuntoja on todettu Kiinan lisäksi Etelä-Koreassa, Japanissa ja Thaimaassa. Tartuntoja on vähän, noin 200. Tegnell uskoo, että tartuntoja voi tulla jonkin verran lisää mutta vain paikallisesti.
– Ei ole todennäköistä, että tauti leviäisi laajasti Ruotsissa, Tegnell sanoo Aftonbladetissa.
1.2.2020 Ruotsissa on todettu ensimmäinen COVID-19-tartunta. Maailman terveysjärjestö on pari päivää aiemmin julistanut kansainvälisen hätätilanteen viruksen vuoksi.
– Minä uskon, että tämä on vaarallisuudeltaan ja kestoltaan tavallisen influenssan kaltainen, arvioi Tegnell Aftonbladetissa.
8.2.2020 Ruotsalaiset valmistautuvat hiihtolomamatkoihin. Matkailualan mukaan lentoja Euroopan hiihtokeskuksiin on peruttu vain vähän.
– Ei ole mitään syytä huolestua koronaviruksesta tällaisilla matkoilla. Se ei ole levinnyt lainkaan esimerkiksi Alpeilla ja Etelä-Euroopassa, sanoo Tegnell Norrbottens Kurirenissa.
Italiassa on todettu vasta neljä tartuntaa, huomauttaa Emanuel Karlsten blogissaan. Niistä kolme ulkomaalaisilla.
26.2.2020 Koronavirus leviää nopeasti Italiassa ja Iranissa. Ruotsissa on testattu 200 epäiltyä tartuntaa. Testaus toimii hyvin.
– Olemme keskustelleet matkan jälkeisestä seulonnasta mutta todenneet, ettei se ole tarpeellista. On tärkeää, ettemme käytä sairaanhoidon resursseja turhaan, huomauttaa Tegnell Aftonbladetissa.
Maaliskuu
6.3.2020 Ruotsissa on havahduttu siihen, että maahan tulee paljon tartuntoja ulkomailta. COVID-19:ään on nyt sairastunut 94 ruotsalaista, ja tartuntamäärät ovat moninkertaistuneet muutamassa päivässä.
– On syytä uskoa, että saavutamme tartuntahuipun, että olemme saavuttaneet sen, arvioi Tegnell Dagens Nyheterissä.
8.3.2020 Koronaan sairastuneiden määrä on kaksinkertaistunut kolmessa päivässä. Sairastuneita on nyt 203. Tegnellin aiempi arvio, että huippu oli saavutettu, perustui siihen, että taudin itämisaika olisi viisi päivää.
– Olin vähän liian optimistinen. En ollut ajatellut tai ymmärtänyt, että kestää joitakin päiviä, ennen kuin tapaukset näkyvät järjestelmissämme, myöntää Tegnell Aftonbladetissa.
13.3.2020 Tanska päättää sulkea rajansa estääkseen viruksen leviämistä. Tegnellin mielestä päätös on täysin merkityksetön.
– On turha kuvitella, että kokonainen maa voisi välttää tämän. Se ei onnistu, sen tiedämme taudista.
Tegnell arvioi, että rajojen sulkemisella voidaan korkeintaan hidastaa taudin leviämistä joitakin päiviä tai viikkoja. Se on hänen mielestään turhaa.
16.3.2020 Britanniassa on todettu yli 1 300 tartuntaa ja 35 ihmistä on kuollut. Britannia ei kuitenkaan ole ottanut käyttöön tiukkoja koronarajoituksia, vaan laskee laumasuojan varaan. Maailman terveysjärjestö on arvostellut linjaa, mutta Tegnell pitää sitä hyvänä.
– Olen kuunnellut brittejä, ja he tekevät juuri kuten me teemme Ruotsissa. Nämä kaksi maata erottuvat, ainakin meidän mielestämme, siinä, että noudatamme vähän tieteellisempää linjaa. Tasapaino politiikan ja tieteen välillä on meillä vähän erilainen kuin monissa muissa maissa, hän sanoo Aftonbladetissa.
Huhtikuu
2.4.2020 Kansanterveysvirasto rekisteröi ensimmäisen kerran yli 500 koronatartuntaa päivässä Ruotsissa. Kuolleita on rekisteröity 70 vuorokaudessa. Omaisten vierailut vanhainkoteihin on kielletty edellisenä päivänä. Tautia on todettu 90 kunnan vanhainkodeissa.
Onko taudin pesiytyminen vanhainkoteihin epäonnistuminen?
– Kyllä niin voi sanoa. Sairastuneiden ja kuolleiden määrät eivät ole uskomattoman suuria Ruotsissa, joten olemme onnistuneet osittain, mutta voisimme onnistua vielä paremmin.
21.4.2020 Ruotsissa on rekisteröity yhteensä lähes 15 000 koronatartuntaa ja 1 580 ihmistä on kuollut. Tegnellin mukaan tartunnat kuitenkin vähenevät, ja ne ovat olleet viikon ajan suunnilleen samalla päivittäistasolla.
Euroopassa koronarajoituksia aletaan jo höllentää. Tegnell arvioi Dagens Nyheterissä, että rajoituksia höllentävien maiden tartuntatasot vastaavat Ruotsin tasoa.
– Muu maailma alkaa seurata Ruotsin mallia. Se antaa meille ruista ranteeseen, kun jatkamme.
Toukokuu ja kesä
21.5.2020 Lähes 4 000 on kuollut koronaan Ruotsissa. Kesälomat lähenevät, ja Ruotsin naapurimaat ovat huolissaan siitä, että ruotsalaisturistit voisivat levittää tartuntaa.
– Kun kesä tulee, meillä voi olla jo niin suuri immuniteetti Ruotsissa, että ruotsalaiset turistit ovat turvallisempia kuin muut, Tegnell sanoi uutistoimisto TT:lle.
Lisäksi hän huomauttaa, että italialais-, ranskalais- tai brittituristit eivät tuoneet tartuntaa Ruotsiin tai muihin Pohjoismaihin. Ulkomailla matkustaneet ruotsalaiset toivat koronan mukaan Ruotsiin.
– Eli sen kokemuksen perusteella heidän [Pohjoismaiden] pitäisi estää omia asukkaitaan matkustamasta Ruotsiin.
21.7.2020 Kansanterveysvirasto esittelee kolme ennustetta koronaepidemian leviämisestä syyskuuhun 2021 mennessä. Ennusteet esitellään laajasti Ruotsin mediassa, muun muassa Dagens Medicinissä.
Ensimmäisen mallin mukaan koronatartuntojen määrä jatkaa vähenemistään. Toisen mukaan korona leviää epätasaisesti ja alueittain. Kolmannen mukaan virus leviäisi tasaisesti ilman selvää huippua.
– Uskomme eniten ryppäisiin siellä täällä, kuten nyt Jällivaarassa ja muualla maailmassa.
Syyskuu
13.9.2020 Koronaan liittyviä kuolemia on rekisteröity yli 5 800 epidemian aikana. Tartuntojen määrä on kuitenkin ollut kevääseen verrattuna matala Ruotsissa heinä-, elo- ja syyskuun aikana.
Tegnell puolustaa Ruotsin strategiaa Ranskan France 24:ssä. Siitä kertoo myös Dagens Industri.
– Samaa strategiaa soveltamalla meillä on tuskin ollut uusia tartuntoja vanhustenhoidossa kolmen viime kuukauden aikana. Myös kuolemia on ollut hyvin vähän, joten strategiamme ja kuolonuhrien määrän välillä ei todellakaan ole läheistä yhteyttä. En sano, etteikö niiden välillä olisi jonkinlainen yhteys, mutta yhteys ei ole selvä.
Tegnell myöntää, että jotakin on tehty väärin, kun 5 800 ihmistä on kuollut.
– Emme todellakaan odottaneet sitä, suunnitelleet sitä tai toivoneet sitä. Jotakin on ilman muuta tehty väärin, mutta se ei tarkoita, että strategia itsessään oli väärä.
Lokakuu
6.10.2020 Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu KTH on todennut korkeita koronavirusmääriä Tukholman jätevesissä. KTH:n mukaan virusmäärät lähenevät kevään tasoa.
– Ei, tätä ei voi kutsua toiseksi aalloksi. Se on liioiteltua. Se on merkki siitä, että virus lisääntyy. Toinen aalto merkitsee jotakin suurempaa, joka koskettaa koko maata, kuten Italiassa ja Espanjassa. Meillä on kasvua Tukholmassa. Pidämme sitä silmällä ja suhtaudumme siihen vakavasti, Tegnell sanoo Dagens Nyheterissä.
15.10.2020 Ruotsissa rekisteröidään yli 900 koronatartuntaa kolmantena päivänä peräkkäin. Tehohoidossa on 30 potilasta, ja määrä on nousussa.
Tartunnat kasvavat nopeasti Tanskassa, Hollannissa ja Ranskassa. Tegnell arvioi muun muassa Dagens Nyheterissä, että joissakin maissa kyseessä on koronan toinen aalto. Hän ei kuitenkaan usko siihen Ruotsissa.
– En tiedä, miten tärkeää tästä on päättää. Koko ajan on tehtävä tehokkaita toimia.
Neljä päivää myöhemmin Uppsalan lääni ottaa käyttöön alueellisia rajoituksissa koronan taltuttamiseksi. Viikkoa myöhemmin neljä muutakin aluetta asettaa alueellisia koronarajoituksia. Pian alueelliset rajoitukset ovat käytössä kaikissa 21 läänissä.
27.10.2020 Ruotsissa rekisteröidään yli 2 400 tartuntaa päivässä.
– Niin kauan kun tartunta leviää ryppäissä siellä täällä, ainakaan minä en kutsuisi sitä toiseksi aalloksi. Silloin pitäisi olla laajempaa leviämistä koko maassa, kommentoi Tegnell Dagens Nyheterissä.
Marraskuu
7.11.2020 Marraskuun alkupäivinä Ruotsissa rekisteröidään useana päivänä peräkkkäin yli 4 000 tartuntaa. Tartuntaa pyritään rajoittamaan alueellisilla rajoituksilla.
– Tämä tulee todennäköisesti koskemaan koko maata. On vähän huolestuttavaa, ettemme ehdi testata kaikkia, jotka haluavat käydä testissä, myöntää Tegnell Dagens Nyheterissä.
Tegnellin mielestä valtakunnallisille koronarajoituksille ei kuitenkaan ole tarvetta.
Jutun lähteenä on osittain käytetty nettisivua tegnellcitat.se ja Expressenin juttua Tegnells fel om viruset. Så blev verkligheten.