Osaatko sinä ratkoa kuvan perusteella, mitä Jesse Laakson pitää ostaa kaupasta? Jesse Laakso sai vaimoltaan Anne Kantolalta kauppalistan hoidettavaksi ja samalla pienen pähkinän purtavaksi.

Jesse Laakso jakoi kuvan kauppalistasta suositussa Ei menny niinku Strömsössä -Facebook-ryhmässä ja sadat ihmiset arvuuttelivat hänen ostoksiaan.

Päivitys keräsi yli 6 000 tykkäystä. Pirkkalalainen pariskunta on yllättynyt huomiosta.

– Olin yllättynyt, kuinka valtava somemyllytys meille niin arkisesta hupsuttelusta syntyi. Post it -laput hassuine viesteineen ovat meidän juttumme, sellainen arjen piristys. Oli ihana huomata, miten ryhmän jäsenet innostuivat yhdessä kilpaa arvuuttelemaan oikeita ostoksia, Anne Kantola sanoo.

Jesse Laakso sanoo, että moni epäili kauppalapun johtuvan siitä, että miehelle pitää vääntää rautalangasta, ettei kaupasta tule vääriä tuotteita. Heidän kohdallaan kyse on arjen hassuttelusta. Kauppalapun tekoon osallistui myös kymmenvuotias poika.

– Haluamme tehdä asiat hieman eri lailla. Olemme vaimon kanssa täysin samalla aaltopituudella, joten kauhean hankalaa listan kryptauksen poisto ei ollut, Jesse Laakso sanoo.

Olen onnekas, että rinnallani on mies, joka osaa arvostaa tällaistakin rakkauden osoitusta. Anne Kantola

Keijun yhdistäminen englanninkieliseen Fairyyn oli arvoitus, josta Laakson oli vaikea päästä jyvälle. Hän yritti etsiä tuotetta leluhyllyltä, mutta joutui soittelemaan vinkkejä.

Toisen kerran Jesse Laakson piti soittaa vinkkejä lehtihyllyltä.

– Selvisi iskulause BANG ja lika on poissa. Valo välähti ja menin puhdistusainehyllylle. Kauppareissun kokonaiskesto taisi olla reilu tunti itsepäisyyden vuoksi, Laakso kertoo.

Vastaukset kauppalistaan ovat tämän jutun lopussa.

Suurin osa pariskunnan somessa saamasta palautteesta oli positiivista, mutta etenkin osa miehistä suhtautui Anne Kantolan mukaan negatiivisesti.

– Yllätyin, kuinka moni mies suhtautui lappuun negatiivisesti, tyyliin ”olisin ostanut laatikon kaljaa ja hakekoot itse ostoksensa”. Olen siis onnekas, että rinnallani on mies, joka osaa arvostaa tällaistakin rakkauden osoitusta.

Sähköiset kauppalistat vetävät

Kauppalistat pitävät pintansa, vaikka moni suomalainen on vaihtanut jo digitaaliseen kauppalistaan.

Keskon K-ruoka-mobiilisovelluksessa on jo yli 500 000 käyttäjää. Viikottaisia kävijöitä on yli 150 000. Digitaalinen ostoslista on Keskon mukaan yksi suosituimmista palveluista sovelluksessa. Asiakas voi saada usein ostamansa tuotteet helposti ostoslistalle.

S-ryhmän Foodie-palvelulla on yli 300 000 käyttäjää kuukaudessa. Palvelussa voi tehdä ostoslistan haluamaansa myymälään.

En edes muista, mistä moinen idea tuli piirtää kauppalista. Kaikki pyytämäni kuitenkin kaupasta sain. Marjo Riihimäki

SOK:n kehityspäällikkö Jarkko Vippola sanoo, että sähköisen ostoslistan etu on, että siihen voi lisätä juuri sen tuotteen, minkä haluaa, eikä ainostaan ketsuppia, kahvia tai leipää.

– Uskomme siihen, että sähköiset kauppalaput tulevat yleistymään vuosi vuodelta. Palvelussamme on myös reseptejä, joiden sisällöt voi lisätä ostoskoriin. Tämä on toinen toiminto, jonka uskon nostavan digitaalisten kauppalappujen suosiota, Vippola sanoo.

Myös Lidlillä voi tehdä verkkosivuilla sähköisen kauppalistan.

Löydetyt kauppalaput -ryhmä

Kirjoitetuilla kauppalapuilla on omat kannattajansa. Löydetyt kauppalaput -Facebook-ryhmässä on peräti 11 300 ihmistä. Ihmiset jakavat siellä kuvia löytämistään ostoslistoista.

Mikkeliläinen Marjo Riihimäki luottaa perinteiseen kauppalistaan. Hänen mukaansa se on toimiva ja hauskakin.

Myös Riihimäki pyysi kumppaniltaan kauppatarpeita piirretyllä kauppalistalla. Lapussa on piirrettynä majoneesitarpeet, hampurilaiseen juustoa ja kokkausjuomat.

– En edes muista, mistä tuli idea piirtää moinen kauppalista. Kaikki pyytämäni kuitenkin kaupasta sain, Riihimäki kertoo.

Riihimäen mukaan pariskunta käy kaupassa mieluiten yhdessä. Jos toinen on töissä, se käy, kumpi ehtii.

Kellokoskella asuvan Anne Pyykön perheessä on seitsemän jäsentä, joten kauppalistat ovat suuria.

– Kauppalaput eivät sinänsä aiheuta mitään keskusteluja meidän perheessämme, koska minä teen itse kauppalistan ja päätän, mitä ostetaan ja syödään, Pyykkö naurahtaa.

Eräänä päivänä Pyykkö oli tehnyt listan ja jättänyt sen ruokapöydälle. Mies päätti tehdä pienen jekun vaimolleen ja muokkasi tuotteita listalla.

– Ostoslista muuttui astetta vaikeammaksi.

Kotkalainen Kira Rupponen oli sairaslomalla ja mies joutui käymään kaupassa. Kaupasta ei tullut kaikkia Rupposen pyytämiä tavaroita.

– Sitten koska a. olin tylsistynyt, b. rakastan kuvataidetta ja c. parisuhteeseemme kuuluu hyväntahtoinen kettuilu, taiteilin lapun.

Miehelle oli virnuiltu kaupassa, mutta Rupponen sai kaiken listalla olevan - paitsi piparit. Tosin mies toi suklaan lisäksi muutakin herkkua.

Miten Jesse Laakson lopulta kaupassa kävi? Hän sai tuotua kaikki ostokset vaimolta saamiensa vihjeiden mukaan.

Tässä vastaukset:

Lihaliemikuutio
Fairy-käsitiskiaine
Huuhteluaine
Cillit BANG
Tolu-suihkepullo
Omena
Maizena-jauho
Hammastahna
Granaattiomenamehu
Thousand Island -salaattikastike
Suklaalevy
Dove-deodorantti
L'Oréal Men Expert -deodorantti

Se iskee rajusti muutaman kerran vuodessa. Kaiken nielevä siivousraivo.

Pelkkä paikkojen järjestely, pölyjen pyyhkiminen, lattioiden luutuaminen tai mattojen imuroiminen eivät enää riitä. Koko huusholli on käännettävä ympäri.

– Tunnen raivon taas nousevan, kun katson täysiä kaappeja. Ne ovat luultavasti kohta tyhjät. Kun raivo on pahimmillaan – tai parhaimmillaan – huonekalutkin lähtevät talosta, kajaanilainen Satu Brusin kertoo nauraen.

Brusin sanoo siivonneensa samalla tavalla aina. Kun paikkoja ruvetaan putsaamaan, se tehdään kunnolla.

– Samalla siinä vapautuu energiaa ja ajatukset selkenevät. Tulee levollinen ja rauhallinen olo, kun raivokohtaus on ohi, Brusin kertoo.

Tyyli on tarttunut myös tyttäriin, vaikka nuorempana he pitivät tapaa ikävänä. Varsinkin loma-aikana äidillä oli ylimääräistä aikaa ja energiaa käytettävissään siivoamiseen.

– Uskon, että se oli lapsista melkoisen ahdistavaa. Monesti he kysyivät, kuinka pitkään olen vielä lomalla. Kun kerroin, että pari kolme päivää enää, lapset olivat hyvin huojentuneita. Nyt huomaa, että jokainen tyttäristä on perinyt saman piirteen. Heillekään siivoaminen ei ole pelkästään järjestelyä, Brusin kertoo.

Siivousraivon iskiessä Brusin saa paljon enemmän aikaiseksi kuin tavallisen viikkosiivouksen aikana. Työ sujuu tehokkaammin.

– Tulosta tulee paljon paremmin. Silloin ei jäädä miettimään, vaan kaikki on saatava valmiiksi. Jos siivous jää puolitiehen, se jää vaivaamaan, Brusin kertoo.

Mieltään voi aina huijata

Pelkkä raivo ei auta, vaan se rajoittaa toimintaa. Hyvällä mielellä tekeminen on huomattavasti tehokkaampaa kuin kiukulla ja raivolla, sanoo psykologi Satu Pihlaja.

– Kiukun ja raivon voi kuitenkin jalostaa tekemisen energiaksi. Monet osaavat tämän taidon. Jos joku asia harmittaa, koska se pitää tehdä, harmituksen saa käännettyä mielessään voimavaraksi.

– Emme tule yleensä tekemisestä ärtyisäksi. Päinvastoin. Tekemisestä ja aikaansaamisesta tulee aina hyvä mieli, Pihlaja jatkaa.

Kun raivo on pahimmillaan – tai parhaimmillaan – huonekalutkin lähtevät talosta. Satu Brusin

Ihmisen mieli vastustaa kaikkea, mikä tuntuu pakottamiselta. Sen takia tavoitteet kannattaa Pihlajan mukaan aina muotoilla positiivisen lähestymistavoitteen muotoon.

Jos koko asunnon siivoaminen tuntuu epämieluisalta kerralla, kannattaa urakka jakaa osiin.

– Meidän on aina helpompi aloittaa tehtäviä, jotka ovat mieluisia. Törmään tähän joka kerta, kun palaan väitöskirjani ääreen. Pilkon sen heti pienemmiksi palasiksi, ja luon itselleni positiivisen mielikuvan siitä, mihin olen ryhtymässä, Pihlaja kertoo.

Siivoamista kannattaa myös suunnitella niin, että se on miellyttävää itselle. Pihlaja siivoaa itse useimmiten lauantaiaamulla, kun on nukkunut rauhassa ja herännyt ilman herätyskelloa.

– Kun siivoaa levänneenä ja hyvällä mielellä, säästyy siltä ristiriidalta itsensä kanssa, että joutuu pakottamaan itsensä. Syön rauhassa aamupalaa ja laitan sen jälkeen kotia kuntoon. Olen huomannut olevani tehokkaampi, kun palkinto tulee ensin, Pihlaja naurahtaa.

Euforinen tunne kannattelee viikkoja

Pölynimuri on valmiina eteisessä. Yläkerrassa on toinen mokoma. Imurin johdon on oltava riittävän pitkä, jotta sillä pääsee joka nurkkaan. Kun Satu Brusin on puunannut oman kotinsa, siivoaa hän ystäviensä asuntoja. Matot jynssätään juuriharjalla ja ikkunat pestään pesuaineella ja lastalla.

– Ihmiset ostavat höyrypesureita ja ikkunanpesureita, mutta parin käyttökerran jälkeen ne ovat myynnissä. Käsin tekemällä näkee heti työnsä jäljen. Se on terapeuttista. Ei tarvitse ajatella mitään, kun pesee ikkunoita.

Pilkon sen heti pienemmiksi palasiksi, ja luon itselleni positiivisen mielikuvan siitä, mihin olen ryhtymässä. Satu Pihlaja

Raivoisasta siivoamisesta tuleva euforinen tunne kestää viikkoja.

– Nautin siitä tuloksesta, kun kaikki ylimääräinen on totaalisesti hävitetty. Mikään ei pistä silmään, mikään ei vaivaa tai ärsytä. Tavarat ovat kohdallaan ja niitä on vähän, Bursin kertoo.

Siivoaminen ilman pienintäkään kiukkua on Brusinin mielestä tavallista tekemistä. Se ei tunnu juuri miltään, siitä ei saa mitään.

– Maton imuroiminen ei tunnu yhtä hyvältä, kun riipaiset maton, viet sen pihalle, tamppaat sitä ja tuuletat sen kunnolla. Se antaa paljon enemmän, kun teet sen alusta loppuun ihan eri tavalla, Brusin naurahtaa.

Brusin on ollut parikymmentä vuotta Kajaanin kaupungin puistotyöntekijänä. Hän epäilee, että siivousvimma tulisi esiin useammin, jos hän ei saisi purkaa energiaansa työpaikalla.

– Töissä ei ole sen parempaa vuodenaikaa kuin kevät, koska silloin saa siivota urakalla. Olen sanonut alusta lähtien esimerkiksi kesätyöntekijöille, että älkää ottako paineita siitä, millä vauhdilla minä teen. Teen omalla tyylilläni, vähän raivon vallassa vetelen menemään, Brusin hymyilee.

Helsinkiläinen yksityinen lääkärikeskus MedFin teki pari vuotta sitten uuden aluevaltauksen: poikien ja miesten ei-lääketieteelliset ympärileikkaukset.

– Kysyntä kasvoi nopeasti, vaikka emme panostaneet mainontaan. Viime vuonna teimme jo 90 leikkausta, sanoo MedFinin ylilääkäri Valeria Dansson.

Palaute asiakkailta on ollut kiittävää. Syy on se, että poikien ympärileikkauksia tekevistä lääkäreistä tuntuu olevan Suomessa pulaa.

– Saamme paljon kiitoksia. Useimmiten siitä syystä, että muuten asiakkaat matkustaisivat kotimaahan tai Ruotsiin, mikä on hankalaa perheelle.

Syy kysynnän kasvuun on todennäköisimmin kasvava maahanmuutto islaminuskoisista maista, Dansson arvioi.

– Usein isä ja äiti ovat Suomeen muuttaneita, tai sitten pariskuntia, joissa mies on maahanmuuttaja ja nainen suomalainen.

Soittokierros pääkaupunkiseudun rukoushuoneisiin vahvistaa luulon: kyselyt leikkauksia tekevistä lääkäreistä eivät ole harvinaisia.

– Tilanne on näin, että seurakuntalaisilla on tosiaan ollut ongelmaa. Aika paljon mennään Ruotsiin. On käytetty juutalaista rouvalääkäriä, mutta hän on jäänyt eläkkeelle, kertoo Gölten Bedretdin Helsingin tataarimoskeijasta.

Leikkausten kysynnän kasvun vahvistaa myös Suomen islam-seurakunnan ulkoasiainvastaava Abdi-Hakim:

– Ihmiset kyselevät, että onko lääkäreitä. Joskus järjestetään, joskus ei löydy, se on todella hankalaa.

– Koska tarjonta Suomessa kyseiselle toimenpiteelle on tällä hetkellä huono, vievät monet vanhemmat lapsensa ulkomaille, kuten Ruotsiin, Tanskaan, Englantiin tai Lähi-idän maihin, sanoo helsinkiläisen Resalat islamilainen yhdyskunnan imaami Abbas Bahmanpour.

Leikkaaminen poikii soittoja poliisilta, vaikka laki ei niitä kielläkään

Poikalapsen esinahan poistaminen osittain tai kokonaan on ollut vuosituhansien ajan islamin ja juutalaisuuden perinteitä. Perinne ei kuitenkaan liity vain uskontoon. Poikien ympärileikkaus on yleinen toimenpide esimerkiksi Yhdysvalloissa, Filippiineillä ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Alaikäisten poikien ei-lääketieteellisistä ympärileikkauksista ei ole Suomessa erillistä lainsäädäntöä. Viimeksi aiheeseen etsittiin oikeuden linjaa vuonna 2008. Tuolloin oikeus katsoi, että tehty ympärileikkaus mahdollisesti täytti pahoinpitelyn tunnusmerkistön. Syytettynä ollutta äitiä ei kuitenkaan tuomittu, koska leikkaus oli tehty "huoltajansa uskontoon liittyvistä syistä ja se oli suoritettu lääketieteellisesti asianmukaisella tavalla aiheuttamatta lapselle tarpeetonta tuskaa".

Suomalaisten enemmistö kuitenkin vastustaa alaikäisten poikien ei-lääketieteellisiä ympärileikkauksia, mukaan lukien Lääkäriliitto. MedFinin ylilääkäri Valeria Dansson on asiasta tietoinen. Heidänkin tekemänsä leikkaukset ovat poikineet pari puhelua poliisilta.

– Lapsi oli kertonut kaverilleen, että hänelle oli tehty leikkaus, jonka jälkeen kaveri kertonut siitä vanhemmilleen, jotka olivat tehneet rikosilmoituksen poliisille. Meidän piti vain selvittää poliisille, missä olosuhteissa leikkaus oli tehty.

Dansson uskoo, että vastustusta selittää osakseen tietämättömyys. Rikosilmoitusten tekijät tuskin tiesivät, että lääkärin asianmukaisissa tiloissa tekemä ympärileikkaus on Suomessa sallittu. Poikien ympärileikkaukset saatetaan myös sekoittaa tyttöjen sukuelinten silpomisiin, Dansson sanoo.

– Se on eri asia, hirveä juttu. Pojan ympärileikkaus on lapselle pikemminkin stressaava kuin kivulias toimenpide. Lisäksi ihmiset ajattelevat, miksi lapsi ei saa päättää, leikataanko vai ei, Dansson pohtii.

Helsingin shiiamuslimiyhteisön imaami Abbas Bahmanpour uskoo, että vastustus johtuu myös osaltaan vähemmistöjen syrjinnästä.

– Erilaisilla lakialoitteilla halutaan kieltää muslimien uskonnonharjoitusta, kuten huiveja, minareetteja. Tämä sopii osaksi sitä trendiä, Bahmanpour sanoo.

Nykyisin leikkauksia tekevillä yksityisillä lääkäreillä on oltava asianmukainen pätevyys ja hygieeninen leikkaustila. Lisäksi leikkausta ei saa tehdä ilman molempien vanhempien suostumusta.

Lääkärikeskus MedFinillä operaatio maksaa 600–700 euroa ja sen maksavat vanhemmat itse. Julkisissa sairaaloissa leikkauksia ei tehdä. Helsingin shiiamuslimiyhteisön imaami Bahmanpourin mielestä asian laita tulisi muuttaa. Suomessa asuu tällä hetkellä noin 60 000 muslimia, ja määrä kasvaa nopeasti.

– Islaminuskoisten määrä kasvaa Suomessa ja siten myös leikkausten kysyntä. Olisi hyvä, että se olisi vaivatonta ja turvallista suorittaa kotimaassa, Bahmanpour sanoo.

On kuitenkin mahdollista, että kulttuurien kohtaaminen johtaa päinvastaiseen lopputulokseen, eli leikkaukset kieltävään lakiin. Siitä ei seuraisi käytännössä muuta kuin muslimien syrjäytymistä yhteiskunnasta, Bahmanpour uskoo.

– Tuskinpa perinteestä luovuttaisiin. Käytännössä niitä vain tehtäisiin ulkomailla, kuten nytkin.

Etelä-Korean ja Pohjois-Korean johtajat ovat ilmoittaneet tavoitteekseen rauhansopimuksen historiallisessa huippukokouksessaan. Maat ovat edelleen teknisesti sotatilassa vuonna 1953 päättyneen Korean sodan jäljiltä.

Pohjois-Korean Kim Jong-un ja Etelä-Korean Moon Jae-in toistivat myös tavoitteen Korean niemimaan ydinaseriisunnasta.

Lausunnon mukaan Korean niemimaalla alkaa rauhan aikakausi. Koreat ilmoittivat, että kaikki "vihamieliset toimet" maiden välillä lopetetaan maalla, merellä ja ilmassa.

Pohjois- ja Etelä-Korean julkilausuman pääkohdat:

– Tavoitteena täydellinen ydinaseriisunta Korean niemimaalla,

– Rauhansopimuksen solmiminen ja sotatilan päättäminen,

– Kommunikaatiotoimiston perustaminen Pohjois-Korean Kaesongiin,

– Perheidenyhdistämisohjelman aloittaminen uudelleen,

– Maiden johtajien säännölliset tapaamiset

– Propagandatoimien lopettaminen raja-alueella

Koreoiden välisiin rauhanneuvotteluihin osallistuvat jatkossa mahdollisesti Yhdysvallat ja Kiina.

Johtajat sopivat säännöllisestä yhteydenpidosta

Kim Jong-un ja Moon Jae-in allekirjoittivat julkilausuman, jonka jälkeen he astuivat yhdessä puhujanpönttöjen taakse ja kertoivat kokouksen tuloksista.

Pohjois-Korean johtaja Kim lupasi olla toistamatta menneisyydessä tehtyjä virheitä. Hän sanoi korealaisten olevan yhtä verta ja kansoja, jotka eivät voi elää erillään.

Kimin mukaan tällä kertaa Koreat pääsevät sopimukseen toisin kuin aikaisemmin.

Moon kertoi matkustavansa syksyllä Pohjois-Koreaan jatkamaan neuvotteluja.

Johtajat sopivat säännöllisestä yhteydenpidosta. Koreat sopivat myös avaavansa yhteystoimiston Kaesongin kaupunkiin pohjoisen puolella.

Korean sodassa 1950-1953 eri puolille rajoja jääneiden perheiden tapaamisia jatketaan.

Trump: Hyviä asioita tapahtuu, mutta aika näyttää

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kommentoinut Koreoiden tapaamista Twitterissä.

Hänen mukaansa Koreoiden tapaaminen on historiallinen viime vuoden ohjus- ja ydinkokeiden jälkeen. Trumpin mielestä nyt tapahtuu hyviä asioita, mutta vasta aika näyttää lopputuloksen.

Hän jatkoi vielä kommentointiaan toteamalla, että Korean sota on loppumassa. Trumpin mukaan yhdysvaltalaisten tulee olla ylpeitä siitä, mitä Koreassa nyt tapahtuu.

Venäjä: Positiivisia uutisia

Venäjä kiitteli huippukokouksen tuloksia pian julkilausuman jälkeen. Kremlin mukaan uutiset olivat hyvin positiivisia.

Venäjällä ei myöskään ole mitään sitä vastaan, jos Yhdysvaltain presidentti ja Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un tapaavat suunnitelmien mukaisesti.

Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi, että kaikki edistys Korean niemimaan rauhan eteen on tervetullutta.

Myös Kiina on ylistänyt tuloksia. Kiinan mukaan Koreat osoittivat rohkeutensa.

Kiina toivoo, että neuvotteluissa on nyt päästy käännekohtaan, jonka kautta saavutetaan vakaus Korean niemimaalle.

Japanikin yhtyi kehuihin. Pääministeri Shinzo Abe kiitteli tuloksia ja sanoi odottevansa, että Pohjois-Korea osoittaa konkreettisesti pitävänsä lupauksensa.

Historiallinen huippukokous järjestetään demilitarisoidulla alueella Panjumnonin Etelä-Korean puolella.

Johtajien tapaaminen päättyy juhlaillalliseen.

Lisää aiheesta:

Koreoiden johtajat istuttivat "rauhanpuun" ja jutustelivat leppoisasti kahden kesken

Analyysi: Kimiltä ja Moonilta tarvitaan enemmän kuin kauniita sanoja – Nuudelijutustelu luo mielikuvaa ystävyydestä, mutta ei riitä rauhaan

Koreoiden johtajat kohtaavat – Pohjois-Korean johtaja ylittää linnoitetun rajalinjan ensimmäistä kertaa

Aiheesta muualla:

North and South Korean leaders hold historic summit

Korean talks: What will come from Kim-Moon meeting?

Lukuisille Ylen radiouutisten kuuntelijoille vuosikymmenten aikana tutuksi tullut Aimo Nikulainen on kuollut. Nikulainen oli yksi Ylen pitkäaikaisimpia radiouutisten ankkureita.

Myös lempinimellä Aiski tunnettu Nikulainen oli pitkän linjan radiotoimittaja. Häntä kuultiin ensimmäisiä kertoja Yleisradion kanavilla vuonna 1966 ja hän toimi lukijana radiouutisten lähetyksissä 2000-luvun alkuun saakka.

Nikulainen jäi eläkkeelle vuonna 2012. Ennen eläkkeelle siirtymistään hän toimi Ylessä uutispäällikkönä. Viime kerran häntä kuultiin radiotaajuuksilla syyskuussa 2015, kun Ylen radiouutiset juhlisti 50-vuotispäiväänsä.

Kuulijoiden mieleen Nikulainen on voinut jäädä varsinkin Siilinjärvellä 1978 tapahtuneen Rissalan lento-onnettomuuden raportoinnista. Nikulainen oli ensimmäisenä toimittajana paikalla raportoimassa onnettomuudesta, jossa kuolivat kaikki lennolla olleet 15 ihmistä.

Grillin oston kulta-aika on käsillä. Kaasu on suomalaisgrillaajien ykkösvalinta, mutta hiili- ja brikettigrillien suosio on kasvussa. Parin viime kesän varsinainen nousija Suomessa on ollut kamado-grilli eli keraaminen hiiligrilli, jossa lämpö säilyy pitkään.

Kyse on monelle koulukunnasta: toisten mielestä ruoka vaatii hiiligrillistä saatavan savun aromin. Toiset arvostavat kaasun nopeutta ja kätevyyttä.

– Hiiligrillauksen virhe on, että ruoka on usein jo syöty siinä vaiheessa, kun hiillos on parhaimmillaan, nauraa Arto Keski-Petäjä Kokkolan K-Raudasta.

Grillien suurimmat tai viritellyimmät mallit maksavat jo lähelle 5000:tä euroa. Sellaisia Keski-Petäjä myy vain yhden, kaksi vuodessa. Vastaavasti perinteisiä pallogrillejä myydään samassa liikkeessä useita kymmeniä kesässä.

Pienemmälläkin pärjää, sillä grillaamisen päätarkoitus on tehdä hyvää ruokaa, muistuttavat keittiömestari ja Keski-Pohjanmaan ammattiopiston lehtori Vesa Saarinen Kokkolasta sekä keittiömestari, Stadin ammattiopiston lehtori Tatu Lehtovaara, joka on julkaissut useita kirjoja, myös grillausoppaan.

1. Valitse grilli tarpeen mukaan

Ensin pitää miettiä mikä on maali ja vasta sen jälkeen valita reitti, tiivistää keittiömestari, grillauksen asiantuntija Tatu Lehtovaara.

– Jos on mökillä ja tähtää siihen, että kolmen päivän päästä syödään, voit valita barbeque-tyylin, jossa valellaan ja grillataan tuntikausia. Jos taas kokkaat perheelle rivitalon takapihalla, valitse kaasu. Ja piknikille pieni hiiligrilli, Lehtovaara yksinkertaistaa.

Hänen mukaansa monella onkin nykyään kaksi grilliä: kaasumalli arkikäyttöön ja hiiliversio niihin hetkiin, kun on enemmän aikaa fiilistellä.

Hyvän ruuan teko onnistuu Lehtovaaran mukaan monen parjaamassa sähkögrillissäkin, jos siinä on tarpeeksi tilaa ja lisäominaisuuksia.

Hiiligrillin nimeen vannovat vetoavat savunmaun merkitykseen. Kokkolalainen keittiömestari ja lehtori Vesa Saarinen siirtyi kaasusta hiileen ja keraamiseen kamado-grilliin vuosia sitten. Hän pitää savunmakua olennaisena osana grillaamista. Sekä kaasu- että hiiligrillissä onnistuu kyllä kaiken grilliruuan valmistaminen, mutta kyse on nyansseista.

– Pihveistä ja jauhelihaburgereista tulee hiiligrillissä aivan erimakuisia. Nestesavut ja vastaavat eivät todellakaan ole minun juttuni!

Lehtovaara muistuttaa, että kaasugrillissäkin syntyy jonkin verran savua, kun kokatessa tippuva rasva syttyy palamaan. Toisaalta avonaisessa hiiligrissä savunmaku voi jäädä minimaaliseksi. Broilerin rintafileeseen hiiligrillikään ei ehdi paljon makua antaa, kun taas kokonaisessa kalassa ero on suurempi.

2. Katso tehoja varsinkin, jos grillaat paljon lihaa

Kaasugrilleistä mainitaan usein teho, mutta kannattaa selvittää, mitä sillä tarkoitetaan: isompaa määrää polttimoita vai polttimon tehon kasvua.

Riittävä teho polttimoa kohti on Tatu Lehtovaaran mukaan 5 kilowattia. Jos siis 4-polttimoisen kaasugrillin kokonaisteho on 12 kW, jokainen polttimo on hieman alitehoinen.

Vesa Saarinen vahvistaa, ettei polttimoiden määrä ole niin tärkeä kuin kilowattilukema.

– Tehoton kaasugrilli on aika iloton.

Toisaalta tehon tarve riippuu sekin käytöstä: kypsentäminen hoituu pienellä teholla ajan kanssa, kovat tehot tarvitaan lähinnä ruskistamiseen.

– Ja jos grillaa lähinnä kasviksia, pärjää pienitehoisellakin grillillä. Kaksi kiloa porsaanniskaa vaatii sitten enemmän, sanoo Lehtovaara.

Kun grilli on riittävän kuuma, liha ei tartu kiinni. Myös kala vaatii korkean lämpötilan.

Lehtovaaran mukaan hinta kulkee usein käsi kädessä laadun kanssa, eivätkä halvimpien versioiden metallitangot juuri varaa lämpöä. Niissä ei myöskään riitä potku talvigrillaamiseen, sillä ulkoilma jäähdyttää ne liian helposti.

3. Hyödynnä erilaiset lämpötilat ja epäsuora lämpö

Grillejä voidaan mainostaa myös maksimilämpötilalla, joka yltää jopa 400 asteeseen. Tatu Lehtovaara muistuttaa, että ritilän ja kannen alla olevan ilman lämpötilat ovat kaksi eri asiaa. Jos kaikki polttimot eivät ole päällä, sisällä on monia lämpötiloja.

Kaasugrillissä eri polttimoilla voidaan rakentaa erilaisia lämpötila-alueita. Tarvittaessa voi hyödyntää yläritilää. Lehtovaara kannustaa vahvasti käyttämään epäsuoran lämpöä lihan ja kalan kypsentämiseen sen sijaan, että ruuan kypsentäisi suoraan grillin päällä. Epäsuorassa lämmössä kypsentäminen pitää lihan mehevänä.

Hiiligrillissä erilaisia tehoja ja lämpötiloja saa aikaan jakamalla erilaisilla telineillä hiilet esimerkiksi kehäksi, keskittämällä ne toiseen reunaan tai rajaamalla muuten.

Kamadoissa epäsuoraa lämpöä saa aikaan myös keraamisten levyjen avulla. Silloin ruoka ei pääse palamaan niin helposti, vaikka lämpötila olisi korkeakin.

Keittiömestari Vesa Saarinen muistuttaa, että ruuan esikypsentäminen vähentää palamisen ja kuivumisen riskiä. Esimerkiksi kanankoivet voi hauduttaa matalassa lämmössä ennakkoon ja ottaa grillissä niihin vain pinnat.

400 asteen lämpöä grillaamiseen ei tarvita. Saarinen käyttää sitä kuitenkin esimerkiksi pizzan paistoon, ja ensi kesänä tavoitteena on ottaa haltuun leivänteko omassa kamado-grillissä.

Ajonopeuksien lisääntynyt valvonta on pitkälti nostanut valtion rikesakkotuloja jo tuntuvasti yli sen, mitä hallitus aloittaessaan arveli saavansa kerättyä kasaan korottamalla rikesakkoja reilusti.

Tuomitut rikesakot nousivat viime vuonna jo 50 miljoonaan euroon, kun aiottujen rikesakkokorotusten oli arvioitu nostavan vuosituoton 38–45 miljoonaan euroon.

Lisääntynyt nopeusvalvonta näkyy etenkin rikesakkomäärissä. Sipilän hallituksen aloitusvuonna 2015 niitä kirjattiin 178 000, viime vuonna 272 000, nousua 53 prosenttia.

– Automaattisten nopeusvalvontakameroiden määrä on kasvanut moninkertaiseksi muutamassa vuodessa. 2014 niitä oli 40, nyt 120. Myös henkilökuntaa on palkattu tuntuvasti lisää automaattiseen nopeusvalvontaan, sanoo poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja, ylikomisario Dennis Pasterstein.

Lisäksi vuonna 2016 voimaan tullut rikesakon puuttumiskynnyksen lasku yhdellä tuntikilometrillä 8 km/h:sta 7:ään on osaltaan nostanut rikesakkomääriä.

Lisämiljoonia on ropissut myös hallituksen aikaisen, ensimmäisen rikesakkokorotuksen voimaantulosta syyskuussa 2015.

Se nosti ylinopeuden rikesakkohaarukan 140–200 euroon, kun sitä ennen selvisi puolta halvemmalla, 70–115 euron rikesakolla.

Keväällä 2016 ylinopeuksien rikesakkohaarukan piti hypätä vielä 175–285 euroon, mutta lakiesitys kaatui perustuslaillisiin ongelmiin. Yli 90 prosenttia rikesakkotuotoista kertyy ylinopeuksista

Sakkotulot laskeneet

Päiväsakoilla kuitattavat, rikesakkoa vakavammat rikkomukset eivät sakkotuottoina tuottaneet viime vuonna enää kuin puolet siitä, mitä hallitus kaavaili alkumetreillään.

Hallitusohjelmassa kaavailtiin sakkotuottoihin 50–60 miljoonan euron vuosittaisia lisätuloja aiempaan verrattuna, mutta tuomitut sakot jäivät viime vuonna 50 miljoonaan euroon. Summa on pudonnut 10 miljoonaa euroa parissa vuodessa.

Aukko johtuu pitkälti hallituksen mönkään menneestä sakkohankkeesta. Lakiesityksen mukaan päiväsakkojen piti kaksinkertaistua 2016, mutta esitys törmäsi perustuslakiin. Korotusta ei voinut perustella pelkällä valtion rahapulalla, vaan siihen olisi pitänyt saada liitettyä esimerkiksi liikenneturvallisuutta.

Niinpä sakon laskukaava on pidetty ennallaan pääministeri Juha Sipilän (kesk.) vetovuorolla. Keskimääräinen sakko on viime vuodet pyörinyt noin 300 eurossa.

Lisääntynyt liikennevalvontakaan ei ole heijastunut sakkotuloihin. Esimerkiksi automaattisen ylinopeusvalvonnan sakkomäärät ovat pysyneet samoissa monta vuotta. Niitä mätkäistiin viime vuonna noin 14 000 eli 5 prosenttia sakkojen ja rikesakkojen yhteismäärästä.

Päiväsakoille mennään, kun ylinopeutta on vähintään 21 km/h. Sitä alemmat ylinopeudet hoituvat rikesakolla tai huomautuksella.

Yle Radio 1:n Ykkösaamussa haastatellun aseasiantuntija Arto Pulkin mukaan Suomen tuleva hävittäjähankinta ratkaistaan käytännössä kahden tarjolla olevan hävittäjän, yhdysvaltalaisen Lockheed Martin F-35:n ja ruotsalaisen Saab Gripen E:n välillä.

Puolustusvoimat lähettää tänään perjantaina tarjouspyynnöt viidestä hävittäjämerkistä, joista valittava korvaa nykyiset Hornet-hävittäjät 2020-luvulla. Puolustusvoimien tavoitteena on ostaa 64 hävittäjää. Koneiden hankintahinnaksi on arvoitu 7–10 miljardia euroa.

– Sekä Eurofighter Typhoon että Rafale ovat selkeästi vanhempaa teknologiaa, ja niiden tuotanto on loppuvaiheessa. Ja kaksi päivää sitten Airbus ja Dassault ilmoittivat, että he kehittävät nyt seuraavan sukupolven järjestelmää, Pulkki toteaa.

Airbusin Eurofighter Typhoon on brittiläinen, Dassault Rafale ranskalainen hävittäjä. Viidentenä tarjouskilpailussa on mukana Suomen nykyisten hävittäjien toimittaja Boeing F/A-18 Super Hornet -koneella.

F-35 on teknisesti muita edellä, mutta kallis

Pulkki kuvaa ykkösvaihtoehdoiksi nostamiaan Lockheed Martinin F-35- ja Saab Gripen E -koneita tekniseltä varustelultaan muuten saman tasoisiksi, mutta Lockheed Martinin hävittäjän kyky piiloutua tutkilta on omaa luokkaansa. Viidestä tarjolla olevasta hävittäjästä Lockheed Martin tulisi kuitenkin selvästi kaikkia muita vaihtoehtoja kalliimmaksi.

Lockheed Martinin kyky kuljettaa aseita on myös muita konemalleja heikompi, mutta sen näkymättömyys perinteisissä tutkajärjestelmissä tekee siitä konfliktitilanteissa ylivoimaisen, sanoo Pulkki.

Saab Gripenin mahdollisuuksia nostaa Pulkin mukaan halvemman hinnan lisäksi se, että kehittyvien järjestelmien myötä tutkassa näkymättömyyden eli tutkahäiveen merkitys saattaa vähetä jo koneiden hankinta-aikana. Kehitteillä on elektro-optisia järjestelmiä ja esimerkiksi lämpösäteilyn muutoksia havaitsevia passiivitutkia, joilla myös tutkahäiveteknologiaa hyödyntävät koneet voidaan havaita.

– Kovasti joudutaan pohtimaan sitä, mihin nämä järjestelmät kehittyvät. Onko F-35:n tällä hetkellä kehittynein, mutta myös kallein, ominaisuus ylivertainen esimerkiksi 15 vuoden päästä, kysyy Pulkki.

Salolainen: Hankinnassa painaa myös ulko- ja turvallisuuspoliittinen näkökulma

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen (kok.) korostaa, että teknologian ohella hankinnalla on myös ulko- ja turvallisuuspoliittinen ulottuvuus.

Salolaisen mukaan esimerkiksi Suomen Hornet-hankinnalla on jo ollut valtava merkitys siinä, että se on lähentänyt Suomea Yhdysvaltoihin ja Naton harjoituksiin. Nyt tehtävässä hankinnassa voisi olla merkitystä yhteyksissä Ruotsiin, jonka kanssa Suomella on merkittävää sotilaallista yhteistyötä. Ruotsalaiskoneen hankinta tarkoittaisi myös teollista yhteistyötä, ja ranskalaiskoneella taas olisi EU-poliittinen ulottuvuus, Salolainen luettelee.

– Suurin ulkopoliittinen ulottuvuus on Yhdysvalloilla ja Ruotsi–Suomi-yhteistyöllä. Tämä on kaikkein selkein johtopäätös, jonka voin tehdä, sanoo Salolainen.

Lue myös:

Suomi lähettää tarjouspyynnöt hävittäjistä – posti lentokonevalmistajille lähtee lähiviikkoina

Näin Suomelle kaupataan miljardien hävittäjiä – Ylen reportaasi Yhdysvaltain aseteollisuuden ytimestä

Mestaruudesta pelaavat urheilujoukkueet hankkivat usein jo etukäteen edustusvaatteet mahdollisia mestaruusjuhlia varten. Tappion jälkeen voittolippikisille ja -paidoille ei kuitenkaan ole käyttöä ja niiden näkeminen tekee usein kipeää.

Lahden Pelicansin toimitusjohtaja Tomi-Pekka Kolu kertoo, että joukkueelle hankittiin mestaruuslippikset keväällä 2012, kun Pelicans pelasi finaalisarjassa Jyväskylän Jypiä vastaan.

Mestaruus meni Jyväskylään ja Pelicans lahjoitti lippalakit hyväntekeväisyyteen.

– Muistaakseni lähetimme ne avustusjärjestön kautta Afrikkaan. Jossain Afrikan kolkassa siis luullaan, että Pelicans on Suomen mestari vuodelta 2012.

Mestaruuslippiksestä tulee häviäjälle paha mieli

Joukkueet tilaavat mestaruuslippikset etukäteen, jotta ne saadaan päähän heti mestaruuden ratkettua. Esimerkiksi Oulun Kärppien pelaajat saivat juhlahatut päähänsä heti ratkaisevan ottelun päätyttyä Tampereella torstai-iltana.

Tapparallakin oli todennäköisesti mestaruuslakit tilattuna, mutta niitä ei kaukalon laidalla näkynyt.

Valmiiksi tilatun mestaruuslippiksen näkeminen tappion jälkeen on pelaajille kova paikka. Siksi niistä pyritään pääsemään eroon nopeasti ja huomaamattomasti.

Tomi-Pekka Kolu arvioi, että osa lakeista lentää roskiin, osa jopa poltetaan. Pelicans valitsi hyväntekeväisyyden ja lahjoitti lakit eteenpäin. Suomeen niitä ei kuitenkaan haluttu jättää.

– Emme tietenkään halunneet, että ne päätyisivät jonkun käsiin.

Viime perjantaina kuolleen ruotsalaismuusikon Aviciin tyttöystävä on avautunut artistin kuolemasta Instagramissa. Hän julkaisi kuvia yhteisistä hetkistään poikaystävänsä kanssa.

Aviciin tyttöystävä Tereza Kačerová kertoo päivityksessään pystyneensä vasta nyt hyväksymään tosiasiana sen, että hänen poikaystävänsä on kuollut.

Tyttöystävän mukaan on ollut vaikea ymmärtää, että Aviciita koskevassa Wikipedia-artikkelissa aikamuoto on muutettu imperfektiin.

Aviciin tyttöystävä osoittaa tekstinsä suoraan edesmenneelle poikaystävälleen.

Kačerová kertoo yksityiskohtaisesti, miten hän meni Aviciin kuolinuutisen jälkeen tämän kotiin hengittämään viimeisiä muistoja poikaystävästään.

Ruotsalaisen Aftonbladet-lehden mukaan Avicii eli Tim Bergling löytyi kuolleena Omanin sulttaanin sukulaisen kartanosta parinkymmenen kilometrin päässä Omanin pääkaupungista Muscatista.

Aviciin vanhemmat Anki Lidén ja Klas Bergling julkaisivat torstaina avoimen kirjeen, jossa he kertoivat, ettei heidän poikansa jaksanut enää.

Aviciin kuolinsyytä ei ole vahvistettu.

Aviciin tyttöystävän Instagram-päivityksestä kertoi Suomessa ensin Iltalehti.

Korjattu 27.4. kello 13.06: Tarkennettu, ettei Berglingin kuolinsyystä ole tietoa.

Turun yliopistollisesta keskussairaalasta ilmoitettiin poliisille torstai-iltana henkilöstä, jolla oli hallussaan hengelle tai terveydelle erittäin vaarallista kemikaalia.

– Sairaalaan hakeutui henkilö, jolla oli itsetuhoisuutta. Asiaa selvitellessä kävi ilmi, että hänellä oli mukanaan potentiaalisesti hyvinkin vaarallista ainetta. Reagoidessaan se olisi voinut aiheuttaa räjähdysvaaran ja haittaa usealle ihmishengelle, kertoo sairaalajohtaja Petri Virolainen.

Hän korostaa, että kyseessä ei ollut räjähde tai pommi.

Sairaalan henkilökunta oli ottanut aineen haltuunsa ja pakannut sen asianmukaisesti. Virolainen kiittelee päivystyksen henkilökunnan ripeää toimintaa.

Petri Virolaisen mukaan päivystykseen hakeutunut henkilö ei kuitenkaan käyttäytynyt uhkaavasti. Hän oli kertonut vaarallisesta aineesta keskustellessaan henkilökunnan kanssa.

Poliisi nouti aineen sairaalasta ja toimitti sen asianmukaisesti hävitettäväksi. Aine oli peräisin henkilön työtehtävistä.

Myös kyseinen henkilö noudettiin poliisilaitokselle kuulusteltavaksi. Hänet on sittemmin vapautettu. Poliisi selvittelee, onko asiassa syytä epäillä rikosta.

Uhkatilanteisiin on varauduttu

Sairaalajohtaja Petri Virolaisen mukaan erilaisiin uhkatilanteisiin pyritään Tyksissä varautumaan ennalta.

– Kyse on hyvin paljolti koulutuksesta. Ammattilaiset joutuvat hyvinkin erilaisten tilanteiden eteen, ja onneksi osaavat toimia näissä tilanteissa oikealla tavalla.

Virolaisen mukaan torstai-illan tapaus on poikkeuksellinen.

– Jossain määrin uhkaavia tilanteita on varmasti päivittäin. Henkilökunta joutuu kohtaamaan aggressiivisia tai arvaamattomasti käyttäytyviä, sekavia potilaita. Ne tilanteet pitää pystyä ennakoimaan. Torstaisen kaltaisia tilanteita on toki harvoin.

Lisätty kello 12.58 sairaalajohtaja Petri Virolaisen kommentit.

Nettiriippuvuudesta hoidettavien määrä on kasvanut Suomessa viimeisten vuosien aikana. Ilmiön ovat havainneet tahot, jotka hoitavat erilaisista riippuvuuksista kärsiviä.

Tarkkoja lukuja suomalaisten nettiriippuvaisten määrästä ei kuitenkaan vielä ole. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ei ole vielä pystynyt kartoittamaan nettiriippuvuuden yleisyyttä tai esiintyvyyttä maassamme.

– Syy on se, että nettiriippuvuudesta ei ole olemassa vielä tarkkoja diagnostisia kriteereitä ja mittareita, joilla asiaa voitaisiin kartoittaa. Olemme kuitenkin hyvin tietoisia tästä ilmiöstä, kertoo erikoistutkija Sari Castrén THL:sta.

Ilmiö näkyy vastaanotoilla

Nettiriippuvuudella tarkoitetaan internetin hallitsematonta ja pakonomaista käyttöä.

Se aiheuttaa ihmiselle muun muassa masennusoireita, mielialahäiriöitä, tarkkaavaisuushäiriöitä ja oppimisvaikeuksia. Lisäksi nettiriippuvuudesta kärsivillä henkilöillä on diagnosoitu unihäiriöitä, päihdeongelmia ja sosiaalista sulkeutuneisuutta.

Nettiriippuvuus on jo päihderiippuvuutta pelottavampi ja vakavampi ongelma, koska internetin käyttö on integroitunut niin vahvasti osaksi nyky-yhteiskuntaa. Kaarlo Simojoki

Ilmiön ovat havainneet Suomessa terveydenhuoltoalalla monet.

Uutisia netin käytön haitoista on aiemmin kuultu lähinnä Aasiasta, mutta nyt ongelma on jo Suomessakin.

– Asian vakavuus ja laajuus alkavat hiljalleen näyttäytyä myös meillä. Olemme hyvin huolissamme tilanteesta, sanoo A-klinikan johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki.

Hänen mukaansa nettiriippuvaisten määrän kasvu näkyy jo pelkästään siinä, kuinka A-klinikoiden tarjoamien palveluiden käyttö on lisääntynyt voimakkaasti.

– Nettiriippuvuus on jo päihderiippuvuutta pelottavampi ja vakavampi ongelma, koska internetin käyttö on integroitunut niin vahvasti osaksi nyky-yhteiskuntaa, Simojoki sanoo.

Netin käyttö on monella iso osa työelämää ja vapaa-aikaa.

– Kukaan meistä ei voi olla humalassa töissä, mutta jokainen voi käyttää älypuhelinta töissä, vaikka se aiheuttaisi käyttäjälle vakavia terveydellisiä ongelmia. Se ottaa valveillaoloajasta jo hyvin merkittävän osan, toteaa Simojoki.

Ongelmaan reagoitava riittävän ajoissa

Internetin käytön haittavaikutuksiin on Suomessa havahduttu vasta hiljattain. Digitaalisuuden tuomista mahdollisuuksista on keskusteltu paljon, mutta siitä seuraavat haittavaikutukset ovat jääneet keskusteluissa toissijaisiksi.

– Nettiriippuvuutta on syytä alkaa tarkastella vakavammin kuin tähän asti. Suomessa ei ole osattu olla tarpeeksi kriittisiä, miettii Simojoki.

Simojoki painottaa, että digitalisaatiota ei pidä mustamaalata, mutta sen kanssa ei saa olla myöskään liian sinisilmäinen.

Meillä on käsissämme aikapommi. Koko koulujärjestelmämmekin digitalisoituu kovaa vauhtia. Kaarlo Simojoki

Hän on erityisen huolissaan siitä, että somemaailmaan syrjäytyneet ovat lisääntyneet koko ajan vauhdilla. Joukko käsittää jo useita tuhansia nuoria.

– Meillä on käsissämme aikapommi. Koko koulujärjestelmämmekin digitalisoituu kovaa vauhtia. Milloin meillä tulee mitta täyteen tästä kaikesta? Miten voimme tunnistaa, että netin käyttö muuttuu jollekin ongelmalliseksi, jos kaikki asiat tapahtuvat tavalla tai toisella verkkoympäristössä, pohtii Simojoki.

A-klinikan johtavan ylilääkärin mukaan kyse on enää siitä, heräämmekö näköpiirissä olevaan ongelmaan riittävän ajoissa.

Tietoisuuden lisääminen netin riskikäytöstä on yksi harvoista olemassa olevista keinoista.

– Varhaisvaiheen signaalit ovat jo olemassa. Emme voi reagoida vasta kymmenen vuoden kuluttua. Silloin on jo liian myöhäistä aloittaa, Simojoki sanoo.

Harva tunnistaa oireita

Suomen Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola vahvistaa, että haitallinen netin käyttö työllistää koko ajan yhä enemmän terapeutteja Suomessa.

Hoitoon hakeutuneet kärsivät muun muassa eriasteisesta someriippuvuudesta tai kännykkäaddiktiosta. Useissa eri tutkimuksissa älypuhelimia on kuvattu riippuvuutta aiheuttavaksi teknologiaksi.

Netti vaikuttaa olevan instant-ratkaisu ihan kaikkeen. Enää ihmisen ei tarvitse odottaa ja sietää. Aina voi paeta senhetkistä tilannetta ja löytää jotain tai jonkun. Annarilla Ahtola

Esimerkiksi sovellussuunnittelussa on vahvistettu niitä ominaisuuksia, jotka lisäävät käyttäjän rutiininomaista vilkuilua, halua käyttää puhelintaan useammin ja viipyä sovelluksen parissa kauemmin.

– Olemme seuranneet hämmentyneinä ja huolestuneina nykyistä tilannetta. Pitää muistaa, että riippuvuus on aina riippuvuus, oli kyse sitten päihderiippuvuudesta tai nettiriippuvuudesta. Se on silloin jo vakava asia, kertoo Ahtola.

Tutkimuksissa on havaittu, että nettiriippuvuuteen liittyy samalla tavoin välittäjäaineiden muutoksia kuin huumeriippuvuudessakin. Toiminnallinen riippuvuus stimuloi aivojen mielihyväjärjestelmää siinä missä aineellinen riippuvuuskin.

Monikaan älypuhelintaan aktiivisesti käyttävä henkilö ei kuitenkaan tunnista normaalikäytön ja liikakäytön rajaa.

Psykologiliiton puheenjohtaja Ahtolaa huolettaa, että erityisesti ihmisten sietokyky on madaltunut netti- ja mobiiliteknologian myötä.

– Netti vaikuttaa olevan instant-ratkaisu ihan kaikkeen. Enää ei tarvitse odottaa ja sietää. Aina voi paeta senhetkistä tilannetta ja löytää jotain tai jonkun, avaa Ahtola.

Terapiasta apua hoitoon

Sami Kivikkokangas toimii psykologina ja nuorisopsykoterapeuttina HUS HYKS Psykiatriassa. Hänen haitallisesta netin käytöstä kärsivät potilaansa ovat pääasiassa lapsia ja nuoria aikuisia.

Nuorimmat terapiasta apua hakevat ovat vasta 12-vuotiaita.

– Eri-ikäisten kanssa kiinnitetään eri tavalla huomiota hoidon tarpeeseen. Riippumatta ihmisen iästä keskeistä hoidossa on ihmisen oma suhtautuminen omaan riippuvuuteensa, sanoo Kivikkokangas.

Hoidon tavoitteena ei ole useinkaan netin käytön lopettaminen, vaan sen asettaminen kohtuuden rajoihin. Sami Kivikkokangas

Kivikkokangasta huolettaa erityisesti kehittyvässä iässä olevien lasten ja nuorten netin ongelmakäyttö.

– Hoidon tavoitteena ei ole useinkaan netin käytön lopettaminen, vaan sen asettaminen kohtuuden rajoihin, selventää Kivikkokangas.

Hänen mukaansa jokainen nettiriippuvuussuhde pitää selvittää yksilöllisesti.

Se, millainen suhde ihmisellä on ongelmaansa, määrittää lopulta sen, mistä kohtaa kannattaa tai voi ylipäänsä aloittaa hoidossa.

– Netin käyttöön voi liittyä syyllisyyttä tai häpeää. Hoitosuunnitelmassa pyritään aina muodostamaan yhdessä neuvoteltu ja hahmoteltu tavoite, johon keskitytään, sanoo Kivikkokangas.

Matalan kynnyksen apu puuttuu

Suomessa ei ole tarjolla matalan kynnyksen apua internetin ongelmakäyttäjälle.

Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi toivoo, että asialle saataisiin pikainen muutos.

– Meillä on kyllä tarjota kriisiapua, jota voi saada minkä tahansa asian vuoksi. Olisi kuitenkin hyvä, että tarjolla olisi matalan kynnyksen keskusteluapua nettiriippuvuuteen, Aalto-Matturi sanoo.

Hänen mielestään tällainen palvelu voisi edesauttaa avun hakemista ajoissa. Näin netin haitalliseen ja pakonomaiseen käyttöön voitaisiin puuttua ennen tilanteen pahentumista.

Samalla periaatteella toimii esimerkiksi Ehkäisevän päihdetyön EHYT-yhdistyksen Päihdeneuvontapuhelin. Se tarjoaa ensisijaisesti apua päihteiden ongelmakäyttäjille.

– Voisi jutella, mikä rooli netillä on tällä hetkellä elämässä. Samalla pystyttäisiin selvittämään keinoja torjua ongelmaa. Saisi myös vinkkejä, miten muut ovat toimineet samankaltaisessa tilanteessa, Aalto-Matturi sanoo.

Ehkäisevän päihdetyön EHYT-yhdistyksen toiminnanjohtaja Juha Mikkonen on Aalto-Matturin kanssa samaa mieltä.

– Olemme miettineet pitkään, pitäisikö meidän lähteä mukaan toiminnallisten riippuvuuksien hoitoon. Meidän ensisijainen työmme on tällä hetkellä rajattu päihteisiin ja rahapelaamiseen, Mikkonen sanoo.

Hän on huomannut, että some- ja nettiriippuvuuksissa matalan kynnyksen avulle olisi Suomessa tilausta.

Uusi riippuvuuden muoto

Tiedemaailmaa puhuttaa tällä hetkellä etenkin someriippuvuus ja sen terveyshaitat.

Toistaiseksi tutkittua tietoa on tarjolla vasta vähän, mutta kuva riippuvuuden vakavuudesta on selkeä: sosiaalisen median pitkäaikainen liikakäyttö on haitallista aivoille, ja se muokkaa ihmisen käyttäytymistä.

Someriippuvuudesta kärsivä ei pysty olemaan kommunikoimatta sosiaalisen median palveluissa, kuten Facebookissa, Twitterissä, Snapchatissa tai Instagramissa. Sari Castrén

– Someriippuvuudesta puhutaan tiedemaailmassa niin sanottuna ”hiljaisena addiktiona”. Siitä kärsivä ei välttämättä edes tunnista ahdistuneisuutensa syytä, selventää erikoistutkija Sari Castrén THL:sta.

Hän kertoo etenkin vanhempien hakevan apua oirehtiville lapsilleen.

– Someriippuvuudesta kärsivä ei pysty olemaan kommunikoimatta sosiaalisen median palveluissa, kuten Facebookissa, Twitterissä, Snapchatissa tai Instagramissa.

Castrén kuulee tilanteista säännöllisesti kentältä kollegoiltaan.

– Tilanne on hämmentävä, koska ongelman laajuudesta ei tarkkaan tiedetä, mutta sen olemassaolo kyllä tunnistetaan. Hoitosuosituksiakaan ei ole tarkkaan linjattu. Tämä on niin uusi riippuvuus, kertoo Castrén.

Harva tunnistaa tunnistaa someriippuvuuttaan tai kännykkäaddiktiotaan. Testaa, onko netin käyttösi hallitsematonta.

Maasydänjärven retkeilyreitistön nuotiopaikalla savu sekoittuu käristemakkaroiden tuoksuun. Kunnan työpajanuorten ryhmä on päiväretkellä. Paikka on tuttu sieviläisille ja lähikuntien nuorille.

– Täällä käytiin aikoinaan koululuokan kanssa kiertämässä järvi pitkospuita pitkin ja aika kului kuin siivillä. Kävelyreitti opasteineen oli mieluinen vaihtoehto tavalliselle koulupäivälle koulussa, kertoo parikymppinen Kari Korkeakangas.

Maasydänjärven alueella on viisi tulentekopaikkaa Metsähallituksen mailla, joista kolme ollaan näillä näkymin purkamassa. Tämän lisäksi poistuu useita pitkospuuyhteyksiä.

Säästöt kummastuttavat

Sievissä ihmetellään Metsähallituksen suunnitelmia (Metsähallitus). Kunta onkin aloittanut neuvottelut ylläpitääkseen ainakin osaa retkeilyreiteistä. Kunnan vapaa-aikasihteeri Outi Santavuori on tyrmistynyt purkusuunnitelmista.

– Toki ymmärrämme, että säästöpaineita on itse kullakin, mutta kuulostaa hurjalta että pitkospuut puretaan ja laavut hävitetään.

Maasydänjärven laavulle on matkaa Sievin keskustasta 26 kilometriä. Aluetta käyttävät kuntalaisten lisäksi Maasydänjärven matkailijat.

Sievissä toivottiin, että Metsähallitus luovuttaisi kohteet kunnalle, joka päättäisi miten reitistöjä käytettäisiin ja huollettaisiin tulevaisuudessa. Nyt reitistöjen sopimuksesta neuvotellaan.

Retkireitistöjä on rakennettu vuosikymmenten aikana ja ne alkavat nyt rapistua. Jouni Kosonen

Luontopalvelut ovat esittäneet Sievin kunnalle kummisopimusmallia. Kummisopimusmalli tarkoittaa sitä, että kunta ylläpitää ja vastaa asiakasturvallisuudesta. Metsähallitus kuitenkin omistaa reitit.

– Sitä on käytetty jo muualla ja sen pohjalta räätälöidään oma malli meille. Näillä näkymin osa matkailureiteistä jatkaa vuoden ajan, kertoo vapaa-aikasihteeri Outi Santavuori.

Rikkinäiset rakenteet poistetaan

Metsähallituksen Luontopalvelut perustelee reittien purkusuunnitelmia rahapulalla. Esimerkiksi kilometri pitkospuita kustantaa 20 000 euroa. Reitistöjen ylläpitoon ja remontointiin ei enää löydy varoja ja korjausvelka kasvaa.

Metsähallituksen Luontopalveluiden Pohjanlahden alueen puistopäällikkö Jouni Kososen niitä reittejä puretaan, joilla on vähän kävijöitä.

– Karsimista täytyy tehdä. Retkireitistöjä on rakennettu vuosikymmenten aikana, ja ne alkavat nyt rapistua. Nykyisten verkostojen ylläpitämiselle ei löydy rahaa.

Metsähallitukselle on tullut lisää ylläpitokohteita. Niitä on Kososen mukaan esimerkiksi erilaiset muinaismuistokohteet, kuten linnat.

– Ne syövät rahoitusraameista osansa, Kosonen jatkaa.

Retkeilijöiden käyttäytyminen on Kososen mukaan myös muuttunut niin, että pitkien vaellusreittien kysyntä on vähentynyt. Nyt luontopalveluilta kysytään päivän aikana kuljettavia reittejä.

– Silloin toimitaan lähellä isoja matkailukeskuksia ja kansallispuistoja.

Kun makkarat on syöty

Maasydänjärven laavulla makkarat ja kahvit on nautittu, ja on aika siirtyä takaisin Sieviin. Keväisessä järvessä jäät ovat sulamassa, ja laavulle menevät pitkospuut ovat osin lumen peitossa. Laavun makkaranpaistopaikka, puuliiteri, ruokailukatos ja huussi puretaan vielä kuluvan kesän aikana.

Kunnan vapaa-aikasihteeri Outi Santavuori huokaa Metsähallituksen suunnitelmille.

– Kaikki nämä rakenteet puretaan pois. Metsähallituksen oman tutkimuksen mukaan luontomatkailu ja -retkeily on ihmisille fyysisesti ja psyykkisesti hyväksi, Santavuori muistuttaa.

– Toiveeni olisi, että retkeilypaikat sijaitsisivat lähellä, jotta ei tarvitsisi lähteä kauas kansallispuistoon asti.

Nettiriippuvuudesta hoidettavien määrä on kasvanut Suomessa viimeisten vuosien aikana. Nettiriippuvuuden sanotaan olevan Suomessa jo päihderiippuvuutta vakavampi ongelma. Nettiriippuvaisia hoidetaan Suomessa terapialla ja nuorimmat hoidettavat ovat alakouluikäisiä.

Haitallinen netin käyttö aiheuttaa ihmiselle muun muassa masennusoireita sekä mieliala- ja tarkkaavaisuushäiriöitä. Lisäksi nettiriippuvuudesta kärsivillä henkilöillä on diagnosoitu unihäiriöitä, päihdeongelmia sekä sosiaalista sulkeutuneisuutta.

Testaa netin käyttösi

Viekö netti tai sosiaalinen media ison osan päivästäsi? Testin avulla voit arvioida omaa netin käyttöäsi. Valitse vastausvaihtoehdoista se, joka parhaiten vastaa omaa tilannettasi. Saat tuloksen, kun vastaat jokaiseen kysymykseen.

Testi on viitteellinen ja modifioitu A-klinikkasäätiössä. Testin pohjana on käytetty Päihdelinkki-verkkosivustolla olevaa Facebook-riippuvuustestiä, jonka alkuperäinen kehittäjä on Dr. Cecilie SchouAndreassen.

Lue lisää:

Nettiriippuvaisia hoidetaan Suomessa jo terapialla, nuorimmat vasta alakoululaisia: “Päihderiippuvuutta pelottavampi ja vakavampi ongelma”

Etelä-Korean ja Pohjois-Korean johtajien historiallinen huippukokous käytiin tänään perjantaina demilitarisoidulla alueella Panjumnonin Etelä-Korean puoleisessa Rauhan talossa.

Ennen rauhantalolle saapumistaan Etelä-Korean presidentti Moon Jae-in saapui hurraavan yleisön eteen ensin turvamiesten ympäröimänä. Tämän jälkeen hän lähti mustassa autosaattueessa kohti demilitarisoitua rajaa.

Johtaja Kim Jong-un ja ja presidentti Moon Jae-in kohtasivat ja kättelivät.

– Mukava tavata sinut, Moon sanoi Kimille tapaamisen aluksi.

Samalla Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un otti historiallisen askeleen etelän puolelle. Myöhemmin hän kirjoitti Rauhan talon vieraskirjaan tervehdyksen.

– Olemme tänään lähtöviivalla aloittamassa rauhan, vaurauden ja Koreoiden välisten suhteiden uutta historiaa, Kim kirjoitti ennen neuvottelujen alkamista

Maiden aiemmat johtajat ovat tavanneet aiemmin kaksi kertaa, mutta aiemmat tapaamiset on järjestetty Pohjois-Korean pääkaupungissa Pjongjangissa.

Yhdysvallat toivoo, että Koreoiden huippukokous aloittaisi kehityksen kohti rauhaisampaa tulevaisuutta. Valkoinen talo julkaisi lausunnon pian sen jälkeen, kun presidentti Moon Jae-in ja johtaja Kim Jong-un olivat tavanneet Koreoiden välisellä vyöhykkeellä.

Tapaamiseen osallistuvat Pohjois-Korean osalta Kim Jong-unin lisäksi hänen sisarensa Kim Yo-jong sekä maan entinen tiedustelupäällikkö Kim Yong-chol, joka vastaan Pohjois-Korean suhteista eteläiseen naapuriinsa.

Leppoisaa sanailua

Kim Jong-un kertoi tapaamisen aluksi odottavansa "sydämellisiä, aitoja ja rehellisiä" keskusteluja Etelä-Korean presidentin kanssa kysymyksistä, joissa "Koreat eivät ole aikaisemmin kyenneet täyttämään sitoumuksiaan".

Kim myös sanaili leppoisasti Moon Jae-inin kanssa. Kim toivoi Moonin pitävän Pohjois-Korean kuuluisista kylmistä nuudeleista, joita herrat saisivat syödäkseen tapaamisen jälkeen. Ne tuodaan kokouspaikalle aina Pjongjangista asti.

Tämän jälkeen hän kääntyi sisarensa puoleen ja sanoi, että "ei ehkä olisi pitänyt sanoa hänelle, että Pjongjang on kaukana".

Kim myös pahoitteli, että oli pitänyt kollegaansa Moonia hereillä myöhään yöllä tehtyjen ohjuskokeiden takia.

Historiallisia vieraskutsuja

Tapaamisen aikana Kim Jong-un kertoi Moon Jae-inille, että tulisi mielellään käymään Etelä-Korean pääkaupungissa Soulissa.

Moon on myös tuonut esiin, että Koreoiden johtajien tulisi alkaa tavata säännöllisesti.

Kimin sisko Kim Yo-jong toi esiin neuvottelupöydässä, että hänen mielestään Koreoiden yhdistymisprosessia tulisi nopeuttaa, kertoo Etelä-Korean presidentin tiedottaja. Tiedottajan mukaan neuvottelijat olivat hyväksyneet ajatuksen nauraen.

Lounastauko

Muutaman tunnin ajan kestäneen palaverin jälkeen neuvottelut keskeytettiin lounastauon ajaksi.

Pohjois-Korean johtaja nähtiin poistuvan paikalta limusiinilla, jota vartioivat auton rinnalla juoksevat henkivartijat. Kimin lounaspaikka sijaitsee Panmunjomin kylän pohjoislaidalla.

Lounastauon jälkeen johtajat palasivat neuvottelupaikalle ja istuttivat rauhanpuun.

Istutuksen jälkeen johtajat kastelivat istutetun havupuun vedellä, joka oli tuotu Pohjois-Korean Taedong-joesta ja Etelä-Korean Han-joesta. Kim ja Moon myös paljastivat muistokiven.

Tämän jälkeen johtajat istuivat ja keskustelivat kahden kesken noin 20 minuutin ajan sinisellä sillalla.

Keskustelun jälkeen he kävelivät Rauhan taloon, jossa neuvotteluja käydään.

Neuvotteluista julkistettiin yhteinen julkilausuma.

Johtajien tapaaminen päättyy juhlaillalliseen, joka tarjoillaan Etelä-Korean puolella. Illalliselle kerrotaan osallistuvan myös Kim Jong-unin vaimo Ri Sol-ju, jota on nähty hyvin vähän julkisuudessa.

Artikkelin Koreoiden johtajien tapaamisen jatkosta voit lukea tästä:

Koreoiden huippukokous: Tavoitteena ydinaseiden riisunta Korean niemimaalla

27.4. klo 10.10 Artikkelista poistettu maininta, jonka mukaan Etelä-Korea olisi jo kutsunut Kim Jong-unin vierailulle Souliin.

Omanissa viime perjantaina kuolleen ruotsalaisen elektronisen tanssimusiikin supertähden Aviciin eli Tim Berglingin perhe on julkaissut avoimen kirjeen (SVT), jossa he kertovat Aviciin kuolemasta.

Aviciin vanhemmat Anki Lidén ja Klas Bergling kirjoittavat, että maailmankuulu muusikko ei kestänyt enempää.

– Rakas Timimme oli etsijä, hauras taiteellinen sielu, joka etsi vastauksia olemassoloon liittyviin kysymyksiin. Hän oli ylisuorittava perfektionisti, joka matkusti ja työskenteli kovassa tahdissa, mikä johti äärimmäiseen stressiin, vanhemmat kuvailevat kirjeessään.

Vanhemmat kertovat, että kun heidän poikansa lopetti keikkailun, hän halusi löytää tasapainon elämässä ollakseen onnellinen ja voidakseen tehdä sitä, mitä hän rakasti eniten eli musiikkia.

– Hän kamppaili ajatusten kanssa, jotka liittyivät tarkoitukseen, elämään ja onnellisuuteen. Hän ei jaksanut enää. Hän halusi löytää rauhan.

– Tim ei sopinut osaksi koneistoa, johon hän päätyi. Hän oli herkkä poika, joka rakasti fanejaan mutta vältteli parrasvaloissa olemista.

Lidén ja Bergling päättivät kirjeensä kertomalla, että Aviciin musiikki pitää hänen muistonsa elossa.

– Rakastamme sinua, he kirjoittivat.

Avicii oli kuollessaan 28-vuotias. Hän kärsi terveys- ja päihdeongelmista. Omanin poliisin mukaan hänen kuolemaansa ei liittynyt rikosta.

Lue myös:

Ruotsalais-DJ Avicii lopettaa keikkailun – tähti julkaisi puhelinnumeronsa faneja varten (YleX)

EDM-supertähti avautuu terveysongelmistaan: Oli pakko hiljentää vauhtia (YleX)

DJ Orkidea Aviciista: Hän vauhditti alakulttuurin murtautumista valtavirtaan

Teknologiayritys Reaktor julkaisi perjantaina uusimman ennustemallinsa asunto-osakkeiden hintojen kehittymisestä kuluvalle vuodelle.

Reaktorin mukaan hinnat nousevat nyt eniten Oulussa, Turussa ja Helsingissä.

Samalla kun hinnat nousevat Oulun, Turun ja Helsingin sekä muiden kasvukeskuksien ydinkeskustoissa, saattavat hinnat heti keskusta-alueiden ulkopuolella jopa laskea.

– Asuntomarkkinoiden eriytyminen on tosi vahvaa. Tämä trendi on ollut jo pidemmän aikaa, sille ei tunnu loppua näkyvän. On muutama iso kaupunki eli Helsinki ja pääkaupunkiseutu, Turku, Jyväskylä Tampere ja Oulu, mutta melkein sitten kaikkialla muualla hinnat ovat enemmän tai vähemmän laskussa, sanoo Reaktorin vanhempi tekoälysuunnitelija ​Jaakko Särelä​.

Selkeämpää laskua on luvassa ympäryskunnissa ja varsinkin syrjäseudulla. Suurinta hintojen lasku on Reaktorin mukaan Kotkan ja Porin tietyillä alueilla.

Reaktorin ennuste käyttää Tilastokeskuksen avointa dataa vuosilta 2010-2017. Se näyttää asunto-osakkeiden keskihinnan postinumeron tarkkuudella vuonna 2018 ja keskihinnan muutoksen eli trendin vuodelle 2018.

Reaktorin käyttämä analytiikka perustuu koneoppimiseen. Datamalli ennustaa hintakehityksen myös niille alueille, joissa tehdään vain vähän asuntokauppoja.

Reaktorin ​Jaakko Särelä muistuttaa, että tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Mallitavan päätarkoitus onkin kertoa menneisyyden trendeistä.

– Jos trendit jatkuvat samanlaisia kuin mitä ne ovat, niin silloin kehitys on tämä. Ei ole tarkoituskaan, että malli pystyisi ennustamaan talouden käänteitä. Tämä tarjoaa kuitenkin informaatiota Suomen asuntomarkkinoista huomattavasti käyttökelpoisemmassa muodossa verrattuna pelkkään Tilastokeskuksen dataan, jossa on vain yksittäisiä hintoja yksittäisiltä vuosilta.

Tapasin tiistaina sattumalta Ylen Pasilan studioilla isänsä hienoa työtä jatkavan Heikki Hurstin. Kätellessä sanoin, että olen kerran ollut jutunteossa jouluaaton köyhien juhlassa, jossa Hurstit ovat ruokkineet vähäosaisia jo vuosikausia Helsingin Töölössä.

Veikko oli vielä voimissaan. Arvokas tilaisuus.

Ei siis se, että tapasin nyt Heikin vaan se juhla.

Olen ollut mestoilla myös Kalliossa, kun Hurstit jakoivat ruokaa tarvitseville Harjutorin kulmilla joskus vuosituhannen vaihteessa.

Sekä nykyisellä että edellisellä tasavallan presidentillä tuntuu tulleen jo tavaksi vierailla tilaisuudessa. Hieno ele.

Olen ollut mestoilla myös Kalliossa, kun Hurstit jakoivat ruokaa tarvitseville Harjutorin kulmilla joskus vuosituhannen vaihteessa. Rasti ei ollut tv-uutisille ihan helppo: miten kysyä jokaiselta suostumus kuvaamiseen, kun jonossa on yli sata ihmistä?

Nolotti. Ajattelin, että ehkä tästä jutusta on kuitenkin edes jotain hyötyä tai apua.

Ja nyt sitten köyhät pannaan kuulemma syömään yhdessä. Ei sentään leivättömän pöydän ääreen.

Leipäjonoihin kaavaillaan uudistuksia. Tämän jutun mukaan uudistus on raju. Jonot halutaan pois katukuvasta.

Ehkä myös nälkäiset.

Katukuvasta huolehtijoiden kummastukseksi Helsingissä on kuitenkin myös ilmaista leipäjakelua hyväosaisille. Pääkaupungin keskusta-alueelta löytyy toimija, joka jakaa ylimääräisen muonansa tarvitseville maksutta.

Niin sanottujen demografisten tietojen perusteella alue ei kuulu Helsingin köyhimpiin.

Jonoa vain ei ole koskaan, koska satunnaiset ohikulkijat eivät näytä siltä, että joutuisivat venyttämään jokaista senttiä saadakseen leipää pöytäänsä.

Niin sanottujen demografisten tietojen perusteella alue ei kuulu Helsingin köyhimpiin. Ehkä siksi leipäkorin ääressä on niin vaikea pysähtyä.

Toisaalta kuka ne leivät sitten söisi?

Alue kuului viime kuntavaaleissa niihin, joilla vihreiden kannatus oli yli 30 prosenttia. Kokoomuksen vieläkin enemmän.

Onhan tämäkin kierrätystä, tavallaan.

Tartun pakettiin.

En tiedä pitäisikö hävetä. Varmaan pitäisi.

Kirjoittaja on Ylen politiikan toimittaja ja TV1:n Ykkösaamun juontaja

Lappeenrannan lähes valmiissa sairaalarakennuksessa keskiviikkoiltana sattunut vesivuoto johtuu yksittäisen lvi-asentajan huolimattomuudesta tai välinpitämättömyydestä. Näin sanoo työmaan esimiehenä toimiva Rakennuttajakonsultti WSP Oy:n paikallisjohtaja Tomi Käiväräinen.

Käiväräisen mukaan asentaja on muokannut vesiputken liitoksessa olevia tehdasvalmisteisia osia ohjeiden vastaisesti.

– Asentajan huolimattomuutta tai välinpitämättömyyttä. Ihan yksittäisen ihmisen huono asenne työtä kohtaan. Siitä se yksinkertaisesti johtuu, Käiväräinen sanoo.

Käiväräinen kertoo, että asennuksessa tehty virhe on sellainen, että se ei ole silmin havaittava. Tällöin asentajan moraali korostuu.

– Siinä on tehdasvalmisteisia osia muokattu tavalla, jota eivät asennustyön ohjeet salli ja ylipäätäänkään ei työohjeiden mukaisesti, Käiväräinen kertoo.

Ihan yksittäisen ihmisen huono asenne työtä kohtaan. Toni Käiväräinen

Sairaalarakennuksen neljännen kerroksen vesiputken liitoksesta alkanut vuoto valutti satoja litroja vettä lattioiden lisäksi sairaalan rakenteisiin.

Satojen tuhansien vahingot

K-sairaalan vesivuodon taloudelliset vahingot nousevat satoihin tuhansiin euroihin. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotella on rakentamisajan kattava vakuutus, ja korvauksista keskustellaan nyt vakuutusyhtiön kanssa.

K-sairaalan vesivuoto viivästyttää sairaalan kesäkuun alkuun suunniteltua käyttöönottoa ainakin neljännen kerroksen osalta, josta puolet on nyt käyttökelvottomana. Torstaina lattioilta jouduttiin muun muassa repimään irti valmiiksi asennettuja lattiamattoja.

K-sairaalan kuivaus- ja korjaustyöt on aloitettu. Eksote pohtii ensi keskiviikkona, mitkä osat muuttoa on lykättävä ja mitkä voidaan toteuttaa suunnitellusti. Viikonlopun ja alkuviikon aikana pitäisi jo selvitä, kuinka kauan korjaus ja kuivatus vievät aikaa.

Päivystyksen muutto vaatii erityistä suunnittelua

Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri Eksoten viestintäjohtaja Saara Raudasoja kertoo, että pahiten vaurioituneeseen neloskerrokseen on tulossa päivystyksen vuodeosasto. Erityisesti päivystystoiminnan muutto on aina kriitinen vaihe sairaalassa.

– Sitä ei voi lähteä hyvin suunnittelematta toteuttamaan. Emme osaa vielä sanoa, miten paljon suunnitelmaa joudutaan muuttamaan, kun on niin epäselvää, miten nopeasti paikkoja saataisiin uudelleen kuntoon, Raudasoja sanoo.

Lappeenrannan uuden K-sairaalan tilat keskussairaalan vieressä on ollut tarkoitus ottaa käyttööön kesäkuun alkupuolella. Alun perin sairaalan piti olla valmis jo syksyllä 2017. Rakennuttaja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri joutui kuitenkin viime talvena ottamaan rakennustyömaan haltuunsa, koska pääurakoitsija ei kyennyt rakentamaan sairaalaa alkuperäisessä aikataulussa.

Uuteen K-sairaalaan tulee yleis- ja erikoislääketieteen päivystys sekä vuodeosastoja. Se tulee maksamaan noin 50 miljoonaa euroa.

Juttuun lisätty viestintäjohtaja Saara Raudasojan kommentit 27.4. klo 12:07.

Yhdysvaltain entinen Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck kertoo tänään perjantaina julkaistussa Facebook-päivityksessään haastavansa VR:n oikeuteen koskien Vallilan konepajakaupan peruuntumista.

Oreck aikoo vaatia miljoonakorvausta saadakseen katettua hankkeeeseen uponeet kulut ja ajankäytön. Oreck oli suunnitellut alueelle Train Factory -projektia, johon sisältyisi muun muassa ravintola-, liike- ja toimistotiloja.

VR:n on puolestaan asiasta tässä vaiheessa hyvin niukkasanainen.

– Prosessi on edelleen kesken, eikä meillä ole nyt mitään uutta kommentoitavaa. Emme myöskään lähde arvioimaan tätä ulostuloa millään lailla, VR:n viestintäjohtaja Tatu Tuominen sanoo.

Lue myös:

Yhdysvaltain ex-suurlähettiläs Bruce Oreck on tyrmistynyt VR:n toiminnasta – Konepajakiinteistön tulevaisuus on nyt avoinna